En osaa tehdä päätöstä koiran lopetuksesta

Ite lopetin kai liian aikaisin kissani ja se vähän kadutti. Mutta samalla tunsin hänet hyvin ja tiesin että hän pelkää kauhukseen eläinlääkärikäyntejä ja stressaa niist'ä. Hänen sairaus olisi vaatinut jatkuvaa lääkkeen ottoa ja eläinlääkärillä ramppaamista. Lisäksi vointi ja luonne alkoi muuttua ja ikää oli 17 vuotta vaikka oli vielä pirteäkin.Hän oli ikäänkiun öisin pelokas ja huolestunut vanhus. Ehkä silti hän sai päästä lepoon oikeaan aikaan, ettei kokoenut enempää mitään pelkoa tai kipua. Ja sai elää pitkän elämän kuitenkin. Sinäkin varmaan tiedät mikä on lemmikillesi ooikeaksi .<3

Usein, kun omistaja ryhtyy pohtimaan tosissaan koiran lopettamista, ollaan jo vähän myöhässäkin. Ajatus on omistajille vaikea ja siksi päätöksen kanssa vitkutellaan mahdollisimman pitkään.

Sinä tiedät parhaiten. 

eläimet ei näytä kipua

vaan koittavat loppuun asti sinnitellä

ja heille lääkärissä käynnit on pelottavampia kuin kipu

Omistaja kyllä tuntee koiransa. Kun lopettamista miettii tosissaan, silloin on oikea aika. Itse ainakin muistan, että koiran ollessa nuori ja terve, tuleva luopuminen siitä oli aivan tuskallinen ajatus. Iän ja vaivojen myötä se alkoi tuntua "hyvältä ajatukselta", vaikka siis edelleenkin oli äärimmäisen surullista. 

Tuo tänne, teen päätöksen puolestas heti.

pikavauhdilla piikille. olet jo myöhässä ja pahasti. miksi annat eläimen kärsiä? 

Onko eläinlääkäreitä jotka tulevat kotiin, ettei koiraa stressaa, osa myös lopettaa koiran kotona - nukuttaa. Outoa että ei tiedetä mitä kasvaimet ovat, ettei ole mitään arviota. Jos koiraan koskee, ei tilanne ole hyvä. Ja nivelrikko. Pyydä selkeämpi arvio toiselta vai onko se lopetus.

Ehkä lemmikin kannalta se päätös on varmasti parempi tehdä liian aikaisin kuin liian myöhään, vaikka onkin vaikeaa päästää irti.

Voimia sinulle.

Kun alkaa laskea alleen. Vanhuus ei ole sairaus. Koiristakin tulee ikääntyessä vähän seniilejä.

Jos et osaa tehdä päätöstä tilaa aika eläinlääkärille ja keskustele hänen kanssaan, kerro että et osaa päättää. Vanhuus sinänsä ei ole lopetuksen syy, mutta jos kipuja tai muuta vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Ite lopetin kai liian aikaisin kissani ja se vähän kadutti. Mutta samalla tunsin hänet hyvin ja tiesin että hän pelkää kauhukseen eläinlääkärikäyntejä ja stressaa niist'ä. Hänen sairaus olisi vaatinut jatkuvaa lääkkeen ottoa ja eläinlääkärillä ramppaamista. Lisäksi vointi ja luonne alkoi muuttua ja ikää oli 17 vuotta vaikka oli vielä pirteäkin.Hän oli ikäänkiun öisin pelokas ja huolestunut vanhus. Ehkä silti hän sai päästä lepoon oikeaan aikaan, ettei kokoenut enempää mitään pelkoa tai kipua. Ja sai elää pitkän elämän kuitenkin. Sinäkin varmaan tiedät mikä on lemmikillesi ooikeaksi .<3

Voi, vi**u tuota "hän, hän"

Päätöksen tekeminen on rankkaa, tiedän kokemuksesta. Itse tein päätökset näin jälkeenpäin ajatellen liian myöhään. Ja aiheutin turhaa kärsimystä. Minua kaduttaa se.

Mielestäni nukuttamispäätös on yksi lemmikinomistajan velvollisuuksista. Kun olen ottanut lemmikin, olen sitoutunut huolehtimaan siitä hyvin. Viimeinen huolehtiminen on nukuttaminen, kun toivoa paremmasta ei enää ole. 

