Rakastuminen ja rajat

Olen tainnut rakastua. Hämmentävää, koska olemme tunteneet vasta lyhyen aikaa. En missään nimessä voisi tätä edes tunnustaa vielä kohteelle, vaikka olenkin tehnyt selväksi, että pidän hänestä. Hän haluaa ottaa hitaasti, ja se on minulle vaikeaa. 

Minulla on ongelmia rajojen asettamisessa ihmissuhteissa johtuen lapsuudenperheestäni. Olen haaveillut jo pitkään, että löytäisin ihmisen jonka kanssa opetella olemaan turvallisessa ja kunnioittavassa parisuhteessa, ja kun mahdollisuus ehkä saattaa tulevaisuudessa sitten ollakin, pelottaa kauheasti että mokaan jollain tavalla. En myöskään tiedä kuinka paljon omasta menneisyydestä ja vaikka traumoista kannattaa keskustella tai miten, ilman että suhde muuttuu terapiaksi, mitä en tietenkään halua. Haluan vain nauttia ajasta toisen kanssa, tuntea että on juuri siellä missä pitääkin.

Onko muita kohtalontovereita tai kenties viisaita sanoja?