Ensimmäinen opiskelusyksy ohi ja suhteita ei ole vielä päässyt syntymään

Joskus marras-joulukuussa jotkut lakkasi vastaamasta tervehdyksiini ja sen jälkeen en ole sanonut moi kenellekään. Kuuluuko tämän olla tällaista?

Tälläistä elämä on Suomessa. Ihmiset kyhjöttävät yksikseen kun sosiaalisissa tilanteissa ei osata olla, eikä tapakulttuuri tue uusiin ihmisiin tutustumista. Uusia ihmisiä ei oteta vanhaan tuttavapiiriin ollenkaan ja nopeasti verkostoituvat ja supliikit ihmiset jättävät näin muut ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäämiseen riittää pelkästään se, että on sairaana verkostoitumistapahtumien aikana.

Ei sinussa välttämättä ole mitään vikaa, vaikka olet jäänyt yksin. Suomalainen introverttikulttuuri on vain läpensä sairas.

Ei minullakaan mitään opintoihin liittyviä ihmissuhteita ollut. 10 vuotta yliopistolla.

Oletko osallistunut vapaa-ajan tapahtumiin?

Koulussa opiskellaan, ei naida.

Lopeta se Usan kouluelokuvien katselu.

Selaamalla The Red Pill.

Vierailija kirjoitti:

Selaamalla The Red Pill.

Ei mitään incelshittiä kiitos.

Ja sekin vielä jos omaan tutor-pienryhmään ei satu osumaan edes yhtä samanhenkistä ihmistä niin game over. Olen opiskellut kahdesti amk:n päiväpuolella aikuisena ja 99% kurssikavereista hengasi vain oman porukkansa ihmisten kesken. Muihin ei oikeastaan edes haluttu tutustua. Ryhmätöissä tietysti tehtiin yhdessä hommia kun opiskelijat laitettiin eri kurssien projekteissa eri ryhmiin, mutta jutustelu jäi pinnalliseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selaamalla The Red Pill.

 

Ei mitään incelshittiä kiitos.

Kyseessä The Red Pill, ei suinkaan The Blue Pill.

Kuulostaa kurjalta, mutta mitä olen tässä muutaman vuoden seurannut tilannetta lasteni ja kavereidensa kautta, et ole ainoa. Lisäksi olen kuullut, että nykyisin on ihan "tavallista", että nopeasti muodostuu sisäpiiri, johon ei päästetä mukaan. Eikä ulkopuolelle jättämiseen ole mitään syytä, fiksuja, kauniita, hauskoja tyyppejä jätetään pois porukasta siinä missä ujoja, hiljaisia tai taviksiakin. Tosi, tosi surullista.

Tsemppejä!

P.s. Toisaalta olen nähnyt myös sen, että ihania ystävyyssuhteita solmitaan vasta toisena tai kolmantenakin vuonna. Eli toivoa on! <3

Yksinäisyys on Suomessa todella yleistä. Mielenterveys kärsii ja ihmisten jaksaminen on  nollissa, ja sitten selitellään miten muka viihdytäänkin itsekseen. No, osa varmaan viihtyykin mutta loput on pakotettu viihtymään. Miten tähän saadaan muutos, että ihmiset voisivat tutustua toisiinsa luontevammin?