Käsi sydämelle: ottaako sinua päähän jos
joku hyväätarkoittava täti-ihminen (mummo, perhetyöntekijä, lapsenvahti jne) esim. sinun kauppareissusi aikana "vähän siivoilee" niin, että lattiapinta on kyllä puhdas, mutta tavarat on sitten ihan missä sattuu?
Esim. jos leikkihuoneen lattia on ollut toki kaaoksen vallassa, mutta niin, että ne nyt joka tapauksessa viimeistään iltasiivouksessa siitä LASTEN KANSSA siivotaan, onkin sinun lääkärikäyntisi tms. aikana siistiytynyt, mutta lelut on kerätty sikin sokin, kuten vaikkapa pikkulegot ja duplot samaan koppaan, nukkekotitavarat autokoriin jne.
Tämä tietenkin edellyttäen, että kaikille leluille on selvästi osoitettu paikka, jonka näkee viimeistään kurkistamalla lelukorin sisältöä. Joten kun tämä mummo tai muu muuten ihana ihminen poistuu, ensimmäinen tehtäväsi on mennä lajittelemaan KAIKKI lelukorit uudestaan.
Siis MIKSI ei voi käyttää silmiään tai pyytää vaikka lapsia näyttämään, mihin mikäkin tavara kuuluu?! Tai sanoa mieluummin lapsille, että nytpä kerätään kaikki lelut omille paikoilleen, näyttäkääpä miten hienosti osaatte (kun ne lapset kyllä tosiaankin osaavat ja itsekin tykkäävät että autot on omassa korissaan ja duplot omassaan).
Kommentit (18)
Jos minulla olisi jotain muutenkin hampaankolossa ko siivoilijaa kohtaan, niin olisin varmaankin hyvin närkästynyt. Muuten olisin iloinen auttamishalusta. Luulen, että suhtautumisemme toisten tekemisiin ja/tai tekemättä jättämisiin on usein yhteydessä siihen, minkälainen "kemia" meillä on keskenämme.
väliä sillä on että legot ja duplot on samassa korissa? Ne kaivetaan sieltä kuitenkin taas pian leikkiin mukaan, jonka jälkeen ne voi laittaa omiin koreihinsa jos välttämättä haluaa. Kummallista nipotusta.
Eikä se hyvää tarkoittava täti voi tietää missä teidän leluja pidetään. Ei vaikka katsoisi jonnekin laatikkoon ja näkisi pari leluautoa siellä pohjalla. Ei voi tietää että teillä pidetään siellä VAIN autoja. Joku toinen voi pitää samassa laatikossa autoja ja nukkeja. Joku kolmas autoja, nukkeja ja legoja. Revipä siitä
mutta en todellakaan menis lajittelemaan lelukoreja uudelleen.
Kyllä ne kumminkin seuraavana päivänä tai sitä seuraavana päätyy lattialle uudestaan ne lelut ja sitten voitte ne rauhassa siivota ihan mihin koriin haluatte.
tosin mä en myöskän ottaisi ensimmäiseksi tehtäväkseni lajitella leluja uudestaan. Kyllä ne sieltä ennen pitkää ajautuisi oikeille paikoilleen ihan itsestäänkin, osana normaalja iltasiivouksia.
ja kun lapset on tottuneet, että ovat oikeilla paikoillaan, saattaa jonkun tietyn pienehkön tavaran etsiminen olla oikeasti syy siihen, että lattialle sitten kaadetaan korillinen leluja, joita muuten ei leikkiin otettaisi ollenkaan.
Toinen hankaluus tässä on se, että jos esim. duplojen sekaan joutuu pikkulegoja, niin ne herkemmin joutuu myös pienimpien suuhun.
On toki kiva tulla siistimpään kotiin, mutta miksi ei voi sanoa niille lapsille, että siivotkaapa nyt. Miksi ne muksut pitää työntää vaikka videoita katsomaan tai tietokoneelle ja itse tehdä sitten homma niin, että talon asukkaille siitä on lähinnä harmia?
