Kuinka elvytetään sairaalassa (tk:n)

sulla on tainnu itelläs pikkaasen hämärtyä miten erilaisissa töissä lähihoitajia voikaan olla?

Sä itse olet lähihoitaja ja nyt erikoistumassa sairaanhoitajksi. Mutta jos mä lähden jatkamaan lähihoitajasta eteenpäin, niin se on sosionomi tai jotain siihen suuntaan - ei sh.

Minä en omassa työympäristössäni tarvitse samanlaisia tietoja. Minä vain soitan 112 ja hoidan PPE:n kunnes lisäapua tulee tai uuvun itse.

Koska tein lähärinä töitä ihan joka puolella. Olin suuntautunut lapsiin ja nuoriin, mutta töissä olin vanhainkodeissa, päiväkodeissa, henk.koht.avustajana, asuntoloissa yms. Enkä millään pahalla asiaa sanonut. Olen vain itse niitä ihmisiä joka mielellään on monessa paikassa töissä, vaihtelu virkistää, enkä ole valikoinut tarjottuja töitä. En siis meinannut millään pahalla. Enkä todellakaan voi sinun tulevaisuuden suunnitelmia tietää, enkä ehkä edes halua.

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/syyta-huolestua-hoitajien-elvyt…

kuinka usein olette jouteneet elvyttämään?



Olen tosin vasta 6v ollut lähihoitaja, mutta kertaakaan en ole ollut tilanteessa jossa olisi pitänyt elvyttää. Harvemmin sitä terminaalivaihessa olevia tk:ssa elvytetään.

Ja siellä olitutkimushuoneen seinällä isot julisteet "miten elvytät lasta" "miten elvytät aikuista".

Jepjep. Onhan siitä ihan tutkimuksia, että hoitajillakin on vaikeeta hoitaa elvytystä (elvytystaitoja ei kerrata riittävän usein ja tavarat kadoksissa).



Potilaan kun löytää elottomana OSASTOLLA, hälytetään asiaan kuuluvalla tavalla lisäapua (riippuen toimipaikoista esim. huudetaan ELVYTYS ja sijainti) ja itse aloitetaan ppe 30:2. Sitten huudon kuuleva hoitaja soittaa esim. elvytystiimin paikalle (riippuu toimipaikan käytännöstä mihin soitetaan ja kuka paikalle kutsutaan). Soiton jälkeen hoitaja lähtee viemään elvytyspaikalle välittömästi defibrilaattorin ja elvytyspakin. Painelua ei lopeteta missään vaiheessa (vain sillon kun deffa ilmottaa "irti potilaasta") tai lääkäri päättää elvytyksen lopettamisesta. Yksi hoitaja elvyttää 2min, jonka jälkeen aina vaihto (elvytyksessä väsyy todella nopeasti ja painelusyvyys heikkenee jo 2min. elvytyksen jälkeen). Sitten kun defibrilaattori on paikalla, asennetaan lätkät potilaaseen, (edelleen ppe jatkuu tauotta) sitten defibrilaattori analysoi rytmin ja puoliautomaatti deffa tietää itse milloin on kyseessä rytmi, joka isketään ja ilmoittaa koska päästetään irti potilaasta. Elvytystiimin tullessa paikalle ottavat he yleensä tilanteessa ohjat käsiin eli ppe:n jatkuessa annetaan raporttia lääkärille, aletaan laittaa kanyyleja ja lääkkeitä jne. Jos intubaatioputki laitetaan niin silloinkaan ei lopeteta painelua, kun vain siksi aikaa, kun lääkäri varmasti näkee että "tuonne sen laitan", siihen saa kulua aikaa vain muutama sekunti.



Itse elvytys on melko helppoa sillon, kun se osataan. Eli tiedetään käytännöt ja missä kaikki tarvittavat välineet sijaitsevat. Sitten onkin haastavaa, jos se potilas siitä "virkoaa", sillon se hoitaminen todella alkaa.



Maallikoille tiedoksi: jos löydät elottoman, PAINELE AINA (hälytyskeskus neuvoo). Puhaltaminen ei ole niin tärkeää. Eli jos maanmiehen löytää oksennukset poskilla elottomana, niin ei tarvitse välttämättä puhaltaa, mutta PAINELE. Se parantaa ennustetta huomattavasti. Jos ihmiset vain onnettomuuspaikalla seisovat ja odottavat ambulanssia, niin voi samantien sanoa, että ei ambulanssi eikä medihelikään saa elotonta potilasta eloon. Eli maallikolla on avaimet kädessä.



Tsemppiä ihmiset!

Jos tulee elvytystilanne, niin aloitetaan painelu-puhalluselvytys ja todellakin soitetaan 112, jotta ambulanssin henkilökunta tulee jatkamaan elvytystä. Elvytyspakki löytyy, joten sen sisältämiä lääkkeitä voidaan käyttää arkisin virka-aikaan kun lääkäri on paikalla.



Näin eräässä eteläpirkanmaalaisessa kunnassa.

Kun nuo tilanteet ei kuitenkaan onneksi ole ihan päivittäisiä. Itse olen sh ja sairaalassa töissä keuhkosairauksien vuodeosastolla ja kolmen vuoden työurani aikana on tullut kohdalle 4 elvytystilannetta. Ja kyllä ne on aina sellaisia tilanteita että jonkinmoinen hätä tulee vaikka tietääkin mitä pitää tehdä, eli sen ensimmäisen elvytyksen jälkeen olen tosiaan putänyt huolen että jatkossa minulla on perusteoriatiedot hanskassa kun tosipaikka tulee eteen.



