Oletteko tehneet jotakin merkittävää?

Kun aika minusta jättää, en voi sanoa jättäväni mitään erityistä jälkeeni -- tietysti rakkaan, sydämeni aarteen eli lapseni. Mutta vain keskinkertaisesti opiskelin maisteriksi. Teen työtä, johon korkeakoulututkintoa ei edes tarvittaisi. Elän vuokralla vielä nelikymppisenä. En osaa maalata, kirjoittaa tai muutoin jättää konkreettista perintöä jälkipolville. Jotenkin tunnen pohjatonta surua ja sumua. Ajatuksia?