En saa arkea sujumaan, mitä tehdä????
olen yksin kolmen lapsen kanssa, joista kaksi alle kouluikäistä. Elokuusta asti olen ollut työttömänä ja siis kotona lasten kanssa.
Kaikki sanovat, että nauti nyt siitä kun saat olla kotona ym. mutta tälläinen arki ei vaan toimi... en saa siivottua ja koti on kauheassa kunnossa. Jotenkin saan itseni siivoamaan kerran viikossa, mutta se siivo kestääkin vain sitten sen päivän ja seuraavana päivänä pitäisi aloittaa uudestaan.
Ruokaa en jaksa laittaa kuin vaan jotain nopeata. Olemme tosi tiukalla budjetilla eikä ruokaan ole edes kunnolla varaa, lounaaksi lapset syövät esim. kaurapuuroa. Mulla ei ole autoa ja lähimpään kauppaan pitää mennä bussilla. Joskus olen niin laiska etten jaksa edes kauppaan lähteä vaikka maito ym. on lopussa ja lapset on sitten ilman.
Lasten kanssa en jaksa leikkiä enkä tehdä mitään...leikkikentällä käytiin kun ilmat oli vielä hyvät, mutta nyt olemme vain kotona. Onneksi lapset leikkii keskenään aika kivasti.
Olen yrittänyt saada tätä arkea toimimaan esim. tekemällä viikoksi ruokalistoja, mutta se ei ikinä toimi, kun sinne kauppaan ei sitten jaksanutkaan lähteä. Olen myös yrittänyt olla päivän etten ole tietokoneella tai katso tv:tä, mutta en siltäkään saa aikaiseksi mitään järkevää.
Odotan joka päivä vain sitä, kun lapset ovat nukkumassa... apua, kuulostaa kauhealta näin itsekin luettuna.
Kommentit (15)
Ja sitten laitat lapsetkin tekemään kotitöitä. Meillä 2 v. tekee jo osansa, aina löytyy jokaiselle jotain. Esim. kerää omat lelut, pyyhkii pöydän, lakaisee lattian jne.
en tunne ketään autollista jolta voisin kysyä, eikä myöskään yhtään sukulaista tässä kaupungissa. Lähikauppaankin on 20 min kävelymatka joten en viitsi koululaista yksin lähettää.
Tee eväät ja lähde liikenteeseen sieltä. Ilmaisiakin paikkoja löytyy: kirjastot, seurakunnan kerhot, MLL jne.
Ei haittaa, vaikka söisitte joka päivä perunoita tai nuudeleita :-) Missä sun tukiverkot/puoliso/kaverit ovat?
Ei tarvi esittää ihmeäitiä.
Tee siitä kaupassa käymisestä viikon kohohta, retki. Sitten annat itsellesi luvan olla kotona muun ajan. Itse tykkään käydä kaupoilla, kun silloin pääsee edes vähän irti näistä neljästä seinästä ;)
mietin että eikö puoliso osallistu? Keskustelu hänen kanssaan siitä että sä et jaksa vois olla hyvä idea, jos siis puoliso on kuvioissa.
kyllä lapset ihan innoissaan auttaa silloin kun siivoan (paitsi vanhin ei vapaaehtoisesti)...ongelma onkin siinä että olen itse niin saamaton.
Mullakin on kolme lasta (tokaluokkalainen ja kaksi alle kouluikäistä) ja meillä kaikki osallistuu kotihommiin - jopa mielellään kun yhdessä tehdään. Mitä jos tekisitte ruokaa yhdessä? Aika pienetkin jo pystyvät omalta osaltaan auttamaan. Aikaa siinä tietysti menee, mutta on oikeasti ihan kivaa ja samalla tulee yhdessäoloa ja -tekemistä.
En pidä yhtään pahana sitä että yksinhuoltajien perheessä myös lapset joutuvat ottamaan tietynlaista vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista, toki tulee ottaa huomioon se, että lasten on saatava olla myös lapsia. Yhteen hiileen puhaltaminen on kuitenkin hieno taito, jolla on vaikutuksia myös myöhempään elämään ja siinä viihtymiseen.
ja olen siis yksin lasten kanssa. Muutimme tähän kaupunkiin alkuvuodesta, joten tukiverkkoa ei oikeastaan ole. Entisiin työkavereihinkaan en enää pidä yhteyttä.