Eikä se hyvää tarkoittava täti voi tietää missä teidän leluja pidetään. Ei vaikka katsoisi jonnekin laatikkoon ja näkisi pari leluautoa siellä pohjalla. Ei voi tietää että teillä pidetään siellä VAIN autoja. Joku toinen voi pitää samassa laatikossa autoja ja nukkeja. Joku kolmas autoja, nukkeja ja legoja. Revipä siitä
Jos laatikon kyljessä on vaikkapa auton tai nukenvaatteen kuva, niin pitää aika tollo olla jos ei ymmärrä, että siihen laatikkoon ei sitten kuulu rakennussarjan osat tai nuken astiat.
Pointsi olikin se, että jos haluaa olla avuksi, miksei ota niitä täysin kykeneviä JA SOTKUN AIHEUTTANEITA kullannnuppuja mukaan hommaan?
siivoanpa nyt että asukkaille olisi siitä harmia. Jos olisi sen tiennyt että otatte nokkiinne lelujen keräämisestä niin olisi toki jättänyt tekemättä.
Huuda sille että siivosit ihan väärin niin se ei toista kertaa tule teitä harmittamaan.
Yleensä olen kiitolinen kun koti on siisti. Mua ärsytää kun en lyödä tavaroita mistään. On se silti pienempi vaiva etsiä kuin itse pestä. Astianpesukone on myös täytetty miten sattuu (kaikki haarukat yms.samassa lokerossa), joten joudun tekemään jotkut asiat uudestaan. Eniten ärsyttää kaapista löytyvät likaiset astiat. Sitä en ymmärrä, miksei voi jättää vaikka tiskialtaaseen, jos ei viitsi pestä, vaan piilotetaan kaappiin. Leluista en nipota, koska ne on hetken päästä levällään kuitenkin.
kyllä tosiaankaan nukenvaatteen kuvasta tajuaisi ettei nuken astioita saa laittaa tänne.
Ja meillä on kotona auton kuvalla varustettu kori joka on tarkoitettu kaikille koville leluille, joten rakennussarjan osat menisivät iloisesti sinne.
Eikä se hyvää tarkoittava täti voi tietää missä teidän leluja pidetään. Ei vaikka katsoisi jonnekin laatikkoon ja näkisi pari leluautoa siellä pohjalla. Ei voi tietää että teillä pidetään siellä VAIN autoja. Joku toinen voi pitää samassa laatikossa autoja ja nukkeja. Joku kolmas autoja, nukkeja ja legoja. Revipä siitä
Jos laatikon kyljessä on vaikkapa auton tai nukenvaatteen kuva, niin pitää aika tollo olla jos ei ymmärrä, että siihen laatikkoon ei sitten kuulu rakennussarjan osat tai nuken astiat. Pointsi olikin se, että jos haluaa olla avuksi, miksei ota niitä täysin kykeneviä JA SOTKUN AIHEUTTANEITA kullannnuppuja mukaan hommaan?
niin etkö vielä sittenkään tajuaisi?
etten pyytäsi hoitamaan mun tenavia enää.
Mutta en lajittelisi uudestaan niitä leluja pää savuten :)
Tarkoitan, että miksi "kaikki levällään" lattialla samaan aikaan. On järkevää että lelujen määrään hieman rajataan, ja en nyt todellakaan tarkoita että "vain yksi lelu kerrallaan", vaan sitä että lapset eivät tarvitse MONTAA LAATIKKOLISTA leluja, vähempikin riittää.
Itse voi vältellä uusien ostamista ja ohjata sukulaisia samaan. Lisäksi osan leluista voi pitää varastossa jemmassa, ja aina välillä vähän vaihtaa milla lapset haluavat leikkiä.
On kamalaa kun menee kyläpäikkaan missä on laatikoittain leluja, kaikkea pehmoista legoihin ja pikkuautoihin jne. jne. Hyvä kun lelukaaoksen keskelle mahtuvat lapset leikkimään :(
Ja painotan vielä, että ei tarkoita että lapsella saisi olla vain muutama lelu, en todellakaan, mutta kukaan ei kaipaa esim. 200 pikkuautoa.
Ei meillä ainakaan ole KAIKILLE leluille erillistä koria. Esim autot ja remonttilelut samassa korissa, sitte kotileikissä käytettävät (eli esim leikkipuhelimet myös) Ja duplot omassaan, sitte myös "sekakori". Ei joka lelulle omaa koppaa:D
On siis aika tarkkaan lajiteltu mitkä tavarat menee mihinkin.
