Miksi minun pitäisi parantua keskivaikeasta masennuksesta?

että pitkään jatkunut masennus voi kääntyä kahdensuuntaiseksi tai syväksi masennukseksi. Olet jo ilmeisesti tykästynyt kieriskelemään masennuksessa, jos näin uskaltaisi sanoa. Siskollani pitkään jatkunut masennus muuttui maanisdepressioksi, ja nyt sitten psykoosejakin yms. Joten kannattaa pyristellä kuilusta kohti valoa vielä kun voit ja ymmärrät.

oletko ap työelämässä?

eikä kyllä kauheasti kiinnosta mennäkään.

muutu maanisdepressioksi vaan sen masennuksen syy on ollut osin synnynnäinen maanisdepressiivisyys, jossa ei vain ollut vielä ollut maanisia jaksoja, ja johon kuuluu psykoottisiakin jaksoja.

Masennuksesta parantuminen on ollut parasta, mitä mulle ikinä on tapahtunut. On oikeasti aika hienoa olla tasapainoinen ja tyytyväinen. Varsinkin kun pitkään kuvittelin, ettei se ikinä voisi olla mahdollista.

Minäkin sairastan keskivaikeaa masennusta ja minulla on koko ajan sen verran kurja olo, että haluan parantua tästä. Haluan kyetä nauttimaan elämästä. Nautitko sinä?

ikinä ole kuullut masennuksen muuttuvan noin!! Voimakkuus voi toki vaihdella.

Itse olen työelämässä.



t. toinen keskivaikea

ollut masentunut ja olen myös ollut työelämässä. En nauttinut silloin olostani yhtään sen enempää kuin nytkään.

t: parantunut

kertoisko joku miten masennuksesta voi parantua?



Ihan ilman lääkärin diagnoosia voin sanoa olevani masentunut. Kaikki on tylsää, huudan lapsille, mikään ei huvita.. Olen työelämässä, vieläpä asiakaspalvelu tehtävässä. Töissä jaksan olla iloinen asiakkaille. Kotona tekisi vaan mieli vetää peitto korville.



Harrastankin, käyn harrastuksessani kerran viikossa, mutta sekään ei tunnu miltään. Ennen rakastin harrastustani, enkä voinut kuvitella lopettavani. Nykyään käyn lähinnä vain tavan vuoksi.



Kaikki asiat tuntuu olevan hyvin. Mikään ei vaan enää "sytytä". Elämäni on arkista ja harmaata.



Mistä saan sen kipinän takaisin?

Itsesi vuoksi, läheistesi vuoksi. Vai oletko tyytyväinen nykytilaan? Entä sen pahetessa?

paranemaan.

Antaisivat ihmisen olla rauhassa masentunut ja maata rauhassa sohvanpohjalla. Tyytyväinen olisin jos kaikki jättäisivät minut rauhaan eikä olisi velvoitteita mihinkään suuntaan.

En aio parantua, ei elämä ole sen parempaa ilman masennustakaan.

ei itse tehdä diagnoosia masennuksesta, se on ammattilaisen tehtävä. Tehdään eri testejä, jutellaan, tavataan terapeuttia ym. Sitten tulee dg, jos tulee.

Aika paljon tiedän nuoria perheellisiä, joilla on kaikki ulkoisesti hyvin, mutta palo elämään puuttuu.



Masentunut ei jaksa käydä töissä tai harrastaa!!

Paraneminen kesti kauan (yli 2 vuotta), sillä masennuksen lisäksi mulla oli syömishäiriö. Sairaalaan jouduin liian laihuuden takia ja siellä ollessa sekä kotiinpäästyä kävin terapiassa kerran viikossa. Lisäksi söin mielialalääkkeitä. Terapiassa käytiin läpi elämäni kipupisteitä sekä keinoja joilla voisin oppia selviytymään taas elämästä. Koin sen todella hyödylliseksi.



Kannattaa taistella, älä vaan luovuta, vaikka se tällä hetkellä tuntuukin helpommalta!

diegnosoin itseni uudelleen: Vittuuntunut? Väsynyt? Tylsistynyt?



Ihan sama mikä diagnoosi! Mutta kertokaa nyt joku, mistä sen palon tai kipinän voi löytää uudelleen?

Jos tämä sama harmaus jatkuu vielä, saan varmasti sen lääkärinkin diagnoosin.

hoitamattomana olo yleensä vaan huononee, joten..

oli 12

halua sitä olotilaa. Nimimerkillä ex-masentunut. Tai ehkä sitten olin vuosia vakavasti masentunut? Yksi syy välttää pitkittynyttä masennusta on se että se syö muistia. Nimimerkillä kokemusta on. En ole varma, mutta saattaa myös lisätä alzheimerin taudin riskiä? En ole uskaltanut lukea tuosta aiheesta, koska toi pelottaa mua oikeasti.

en edes ole keskivaikeasti vaan hiukan lievemmästi. ja todella haluaisin parantua ja olla vanha energinen itseni! lasten takia itseni takia, tulevaisuuden takia.



itselläni taustalla äkillinen traumaattinen tapahtuma.