Hyvä idea tuo retken tekeminen kauppaan... pitää kokeilla jos se onnistuisi. Nykyään kun nuo kauppareissut ovat tosi stressaavia, kun 2-vuotias jouksentelee ympäri kauppaa ja 4-vuotias valittaa ettei jaksa kävellä ym kivaa...
ja tukiverkon puutetta. Siihen auttaa ainoastaan se, että heti aamusta päätät (tee vaikka lista) asioista, jotka teet valmiiksi heti aamupalan jälkeen. itse teen niin että annan lapsille aamupalan ja sillä aikaa teen näin : Valmistelet tai jopa teet ruoan, tyhjennät astianpesukoneen, laitat pyykit koneesee ja kuivamaan, järjestelet jos järjesteltävää on, imuroit tai teet muita hommia. Sitten iltapäivällä lasten päiväuniaikaan voi vähän huilailla ja hyvällä omalla tunnolla.
eikä siirrellä tehtäviä aina myöhemmäksi ja myöhemmäksi. Pitäisi vaan löytää sellainen motivaatio jostain :-)
ap
Nykyään kun nuo kauppareissut ovat tosi stressaavia, kun 2-vuotias jouksentelee ympäri kauppaa ja 4-vuotias valittaa ettei jaksa kävellä ym kivaa...
Onko teillä rattaat käytössä? Eikö 2v viihdy niissä? Entä taaperolauta? Tietysti 4v ei periaatteessa seisomalautaa enää tarvitse, mutta ehkä jos sen kanssa saisit kauppareissuja vähän helpommiksi, niin sinne lähikauppaankin ois kivempi lähteä. Jos vaikka kävisitte kerran viikossa isosti bussilla kaupassa ja sitten toisen kerran kävellen lähikaupassa täydentämässä - 20min suuntaansa ei oo mikään mahdoton matka kävellä, jos tosiaan ois tuo seisomalauta varalla. Ja samalla vois pysähtyä menomatkalla puistossa, niin 2v saa vähän energiaansa purettua ja viihtyy paremmin kärryissäkin. Puistoissa voi myös alkaa pikkuhiljaa rakentaa vertaistukiverkkoa, josta sitten on ehkä apua myöhemmin.
Entäs pulkka näin talvisaikaan, siinä sais ostoksetkin kulkemaan kevyemmin?
Ylipäätään kannatan netittömiä päiviä, mä en itse saa mitään tehdyksi, jos kone on aamulla mieheltä unohtunut päälle. Siihen vaan jämähtää ja sit on entistä paskempi fiilis.
Ja tässä elämäntilanteessa anna itsellesi anteeksi ne matalimmat aidat :) Eineslihapullat, pinaattiletut ja makaroni surutta kehiin. Jos vaikka tuoreita vihanneksia ostat lapsille ja kokkaat edes yhden ns. kunnon aterian viikossa, niin se on ihan hyvin. Tee laatikoita, lihapatoja jne. joista riittää useammaksi päiväksi, ei tarvi joka päivä miettiä aterioita. Löydä lasten kanssa joku sellainen tekeminen, josta itse tykkäät - lukeminen, käsityöt, askartelu, vaikka kivat lapsille sopivat leffat?
Tsemppiä!
ja tukiverkon puutetta. Siihen auttaa ainoastaan se, että heti aamusta päätät (tee vaikka lista) asioista, jotka teet valmiiksi heti aamupalan jälkeen. itse teen niin että annan lapsille aamupalan ja sillä aikaa teen näin : Valmistelet tai jopa teet ruoan, tyhjennät astianpesukoneen, laitat pyykit koneesee ja kuivamaan, järjestelet jos järjesteltävää on, imuroit tai teet muita hommia. Sitten iltapäivällä lasten päiväuniaikaan voi vähän huilailla ja hyvällä omalla tunnolla.
Et varmaan tarkoittanut, että lasten syödessä aamupalaa, ehtisi tehdä noita kaikkia??
Minä ehdin lasten aamupalan aikana hädintuskin tyhjentää astianpesukoneen. Sitten alkaakin jo perässäjuokseminen ja riitojen selvittely. Ruoaksi sitten einestä kun ei ehdi mitään tehdä. Päiväuniaikaan siivoan jos jaksan ym.
4 lasta, joista 3 alle kouluiän. On sotkua, on lorvikatarria, on puuroa lounaaksi jne. Mitäs sitten? Tämä on meidän arkea ja sujuu se näinkin.
Ei haittaa, vaikka söisitte joka päivä perunoita tai nuudeleita :-)
Etkö pidä monipuolista ja ravitsevaa ruokavalioa tärkeenä pienillä lapsilla??
Laittaisit kerran viikossa listan ja kävisitte yhdessä tai kaveri kävisi kaupassa ostamassa kerralla kunnolla ruokaa. Siis jos olis autollinen kaveri?
Mulla on arki helpottanut huomattavasti, kun äitini rupesi käymään kerran viikossa kaupassa autolla ja tuo paljon kerralla. Loput voi täydentää lähikaupasta, laittaa vaikka lapsen hakemaan sen puuttuvan maitolitran.