Kauankohan sitä pitää sitten tälläistä kärvistellä?
Nivusia/alaselkää särkee ja välillä menkkamaista jomotusta, välillä on sitten noita "kivuliaita" supistuksia mutta kipu ei ole vielä intensiivistä ja näitä on ollut nyt parina päivänä säännöllisesti ja epäsäännöllisesti.
Lisäksi on alkanut ilmaantua sellaista tuikkimista kohdunsuulla, ei siis liitoskipuja vaan ihan sisällä alapäässä ja muutaman kerran sellainen hassu poreilun tunne siellä myös, ihan kuin hetkeä ennen vesien menoa ja nyt tänään illasta tuli kuvioihin tunne kuin alapäästä tulis välillä pieniä kuplia.
Joka päivä (3 pvän ajan) on tavallaan sitten kytännyt itteensä ja ottanut leväten, mutta sen kummempaa ei sitten ole tapahtunut. Että olis kiva saada palsta-arviot kehiin, että montako päivää tässä menee vielä kärvistellessä ja kytätessä? =D
Kukaanhan ei voi mulle faktaa sanoa, mutta joku heitto olis kiva ja kokemuksia lukisin mielelläni onko muilla ollut vastaavaa kauankin ennen vauvan syntymää? kk sitten oli kohdunkaulaa 2cm ja hieman pehminnyt, mutta eipä se mitään oikeen kerro.
Nyt rv36 (aiemmat lapset syntyneet 37+? kaikki eikä vastaavaa niissä ollut)
Kommentit (7)
niin pääset tänään vielä synnyttämään ja vauvakin ehkä vähän virkeämpi synnyttyään jos ei enää montaa päivää menisi.
Oliskohan noin. Hmm... pitänee harkita, ainoa mikä jarruttaa on tuo mahtava pakkanen. =D
Noh, josko sitä koittaisi, ei siinä mitään ainaskaan häviä, mutta jotenkaan en ole tohtinut koittaa saada tähän vauhtia kun viikot on kumminkin vielä "pienet".
Mutta nyt ainaskin kauppareissulle! =)
Ap
eilen illalla puhuin miehelle viimeksi "alapään pulputtamisesta". muutama viikko sitten lääkäri totesi muutaman sentin olevan auki ja pehmeä. sanoi, että lähtö voi tulla koska vaan. nyt kuitenkin 37+ ja vielä pungerretaan mahan kanssa.
ei ole auttanut siivoukset, seksi, ei mikään. olen ihan kypsä tähän odottamiseen.
on kai kuitenkin, että lapsi on täysiaikainen syntyessään?
että olipas huojentavaa, että en ole yksin samanlaisten tuntemusten kanssa, vaikka tietenkään tälläistä jatkuvaa suppailua ei toivoisi kellekään.
Koitetaan joteskin jaksella vielä max. muutama viikko, on se vauva sen arvoinen. ;) Silti kärsivällisyys on kortilla. Itsellä tulossa sektio viimeistään rv38 sairauteni vuoksi ja pelottaakin tuo ajatus jos käynnistynee itsellään kun viimeisin lapsista syntyi alle tunnissa ekasta supistuksesta, että miten kerkiävät sektoimaan sitten ja tajuanko mennä ajoissa paikalle.
Nro 6:lle kommentoisin, että miksi ei olisi tarkoitus? =)
Kukaanhan ei ole sellaisesta maininnut ja minusta olisi hassua edes olettaa, että se olisi jotenkin äidin halusta kiinni miten asiat menee eli ei voi estää jos synnytys nyt alkaa.
En usko myöskään, että kukaan saisi synnytystä käyntiin omasta tahdostaan ellei vauva siis ole jo muutoinkin tulossa, eihän tiedemiehetkään tiedä mikä synnytyksen lopulta käynnistää, joten ollos huoleti. :)
On kuitenkin niin, että minusta on aivan luonnollista, että jos jo alkanutta synnytystä haluaa ja yrittää jouduttaa tekemällä jotain, kuten kävely mikä voi edistää asiaa. Onhan nopeampi synnytys sekä äidin, että vauvan etu. Vai mitä? :)
kun tarkistelin ystävältäni joka kys. alalla, että onko hänellä ollut vastaavaa loppuraskaudessa (kuplinta ja poreilu-tunne) niin sain vastaukseksi, että ei ole, mutta on kuulemma paikallaan laittaa side ja tarkkailla ilmaantuuko siihen vaaleanpunertavaa (lapsivesi) sillä kuulostaa kuulemma siltä, että lapsivettä tulisi tipoittain. Niin ja liikkeitä seurata päivittäin.
Tämän halusin tulla kertomaan niille joilla samantapaista oireilua raskauden aikana ja sinulle nro5.
Supistukset alkoi nyt ekaa kertaa heti aamusta(melko lyhyitä, kivuliaita kyllä).
Särkylääkkeeseen olen turvautunut joka päivä, mutta eipä sillä liioin vaikutusta ole.
Ap