Sairastaako lapset nykyään enemmän tartuntatauteja?

Päiväkodit ja koulut ovat massiivisen suuria yhteisöjä. Tuhannen oppilaan koulut, jossa on lapsia alakoulusta lukiolaisiin (usein eri kerroksiin tosin jaettuna) ovat nykyään tavallisia. Myös 400 lapsen päiväkodit ovat arkea, kun ennen yhdessä päiväkodissa oli tyypillisesti maksimissaan 60-80 lasta. Kun käydään samoissa ruokaloissa ja pyöritään samoissa tiloissa, tarttuvat taudit. Sairaita lapsia tuodaan jatkuvasti kouluun ja hoitoon. Loisia taas ei osata tai viitsitä hoitaa kunnolla. 

Täällä oli ennen yksitoista päiväkotia, kaupungin pitämistä siis puhun. Sitten 2016 rakennettiin jättipäiväkoti ja lakkautettiin kymmenen päiväkotia. Yksi vain jäi jäljelle ja se lakkaa ensi vuonna. Kaikki käyttävät samaa liikuntasalia, ruokalaa ja vessoja. 

Nykyään lähes kaikki lapset on päiväkodissa. Kasarilla ja ysärillä päivähoidossa oli vain osa lapsista, koska ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Mä olin lapsi 80-luvulla ja minä ja mun sisarus ei oltu edes päiväkodissa, vaan kävimme vain jossain kerhossa kerran viikossa. Mun äiti muisteli, että kun aloitimme kerhossa (mä olin 4-vuotias ja sisarus 3-vuotias), niin sen jälkeen alkoi sairastelu. Vatsatauteja, flunssaa, sisaruksella korvatulehduksia... Me vielä asuttiin maalla ja mun vanhemmilla oli lehmiä, eli pyörin pienenä ympäristössä, jonka pitäisi buustata immuunijärjestelmää. Silti sairastettiin kaikki kulkutaudit.

Jonkin verran vaikuttaa varmasti se, että lapsia on päiväkodeissa enemmän. Lisäksi lasten tai vanhempien ei anneta rauhassa parantua taudeista, vaan töihin ja hoitoon mennään puolikuntoisena. Taudit liikkuvat myös harrastuksissa. Eipä silloin omassa lapsuudessa 90-luvulla alle kouluikäiset harrastaneet mitään. Nyt heillä saattaa olla vaikka kuinka monta harrastusta viikossa.

Meillä onneksi ollaan sairasteltu vain parin kuukauden välein.

Pöh.

Ennen lasten nenät valuivat suurimman osan vuotta, mutta siihen ei kiinnitetty huomiota ellei ollut kuumetta tms.

Nykyään ollaan pöpökammoisia siinä määrin, että se määrittää ja rajaa lapsiperheen elämää melkoisesti. Liika on liikaa tässäkin asiassa.

Kasarilla ja ysärilla, kultaisesta 70-luvusta puhmattakaan, lapsilla vuosi nenät jatkuvasti ja pientä ripulia oli joka toinen päivä, eikä kukaan pitänyt niitä sairastumisina. Niiden kanssa mentiin kouluun, hoitoon ja töihin, myös sairaanhoitajina tai vanhustenhoitajina. Ihmiset eivät siis olleet terveempiä, mutta pitivät ehkä itseään terveinä siitä huolimatta. 

Kyllä sairastettiin, mutta eihän ennen jääty kotiin, jos tolpillaan pysyi. Muistan ainakin itse joskus huijanneeni kuumemittaria lampun lämmöllä, että saisin jäädä kotiin. Eli kuume oli se sairauden mittari. Nuhat ja yskät oli elämää, ei silloin vältelty julkisia paikkoja. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sairastettiin, mutta eihän ennen jääty kotiin, jos tolpillaan pysyi. Muistan ainakin itse joskus huijanneeni kuumemittaria lampun lämmöllä, että saisin jäädä kotiin. Eli kuume oli se sairauden mittari. Nuhat ja yskät oli elämää, ei silloin vältelty julkisia paikkoja. 

Kuume tosiaan oli sairastumisen mittari ja esimerkiksi omalla kohdallani äitini pisti minut menemään kouluun vaikka olin todella sairas ja vain niistin ja niistin, olo oli kauhea enkä edes pystynyt keskittymään opetukseen. 

Mutta syyhyä, täitä tai mitään vastaavaa ei ollut minulla tai sisaruksillani koskaan vaikka kaikki olimme päivähoidossa keskisuuressa kaupungissa ym. Nämä vaikuttaisivat nykyisin selvästi lisääntyneen.

Toisaalta lukuisissa tutkimuksissa on todettu koronan väliaikaisesti heikentävän immuunipuolustusta eli sen sairastettuaan saa muutkin taudit helposti siihen perään.

Muistelisin myös lukeneeni, että päiväkoti-ikäinen lapsi sairastaa keskimäärin 13 kertaa vuodessa. Se on todella paljon ja varsinkin jos lapsia on useampia varmaan tuntuu, että tervettä päivää ei perheessä montaa nähdä.

Eiköhän niitä ole vähemmän kuin koskaan kun hygienia ja rokotukset on parempia kuin koskaan

Vierailija kirjoitti:

Kasarilla ja ysärilla, kultaisesta 70-luvusta puhmattakaan, lapsilla vuosi nenät jatkuvasti ja pientä ripulia oli joka toinen päivä, eikä kukaan pitänyt niitä sairastumisina. Niiden kanssa mentiin kouluun, hoitoon ja töihin, myös sairaanhoitajina tai vanhustenhoitajina. Ihmiset eivät siis olleet terveempiä, mutta pitivät ehkä itseään terveinä siitä huolimatta. 

Totta. Termillä "räkänokka" tarkoitettiinkin alle kouluikäisiä lapsia. Ja tosiaan kuume oli se mittari, millä arvioitiin, meneekö lapsi hoitoon/kouluun vai jääkö sairastamaan kotiin.