Yksi työkaveri vieläkin jännittää työpaikalla vaikka ollaan tutustuttu nyt 2 viikkoa

Hän on introvertti. Anna hänen olla omissa oloissaan. Mikäli tämä ei vaikeuta tiimityöskentelyä?

ok ja sä teet siitä aloituksen tälle palstalle. Miksi ihmeessä?

Toisten kanssa tutustutaan hitaammin ja toisten nopeammin, hyväksy se.

Menet ja otat tilanteen haltuun eli kunnon suihin otto, kyllä se alkaa puhumaan.

Voi olla että hän jännittää vielä vuoden päästäkin. Jotkut jännittävät paljon erilaisia tilanteita. Sellaista se on. Itse kuulun tähän porukkaan myös, jännitän esimerkiksi esiintymistä älyttömästi ja tiettyjä sosiaalisia tilanteita melko paljon. Se mitä älä ainakaan tee, älä missään vaiheessa millään tavalla sano tai huomauta jännittämisestä. Edes niin, että toteat huumorilla että mitäs sä vieläkin jännität tai ystävällisesti toteat ettei tarvitse jännittää. Nuo jännittämisen kommentoinnit nimittäin voivat pahentaa tilannetta ja jäädä jännittäjälle mieleen vuosiksi, tai vuosikymmeniksi. 

Töissä tehdään töitä, ei siellä olla hommaamassa kavereita. Jos se tekee työnsä hyvin niin pidä pääsi kiinni ja anna sen tehdä sitä mistä sille maksetaan palkkaa.

Meillä yksi uusi työkaveri oli varmaan vuoden tai jopa pidempään hyvin varuillaan. Istui vain omassa työhuoneessaan eikä lähtenyt samaan aikaan syömään tai tullut kahville ja käytävillä korkeintaan nopeasti moikkasi jos itse teki aloitteen. Ei puhunut yhtään mitään itsestään tai mistään muusta kuin työasioista ja selvästi huomasi että on aina hirveä kiire pois tilanteesta.

Ihmettelin miten edes päässyt työhaastattelusta läpi ja millä perusteella palkattu, myöhemmin selvisi että oli juuri sopivaa osaamista tiettyyn projektiin minkä vuoksi valittiin.

Nykyisellään on vähän normaalimpi ja sen kanssa pystyy jopa keskustelemaan mutta vieläkin huomaa kyllä että sosiaaliset taidot on kyllä hukassa. On mennyt jo vuosia ja vieläkään ei ole kellään tietoa onko esim. puolisoa tai lapsia, missä asuu, mitä tekee vapaa-ajalla tai mitä harrastuksia on.

2 viikkoa on naurettavan lyhyt aika. Oon tuntenut osan 20 vuotta ja silti niiden seurassa on pieni jännitys. Toki kaikkien kanssa en halua edes tutustua.

On mennyt jo vuosia ja vieläkään ei ole kellään tietoa onko esim. puolisoa tai lapsia, missä asuu, mitä tekee vapaa-ajalla tai mitä harrastuksia on.

Miksi ihmeessä teidän pitäisi ne tietää? 

Vierailija kirjoitti:

On mennyt jo vuosia ja vieläkään ei ole kellään tietoa onko esim. puolisoa tai lapsia, missä asuu, mitä tekee vapaa-ajalla tai mitä harrastuksia on.

Miksi ihmeessä teidän pitäisi ne tietää? 

No ei tietty ole mikään pakko mutta nämä nyt on sellaisia asioita mistä normaalit ihmiset yleensä puhuu keskenään esim. kahvitunnilla! Ihan perus sosiaalista kanssakäymistä ja toisiin tutustumista. Kertoo paljon miten paljon joku osallistuu juttuihin jos ei edes näitä tiedetä vuosienkaan perästä.

Tosi lyhyt aika.

Meillä on ollut yksi tyyppi 30 vuotta. Koskaan se ei puhu mitään oma-aloitteisesti. Vastaa parilla sanalla kysyttäessä. Vastatessaan on tosi jännittyneen oloinen.  Kukaan ei tiedä siitä mitään. 

Kukaan ei ihmettele eikä puhu hänestä. Saa olla niinkuin haluaa. Mutta hei 2 viikkoa on naurettavan lyhyt aika.