Eläimen kannalta hieman liian aikaisin on paljon parempi kuin myöhään. Silloin kun on vielä hyviäkin päiviä. Paljon voimia sinulle päätökseesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Onko eläinlääkäreitä jotka tulevat kotiin, ettei koiraa stressaa, osa myös lopettaa koiran kotona - nukuttaa. Outoa että ei tiedetä mitä kasvaimet ovat, ettei ole mitään arviota. Jos koiraan koskee, ei tilanne ole hyvä. Ja nivelrikko. Pyydä selkeämpi arvio toiselta vai onko se lopetus.

Meillä annettiin koiralle itse niskalaukaus.

Ei eläintä lopeteta niskalaukauksella. Ampumalla saa itse lopettaa, mutta se on osattava tehdä oikein, oikeaan kohtaan eikä niskaan.

Meillä oli vahvasti eläinlääkäripelkoinen koira, jolla oli kaksi lääkitystä vaativaa pitkäaikaissairautta. 12-vuotiaana oli myös jo heikentynyt kuulo ja vanhan miehen pissaongelmaa. Ei tullut enää vastaan ovelle, kun tulin kotiin eikä oikein halunnut kulkea rappusia. Oli enää haalea varjo entisestä. Tehtiin raskain mielin päätös piikille viemisestä. Eläinlääkäriltä saatiin rauhoittavat lääkkeet, jotka annettiin kotona. Viimeistä eläinlääkärimatkaa ei siis pelännyt, mutta omin jaloin lähti. Eläinlääkäri sanoi, että oli juuri oikea aika tulla, yhtään pidempään ei olisi saanutkaan odottaa.

Ihminen voi onneksi olla armelias lemmikilleen.

Mä olen aina vanhusten kanssa kääntynyt eläinlääkärin konsultaation puoleen. Yhdessä ollaan pohdittu mikä on järkevin ratkaisu. On tuttu ell niin tietää, että eläimet on aina hoidettu kunnolla ja minä taas voin luottaa, että rahastusmielessä ei suositella mitään eläimen etua vastaan.

Täällä eläimet ovat saaneet olla aina senioreita niin pitkään kun elämä on kivutonta ja elämänlaatu hyvä. Välillä on pirteämpiä päiviä ja välillä vaan nukutaan, mutta sellaista on vanhuus. Osalla on jo pysyvät vaivat ja niihin hoidot, mutta se on ihan normaalia seniorielämää sekin.

Viimeinen palvelus mieluummin hieman ajoissa kun viivytellen. Kälyn koira viimeiseen asti yritti olla reipas ja vasta kunnon romahdettua kokonaan paljastui tilanne avauksessa lopetuksen jälkeen.  Mutta taitavasti piilotti olonsa. Ei ap sun koira tuosta nuorru eikä parane.

Jos sinulla on videoita koirastasi kun se oli vielä terve ja onnellinen, niin katso niitä ja vertaa nykyiseen. 

Huomaat eron ja tiedät onko aika. 

Yleensä aika on silloin, kun omistaja alkaa sitä tosissaan miettiä. 

Vietä kaunis yhteinen viimeinen päivä ja anna rakkaan ystäväsi lähteä armollisesti. 

On kamalaa, jos joutuu viemään kärsivää ja kuoleman kielissä olevaa kivuliasta koiraa vaikkapa keskellä yötä lopetukseen toiselle paikkakunnalle, kun omassa ei ole päivystystä.

Jos tilanne on tuo, että mietit lopetusta, niin kipulääkkeet ainakin pitäisi mennä säännöllisesti. Ei mitään kuureja. Vai tarkoititko, että on määrätty noin monta kertaa ja kuitenkin on saanut jatkuvasti?

Meillä koiravanhus sai säännöllisen kipulääkkeen ja oli toki väsyneempi mitä nuorena, mutta jaksoi ulkoilla aika ok. Sai silloin itse valita meneekö ulos vai ei, ja välillä nukkui ja välillä kävi ulkona juoksentelemassa. Kun kiltti koira oli kerran sitten ärtynyt toiselle nuorelle koiralle niin tulkitsimme, että kipuja on. En tarkoita pientä "normaalia" ärähdystä pennulle, vaan selkeästi oli pinna kireällä enemmän mitä tapana oli, vaikka ei nyt sentään kimppuun käynyt. Ei ollut oma itsensä.

Aika-arvio säännöllisen kipulääkkeen aloituksesta on joitain viikkoja. En muista enää tarkkaan, kun siitä on useampi vuosi aikaa.

Ei koira tunne ajan merkitystä tai mieti, että nyt teet väärin, kun teet päätöksen. Koiralla on selkeästi jo vaivoja ja sen kannalta oikeastaan on ihan sama tapahtuuko se nyt vai ensi viikolla. Tai siinä tapauksessa on väliä, jos joutuu kärsimään. Ei toisin päin, kun suunta on jo selvä