Sairaalan elvytyksestä vielä sen verran että kyllä se siellä on kuitenkin helpompaa kun paikalla on yleensä aina muitakin ja toiset hoitajat ja lääkäritkin saa hetkessä paikalle huutamalla. Olen nimittäin joutunut kahdesti myös ihan siviilielämässä elvytystilanteeseen, ja kyllä siinä on aika orpo olo (vaikka molemmat tapahtuivat julkisella paikalla jossa myös muita ihmisiä paikalla.

Oot opiskelemassa terveydenhuollon ammattilaiseksi, ja kysyt av-palstalla, miten elvytetään! Pitäiskö sun ottaa kirja kauniiseen käteen, ja järki myös, tulet joskus olemaan tilanteessa, jossa sun pitäis myös osata sitä elvytystä. Ei siinä auta miettiä, mitä ne siellä av-palstalla vastasi. Ei paljon luottamusta herätä.

maallikkoelvytys kyllä eroaa terkkaritasoisesta!



Terkkarissa luulis olevan saatavilla ampu, deffa ja adrenaliinit, en sitte tiiä onko siellä esim intubaatiovalmiutta (en ole itse tk:ssa töissä)

maallikkoohje menee että jos eloton ei vastaa herättelyyn, niin pitää jo siinä vaiheessa soittaa 112. Vuodeosastolta ei liene sinne soiteta :D



Olettaisin, että hälytän hoitajia kaveriksi ja alan jo samantien itse rytkytellä. Luulisi, että siihen mennessä kun on saanut 30 kertaa painettua, joku toinen on jo paikalla puhaltamaan ne pari kertaa.



Ja mitäs sitte?



Mä en tiennykään, että musta tuli samantien elvytyksen ammattilainen, kun opiskelut aloitin. Jos sitä ei kerta saa kysyä.



ap.

Defat sun muut ovat sitten jatkotoimenpiteitä.

maallikkoelvytys kyllä eroaa terkkaritasoisesta!

Terkkarissa luulis olevan saatavilla ampu, deffa ja adrenaliinit, en sitte tiiä onko siellä esim intubaatiovalmiutta (en ole itse tk:ssa töissä)

täältähän alko tulla tietoo.

ei mun kirjoissa ollu tietoo.

ap.

Ensin aloitetaan toki painelu ja puhaltelu, ja hälytetään elvytystiimi paikalle. Intuboidaan, tarkistetaan deffalla rytmi ja defibrilloidaan jos on siihen tarvetta.

T: 9

kuule on olemassa se sairaalaelvtys joka opetetaan kaikille alalla työskenteleville. ppe addut, deffa, ambu ja tietenkin lääkäristä riippuen intubaatio. Mutta älä sitä täällä kysele, vaan etsi tietoa oikeista paikoista....

netissä, googlaa.



Itse olen ollut seuraamassa elvytystä ihan yliopistollisen sairaalan kardiologisella osastolla. Elvytys aloitettiin painelulla, jatkui defoilla. Mutta kurkkaas nyt vaikkapa tuosta linkistä:



http://hoitajat.net/foorumi/topic/1803-olipas-elvytys/page__st__80

Defat sun muut ovat sitten jatkotoimenpiteitä.

paitsi että jos defibrillaattori on lähettyvillä (kuten tk:ssa ja sairaalassa), defibrillointi on kyllä aina se mitä tehdään ensin, jos on on defibrilloita rytmi.

katkeamatta ainakin 2 minuuttia.

Jos siihen tulee joku lekuri ähiseen, että katsotaan välissä rytmi, niin älä anna.



Sit kahden minsan päästä voi katsoo rytmin, jos kammiovärinä, niin deffalla kääntö.

Jos Asystole, ei deffaa tarvita.



Jos deffaa käytetty, niin eiku heti iskun jälkeen taas kahden minsan painelu, ei taaskaan saa antaa lekurien katsoo rytmiä ennen kahta minuuttia.



Ja tahtihan on sit n. 100 painantaa minuutissa, eli aikamoista voimaa saa ja pitää käyttää.

Jos et ole paneutunut aiheeseen ennen kuin nyt niin suosittelen että lopetat opinnot.



Itse tein lopputyön tehoelvytyksestä joten älä kysele tällaisissa paikoissa vaan etsi tieto ajoissa sieltä missä sitä on.



Lähihoitaja / ensihoito

maallikkoelvytys kyllä eroaa terkkaritasoisesta!

Terkkarissa luulis olevan saatavilla ampu, deffa ja adrenaliinit, en sitte tiiä onko siellä esim intubaatiovalmiutta (en ole itse tk:ssa töissä)

On ihan samat valmiudet kuin keskussairaaloissa. Eli aloitetaan peruselvytys ja sillä välin joku hakee elvytyskärryn ja soittaa lääkärin paikalle. Aloitetaan hapetus ambulla, otetaan tarvittavat lääkeet esille ja deffataan tarvittaessa. Mutta suosittelen kyllä hakemaan kirjatietoa. Tämä av kun ei ole oikein luotettava paikka.