Vinkkejä kaivataan! Teinityttäreni on niin ihastunut ettei pysty keskittymään kouluun

Anna hänen olla.

Vierailija kirjoitti:

Anna hänen olla.

Ei kun hän itsekin on tuskastunut kun ihastus vie keskittymiskyvyn. 

Ap

Onko kyseessä j än näpoika

Ratkaisu voisi olla niin muodikas sukupuolenvaihdos.

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisu voisi olla niin muodikas sukupuolenvaihdos.

Ööööö, ei, eihän ihastuminen ja tunteet ole sukupuolesta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä j än näpoika

Ei varmaankaan. Romantikkopojalta vaikuttaa, mutta kiltiltä ja herkältä ja ujolta. Poika on hyvä koulussa, hänen keskittymiskyky ei kärsi tyttäreni vuoksi. 

Ap

Hiekota se suhde. Tyttö saa sydänsuruja mutta ne menee ohi parissa päivässä. Sitten koulu taas sujuu 👍

Aika normaalia tuossa iässä. Älä puutu asioihin. Voit toki kuunnella häntä, jos hän kertoo tuntojaan.

Laitahan lapsesi kuriin. Ei siinä muu auta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisu voisi olla niin muodikas sukupuolenvaihdos.

Ööööö, ei, eihän ihastuminen ja tunteet ole sukupuolesta kiinni.

Mutta jos poika ei ole niin muodikkaasti homppeli, niin "tytön" on enää turha haikailla.

Enää pitää selvittää onko poika "niitä poikia".

Sama homma 9.luokalla ja kokemuksesta voin sanoa, että nyt kannattaisi keskittyä siihen kouluun. Se poika tulee jäämään elämästä, vaikka seurustelua olisikin. Tässä on vain se, että uusi unelmoinninkohde aiheuttaa jälleen keskittymisongelmia. Koulu kannattaa pitää ykkösenä.  

Vierailija kirjoitti:

Aika normaalia tuossa iässä. Älä puutu asioihin. Voit toki kuunnella häntä, jos hän kertoo tuntojaan.

Ei se minulla ollut aivan normaalia, että koulu jää ihastumisen ja muun hömpän takia. Ei muilla tytöillä jäänyt. 

Ei tuohon mikään ulkopuolinen puuttuminen auta. Hormonit vievät. Itselle kävi samalla tavalla: juuri ennen yo-kirjoituksia iski maailman suurin rakkaus. En pystynyt lukemaan kokeisiin enkä yliopistoon.Aika auttaa, tunteet laantuvat ennen pitkää. Voimia!

Kohta raskaana ja yhteiskunnan tuella elävä yksinhuoltaja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika normaalia tuossa iässä. Älä puutu asioihin. Voit toki kuunnella häntä, jos hän kertoo tuntojaan.

Ei se minulla ollut aivan normaalia, että koulu jää ihastumisen ja muun hömpän takia. Ei muilla tytöillä jäänyt. 

Millä muilla tytöillä?

Älä väitä, että tuo ei olisi normaalia. Normaalin kirjo on laaja. Ihastuminen on vahva tunne. Tunteillakin on väliä, paitsi tietysti sinun maailmassasi, ja niiden muiden tyttöjen.

Ysiluokalla olevan tytön eli naisen pitää minun mielestäni olla jo miehen palvelijana. Siis miehen, jonka kanssa vanhemmat ovat sopineet, että se nainen annetaan hänelle vaimoksi noin 12-vuotiaana.

Ihastuminen on ihanaa, oli ikä mikä tahansa. Vaikka 9. luokka on tärkeä, niin muutakin elämää pitää olla koulun lisäksi. Tuossa iässä asiat tapahtuu nopeasti ja muutaman viikon päästä tunteet voi olla jo laimenneet tai muuttuneet sydänsuruiksi. Tai ihastuksen kohde vaihtunut.

Hyppää satulaan vaan, niin kyllä se siitä tasaantuu.

Teinien aivoissa käy sellaisia myrskyjä, ettei niitä voi hallita tai ohittaa tai laannuttaa tahdonvoimalla tai järkeilemällä. Omien kanssa toimii hyvin herätyskellolla toimiva pomodoro-tekniikka, eli keskittyvät esim. 15 minuuttia kerrallaan läksyihin ja sitten on 5 minuuttia unelmointiaikaa ja tätä toistetaan, kunnes läksyt on tehty tai kokeisiin luettu. Tuo erilaisten tunteiden tuntemisen opettelu on myös tärkeää tulevaa elämää varten ja se että on lupa laittaa siihenkin aikaa tuntuu helpottavan alisuoriutumisepäilyjä ja muuta turhaa itsensä lannistamista, joka myös vie energiaa esim. koululta.

Ysiluokkalainen on kyllin kypsä huolehtimaan itse koulunkäynnistään. Kun koenumerot laskevat, niin hän näkee sen, ja pitää päättää, haluaako palata vanhalle tasolle, vai hyväksyykö laskun. Se on hänen elämänsä. En tajua tuollaistaholhoamista.

Näin olen itse kasvattanut lapseni, ja näin jo minut kasvatettiin, tuloksena omaa vastuunottoa ja kykyä itsenäiseen päätöksentekoon.