Mutta anoppi on "kiva" siivoaja, heittelee lelulaatikohin lasten vaatteet lelujen sekaan, sulloo tavaroita lasten kanssa sänkyjen alle ja kaappeihin niin, että kun avaa, niin läjä kaatuu päälle. Ei laita pelejä koskaan laatikoihin takaisin, vaan kaikkea löytyy mattojen alta, noppa sieltä, leikkiraha hyllyltä, toinen vaatehyllyltä. Ja kenkiäkin on kirjahyllystä löytynyt. Tuo ottaa kyllä päästä, vaan onneksi ei usein ole meillä touhuamassa...
jos mummi eli äitini siivoaa meillä ilman lupaa!
Täysin eri asia olisi kysyä, tarvitsisimmeko jossain apua ja ilmaista, että auttaisi mielellään. Tai että minä kysyisin joskus, ehtisikö mummi vaikka laittaa tiskit koneeseen poissa ollessani.
Homma ei kuitenkaan mene näin, vaan siivoilun taustalla on äitini oma neuroottisuus siisteyden suhteen. Koen myös, että äiti arvostelee minua rivien välistä oikomalla paikkoja "niin kuin niiden kuuluu olla". Meillä ei ole edes mitenkään erityisen sotkuista, mutta se ei riitä äidille.
Hyvä esimerkki neuroottisuudesta on se, että kerran äitini tullessa kylään meillä oli keittiön lattialla hieman paperisilppua lasten askartelun jäljiltä. Kun äitini näki sen, hän sanoi tuskaisella äänellä "Missä teillä on harja ja rikkalapio? Mä EN KESTÄ noita roskia!"
En halua ketään meille siivoamaan siksi, että kyseinen henkilö "ei kestä" normaaleja lapsiperheen elämisen jälkiä. Siivotkoon kotonaan, me huolehdimme omasta kodistamme.
jos mummi eli äitini siivoaa meillä ilman lupaa! Täysin eri asia olisi kysyä, tarvitsisimmeko jossain apua ja ilmaista, että auttaisi mielellään. Tai että minä kysyisin joskus, ehtisikö mummi vaikka laittaa tiskit koneeseen poissa ollessani. Homma ei kuitenkaan mene näin, vaan siivoilun taustalla on äitini oma neuroottisuus siisteyden suhteen. Koen myös, että äiti arvostelee minua rivien välistä oikomalla paikkoja "niin kuin niiden kuuluu olla". Meillä ei ole edes mitenkään erityisen sotkuista, mutta se ei riitä äidille. Hyvä esimerkki neuroottisuudesta on se, että kerran äitini tullessa kylään meillä oli keittiön lattialla hieman paperisilppua lasten askartelun jäljiltä. Kun äitini näki sen, hän sanoi tuskaisella äänellä "Missä teillä on harja ja rikkalapio? Mä EN KESTÄ noita roskia!" En halua ketään meille siivoamaan siksi, että kyseinen henkilö "ei kestä" normaaleja lapsiperheen elämisen jälkiä. Siivotkoon kotonaan, me huolehdimme omasta kodistamme.
Voisin kestää äitini siivoilut, jos taustalla ei tosiaan olisi myöskin neuroottista ja kontrollinhaluista tapaa "tehdä asiast vain sillä ainoalla oikealla tavalla". Maton rimpsut tulee olla suorassa, tiskipöydällä ei saa olla yhtään ainutta kuppia (ei vaikka aikoisin siitä hetken päästä juoda). Kaiken tulee olla suorassa, muuten ahdistaa.
Voisin kestää äitini siivoilut, jos taustalla ei tosiaan olisi myöskin neuroottista ja kontrollinhaluista tapaa "tehdä asiast vain sillä ainoalla oikealla tavalla". Maton rimpsut tulee olla suorassa, tiskipöydällä ei saa olla yhtään ainutta kuppia (ei vaikka aikoisin siitä hetken päästä juoda). Kaiken tulee olla suorassa, muuten ahdistaa.
18
tosin mä en myöskän ottaisi ensimmäiseksi tehtäväkseni lajitella leluja uudestaan. Kyllä ne sieltä ennen pitkää ajautuisi oikeille paikoilleen ihan itsestäänkin, osana normaalja iltasiivouksia.