Olen.pahoillani että menetin hermoni aamulla :(
Oon kipeä, mutta olin luvannut viedä lapseni ja koulukaverinsa mäenlaskupaikkaan, kun heillä ulkoilupäivä tänään koulussa. Olisivat voineet mennä ensin kouluunkin ja sieltä open kyydissä,mutta koska olin jo luvannut viedä, en muuttanut suunnitelmia.
Jouduin aamulla hoputtamaan lasta, olin väsynyt. Valvoin yön kovassa pää-ja kasvokivussa. Koskaan ennen ei oo ollut niin kipeä pää ja naamaan koski yhtä paljon. Tuntui ettei edes särkylääke auta.
No tuli kiire ja menimme hakemaan kaveriansa, mutta hän olikin jo lähtenyt. Ei vastannut puhelimeen, eikä ollut kotona.
Samalla piti toinenkin koululaisistamme saada kouluun ajoissa.
Olin vihainen ja kiroilin, vaikka en yleensä kiroile. Nyt on itsellä paha mieli, koska ei tämä nyt mikään maailmanloppu ollut, vaikka lopulta lapsi myöhästyi mäenlaskusta. Harmittaa vaan, kun ei päästy reippaasti lähtemään ja kahteen kertaan käytiin katsomassa onko kaveri kotonaan vai ei. Kun ei saanut yhteyttä häneen, että missä menee.
Enskerralla kulkekoot opettajan kyydillä.