Onko muita, joiden mielestä ongelmaiset ihmiset ovat paljon mielenkiintoisempia kuin terveet ja tasapainoiset?
Olenko jotenkin kieroutunut kun pidän paljon kiinnostavampana ihmisiä jotka ovat masentuneita, ahdistuneita, päihdeongelmaisia jne kuin mieleltään terveitä? Persoonallisuushäiriöisetkin kiinnostavat. Otetaan nyt esimerkkinä julkkikset, joista ei ongelmat heissäkään päällepäin näy kun näyttelevät tai vaikka laulavat, mutta jos saan kuulla että tällä henkilöllä on mielenterveysongelmia, hän muuttuu silmissäni heti kiinnostavammaksi.
Olenko jotenkin harvinaisuus ajatellessani näin vai
onko kaltaisiani muitakin?
Kommentit (9)
Todellakin ongelmaiset on mielenkiintoisempia, tai ihmiset joilla on ollut vähän vaikeaa.
Siitä tulee heti syvyyttä.
Saattavat olla aika raskaita eikä niinkään mielenkiintoisia. Ja masentuneella on aika tylsä elämä usein.
Saatat olla läheisriippuvainen. Sillä tavalla vahingoittuneet haluavat hoitaa, auttaa ja ratkoa muiden ihmisten ongelmia. Samalla asetelma tarjoaa heille mainion mahdollisuuden pätemiseen ja vallankäyttöön.
Itseäni ongelmatapaukset eiv't kiinnosta, ainakaan jos he jatkuvasti purkavat ahdistustaan minulle.
Nuorena ajattelin noin. Minusta ongelmattomat ihmiset olivat tylsiä ja ikävystyttäviä.
Siinä on vaan se, että helpommalla ehkä pääsee, kun hakeutuu niiden seuraan, joilla on vähemmän ongelmia. Jos kavereilla on paljon komplekseja ja traumoja niin se voi pidemmän päälle kuormittaa ja hankaloittaa omaa elämää.
Tavallaan ymmärrän, mutta mun mielestä kiinnostavia on persoonalliset tyypit, usein sopivasti autisminkirjoa tai ADHD:tä.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän, mutta mun mielestä kiinnostavia on persoonalliset tyypit, usein sopivasti autisminkirjoa tai ADHD:tä.
Samoin, itselläni on (todennäköisesti) Asperger ja minulle muutkin epätyypilliset ovat usein paljon kiinnostavampia kuin muut.
Olen kyllä huomannut että useimmat artistit ja esiintyjät joista tykkään ovat jollain tavalla ongelmaisia, masentuneita jne, mutta olen ajatellut tämän liittyvän myös korkeaan älyyn ja tietynlaiseen luonteeseen jotka itseäni miellyttävät. En kyllä mitään päihdeongelmaa tms laskisi tähän samaan joukkoon, eikä masennus tai muu ongelma itsessään tee ketään itselleni kiinnostavammaksi.
Hmmm