Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saksassa koulukiusaaminen ihan toisin!
15.02.2024 |
Ällistyneenä tältä palstalta olen lukenut väitteitä, että koulukiusaamista Suomessa harrastavat yleensä hyvin toimeen tulevien perheiden lapset, hemmotellut egoistiset riiviöt. Miksi? Mikä heiltä Suomessa puuttuu? Täällä Saksassa lasteni luokilla koulukiusaajat ovat aina olleet selkeästi vähempiosaisten perheiden lapsia, koulutuntien jälkeen omaan onneensa jätettyjä, usein toisista kulttuuripiireustä elämän arvot saaneita, nytkkisäännöillä kasvaneita, kipeästi saksassa tukiopetusta tarvitsevia - mutta kun vanhemmat eivät halunneet!
Kauan aikaa sitten olin täällä Saksassa aika kauhuissani siitä, että lapset 4 luokan jälkeen jakautuivat kolmeen eri koulumuotoon: kansalaiskoulua vastaavaan Hauptschuleen, keskikoulutodistukseen tähtäävään Realschuleen ja ylioppilastutkintoon tähtäävään Gymnasiumiin. Tämä on nyt varmaan ihan HIRVEÄÄ luettavaa Suomen INKLUSIOTA ihaileville asiantuntijoille, mutta sanon kuitenkin: Työrauha alkoi ja kiusaaminen loppui kun omat lapseni lähtivät Gymnasiumiin, jossa ei tarvinnut opettajien, kivireen lailla, vetää perässään niitä hitaampia lapsia vaan saatettiin mennä tavallista oppitahtia!
Mikä siinä on niin kamalaa, että ihmiset ovat erilaisia? Siis lapsetkin?
Kommentit (9)
Menee paljon kykyjä hukkaan kun liian aikaisin karsitaan, monet kehittyvät aluksi hitaammin mutta ottavat sen jälkeen loikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menee paljon kykyjä hukkaan kun liian aikaisin karsitaan, monet kehittyvät aluksi hitaammin mutta ottavat sen jälkeen loikan.
Järkevässä systeemissä oppilas voisi siirtyä koulumuodosta toiseen. Esim. Suomessa kansakoulusta oli mahdollista hakea oppikouluun 4.-6. luokan jälkeen, eli ei kaikkien tarvinnut juuri saman ikäisenä sitä tehdä.
Kykyjä menee koko ajan hukkaan koulusysteemin vuoksi. Yleensäkin nykyinen koulujärjestelmä on edelleen peruja teollistumisen ajan tarpeesta massakouluttaa riittävästi osaavaa työvoimaa. Ei siinä yksilöitä mietitty. Nykyään kyllä yksilöiden tarpeista puhutaan paljon, mutta sitä sitten yritetään ympätä koulujärjestelmään jota ei alun alkaen ole suunniteltu yksilöitä varten.
Kenen mielestä kuulostaa hyvältä idealta laittaa yli 90% ikäluokasta (unohdetaan ääripäät) samaan putkeen samaan aikaan ja odottaa, että kaikki kehittyvät ja oppivat jokseenkin samaa tahtia 9 peräkkäisen vuoden ajan (opetussuunnitelma on rakennettu juuri näin). Aivan, ei minunkaan mielestäni. Eikä sitä yhdeksää vuotta aloiteta edes samalta viivalta. Oppilaiden osaamistasoissa on isoja eroja jo ensimmäiselle luokalle tultaessa.
Opettajana minulla ole juurikaan mahdollisuutta tukea oppilaita oikeasti heidän omien tarpeidensa mukaan, kun osaamisen erot ovat huimat ja yksi oppii asian tunnissa ja toinen tarvitsisi viikon (+ päälle vielä nepsy-oppilaiden yms. erityistarpeet). Juhlapuheissa ja toisinaan myös oppilaspalavareissa vanhempien kanssa joku asiaansa uskova idealisti selittää jotain oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta, mutta todellisuudessa siihen ei ole lähellekään tarpeeksi resursseja. Ja riittävä määrä resursseja on taas niin kalliista yhteiskunnalle, ettei siihen ole edes poliittista tahtoa.
Vierailija kirjoitti:
Menee paljon kykyjä hukkaan kun liian aikaisin karsitaan, monet kehittyvät aluksi hitaammin mutta ottavat sen jälkeen loikan.
Kykyjä menee hukkaan myös jos ei saa kehittyä omassa, nopeammssa tahdissa.
Saksassa on muuten koulu kyllä surkeaa, vanhanaikaista ja opettajia ei kiinnosta oppiiko lapsi vai ei.
Luokalle jääminen yleistä jos vanhemmat ei tee lapsen kotitehtäviä ja opettajia ei saa vastuuseen opetuksen huonosta tasosta. Muuten osa kotitehtävistä aivan älyttömiä ja mustekynällä kirjoitellaan edelleen.
Nämä huonot puolet kyllä peittää ne vähäiset Saksan koulujärjestelmän hyvyydet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saksassa on muuten koulu kyllä surkeaa, vanhanaikaista ja opettajia ei kiinnosta oppiiko lapsi vai ei.
Luokalle jääminen yleistä jos vanhemmat ei tee lapsen kotitehtäviä ja opettajia ei saa vastuuseen opetuksen huonosta tasosta. Muuten osa kotitehtävistä aivan älyttömiä ja mustekynällä kirjoitellaan edelleen.
Nämä huonot puolet kyllä peittää ne vähäiset Saksan koulujärjestelmän hyvyydet.
Täälläkin pitäisi jäädä luokalle, jos ei osaa. Nyt pääsee kaikki seuraavalle luokalle, jos saa melkein nimensä oikein kirjoitettua kokeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Saksassa on muuten koulu kyllä surkeaa, vanhanaikaista ja opettajia ei kiinnosta oppiiko lapsi vai ei.
Luokalle jääminen yleistä jos vanhemmat ei tee lapsen kotitehtäviä ja opettajia ei saa vastuuseen opetuksen huonosta tasosta. Muuten osa kotitehtävistä aivan älyttömiä ja mustekynällä kirjoitellaan edelleen.
Nämä huonot puolet kyllä peittää ne vähäiset Saksan koulujärjestelmän hyvyydet.
Minulla ihan toiset kokemukset!
40 vuotta Saksassa, enkä ikinä ole tehnyt lasteni kotitehtäviä. Vahtinut kyllä, että lapset tekevät ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saksassa on muuten koulu kyllä surkeaa, vanhanaikaista ja opettajia ei kiinnosta oppiiko lapsi vai ei.
Luokalle jääminen yleistä jos vanhemmat ei tee lapsen kotitehtäviä ja opettajia ei saa vastuuseen opetuksen huonosta tasosta. Muuten osa kotitehtävistä aivan älyttömiä ja mustekynällä kirjoitellaan edelleen.
Nämä huonot puolet kyllä peittää ne vähäiset Saksan koulujärjestelmän hyvyydet.
Minulla ihan toiset kokemukset!
40 vuotta Saksassa, enkä ikinä ole tehnyt lasteni kotitehtäviä. Vahtinut kyllä, että lapset tekevät ne.
Mä myös. 40 vuotta ja yli jo Saksassa ja neljä lasta. En ikinä tehnyt mitään koulutehtäviä, lapset tekivät itse. Nyt ovat aikuisia ja hyvissä ammateissa kaikki kun jaksoivat opiskella.
Alue: Aihe vapaa
Suomessa kai hyväosaisten lapset jätetään oman onnensa ojaan vapaasti kasvamaan.