Mulkoilu kun en heti reagoi tai anna tilaa

Olen joskus ajatuksissani julkisilla paikoilla. Eli esimerkiksi saatan kaupan hyllyillä olla jonkun tiellä, enkä tajua sitä. En missään nimessä tee sitä tahalleen. Sitten havahdun ympäristööni ja huomaan, että joku tuijottaa minua vihaisesti ja sujahtaa äkkiä ohi kun tajuan väistää. Mulkoillaan, jopa tuhahdellaan.

Inhoan todella paljon sitä, että mulkoillaan pitkään. Miksi ei voi vain sanoa, että anteeksi, voisitteko väistää tai pääsisinkö ohi? Itse teen juuri näin eli kun huomaan ihmisen olevan hyllyllä käytävän tukkeena.

Tänään kaupan kassalla tapahtui tämä, että olin jumittunut pakkaamaan sivuun, kun piti mennä kassan päätyyn. Siinä sitten joku nainen seisoi vieressäni hiljaa tuijottaen. Jossain vaiheessa kassatäti sitten sanoi, että 'anteeksi, väistäisittekö asiakasta'. Sanoin, 'joo sori totta kai'. Tämä asiakas meni ohitseni viereen pakkaamaan ja hetken aikaa vain mulkoili minua. Eli keskittyi enemmän minun mulkoilemiseen kuin omien ostosten pakkaamiseen. :D Katsoin häntä sitten myös kun ajattelin, jos hän olisikin joku tuttu (niin porasi silmiään minuun), mutta ei ollut. Hän käänsi äkkiä katseensa jonnekin seinään. Poistuin kaupasta ja mietin, olisiko pitänyt sanoa hänelle jotakin hyvää. Ehkä hänellä vain oli tosi huono päivä...

Juuh. Kunhan avaudun. Kärsiikö muut samasta, että ollaan aina hajamielisesti tiellä? Aika harmillinen vaiva, täytyypä sanoa.