Vanhemmat, syöttekö itse vähemmän/ jätättekö itse syömättä
Jotta lapset saa syödä paremmin? Hintojen nousu on meidän perheessä aiheuttanut sen, että joudun itse jättämään aterioita väliin. Mutta ei se haittaa, ylipainoa on, joten ehkä painokin alkaa kohta tippumaan. Onko muilla yhtä tiukkaa? Meitä on siis äiti, teini ja täysi-ikäinen opiskelija.
Kommentit (10)
Jestas, mikä aloitus. Näkeehän sen jo kadulla ihmisten ulkonäöstä, että viimeinen asia, mistä suomalainen tinkii, on ruoka. Valtio lappaa sullekin ilmaista, työssä käyviltä ihmisiltä törkeän kovalla verotuksella varastettua rahaa lapsilisien, ilmaisen koulutuksen ja kaiken maailman muun lapsia tukevan toiminnan kautta. Miten voi suunnitella elämänsä niin päin mäntyä, että vasta lapset jo tehtyään miettii, mitä edes pystyy niille tarjoamaan.
Täysi-ikäinen nyt ainakin ostaa ja maksaa itse omia ruokiaan, vaikka äitioletetun luona saisikin ilmaiseksi asua. Itsekin joudun täysi-ikäisenä asumaan vanhempani luona ja olen työtön, mutta kaikki ruokani maksan ja ostan itse työmarkkinatuella, vaikka asunkin ilmaiseksi. Pidän täysin selvänä asiana tätä, että itse menoni maksan, eikä vanhempani suostuisi itseäni varsinaisesti elättämään, vaikka saankin asua ilmaiseksi.
En tuosta syystä, ruokaa riittää kyllä kaikille vatsa täyteen. Mutta tämmöisen viiskymppisen sohvaperunan on syytä syödä paljon vähemmän kuin urheilevan teinin.
Kovin on muuttunut 90-luvun lamaan verrattuna.
Meillä tehtiin esim ateria pienestä hernaripurkista 4:lle. Makaronilaatikkoa pyöreässä pyrexvuuassa - sen piti riittää 4 hengelle 2 päiväksi.
Yleensä meni niin että mies ja lapset söivät ja minä otin jos jotain jäi. Ei ollut lihavuudesta tietoakaan!
Olisi minullakin mahdollisuus syödä kupu täyteen, mutta yritän kohtuullistaa. En kuluta hirveästi näinä aikoina. Annan lasten ottaa ensin ja syön mitä jää, jos jää. Hyvin pärjäilen.
Olen jättänyt syömättä monesti, huolehdin että lapset saa monipuolista ruokaa. Se on tärkeintä. Aikuinen ihminen pärjää vähemmällä. Mies miettii vain itseään ja syö monta ateriaa päivittäin.
Kyllä olen. Joskus elin viikonkin syömättä että lapsi sai ruokaa eteensä. Olinkin aika hoikka, BMI 16,7
Vierailija kirjoitti:
Jestas, mikä aloitus. Näkeehän sen jo kadulla ihmisten ulkonäöstä, että viimeinen asia, mistä suomalainen tinkii, on ruoka. Valtio lappaa sullekin ilmaista, työssä käyviltä ihmisiltä törkeän kovalla verotuksella varastettua rahaa lapsilisien, ilmaisen koulutuksen ja kaiken maailman muun lapsia tukevan toiminnan kautta. Miten voi suunnitella elämänsä niin päin mäntyä, että vasta lapset jo tehtyään miettii, mitä edes pystyy niille tarjoamaan.
Kiitos mielipiteestäsi. Käyn töissä ja oma ylipainoni on itseaiheutettua, sairauteen syömäni lääke nostaa painoa herkästi. Tai laittaa keski-ikäisen aineenvaihdunnan epätasapainoon. Ja ei ollut kristallipalloa kun lasten hankinta oli ajankohtaista. Ehkä olisin jättänyt perheenperustamisen väliin, jos olisin tiennyt jääväni yksin kaiken keskelle ja sairastuvani sen aikaisesta stressistä. Olin itse teini 90-luvun laman aikaan, kun vanhemmiltani meni yritys nurin. Köyhästi elettiin, mutta hengissä pysyttiin. Ehkä mekin pärjätään. Ap
Vuosia sitten, kun olin todella vähävarainen, annoin lasten syödä ensin ja söin mitä jäi, jos jäi.
Kyllä, koska annosten pienentäminen on muutenkin tavoitteeni.