Mitä haittaa voi olla, jos kerron sairaudestani julkisesti?

vaikka nyt ei työpaikan vaihto olisi mielessä niin mikä tilanne on vaikka 5 tai 10 v päästä? ottaisiko toinen saman alan firma sinua töihin, jos tietäisi sairaudestasi?

Toisaaltajos sairaus näkyy nyt, niin ei sitä varmastikaan 5 tai 10 vuoden päästä pysty peittelemään.

Mitä lisäarvoa tuo, että kaikki tietävät sairaudestasi? Itse olen kertonut vain pomoille ja lähimmille työkavereille töissä. Vapaa-ajalla sairaudesta tietää useampi. Empatiaa ei kannata odottaa sairaudesta kertomalla. Itse jouduin kertomaan työpaikalla kaikille pomoille sairaudesta ja pari heistä vähätteli sairauttani huolella. Onneksi työterveyshuollosta kävivät selittämässä, mistä sairaudessani on kyse ja miten se vaikuttaa työhön.

Somessa asia voi olla kaikkien nähtävillä. Haluatko kertoa sairaudestasi esim. entisille työkavereille/kaukaisemmille sukulaisille jne?

Riippuu mitä aiot elämässäsi. Minä en aio mitään, olen työkyvyttömyyseläkkeellä, joten on aivan yksi paskan lysti mitä ihmiset tietävät/eivät tiedä. Sen sijaan en jaksa keskustella sairaudestani määkijöiden kanssa, eikä se heille kuulu, siksi jätän ilmoittelematta.

Jos asut länsirannikolla, niin varaudu, että ihmiset - kyllä, aikuiset, työssäkäyvät ihmiset - KIUSAAVAT sinua sairaudestasi ja etenkin jos se näkyy. 

Kannattaa harkita kertooko sairaudesta, jos se ei vaikuta työhösi millään tavalla. Sitten tietenkin pitää kertoa jos se alkaa vaikuttamaan työhön, tai tarvitsee esim ylimääräisiä taukoja tai muita erityisjärjestelyitä.

Työpaikan menettämisen riski on aina olemassa. Etenkin jos olet julkisella sektorilla. Sieltä on irtisanottu laittomasti ainakin MS-tautia sairastavia. 

Itse olin yksityisellä töissä kun MS-tauti alkoi oireilemaan niin paljon että alkoi vaikuttamaan työhöni. Aluksi kaikki meni hienosti, mutta sitten tuli yyteet ja irtisanominen.

Sen jälkeen olen tehnyt keikkatyötä siinä samassa työpaikassa. Ovat työhöni tyytyväisiä ja pyytävät aina takaisin vaikka välillä olisin pitkäänkin pois töistä. Haluavat kuitenkin välttyä sairaudestani aiheutuvilta kuluilta.

Jos kerrot sairaudestasi esim naapureille, miten odotat heidän ottavan tirdon vastaan. 

Naapuri kertoi lähisukulaisensa sairaudesta. Miksi? Kaksi kertaa. Pelkäsi itse sairastuvansa, ainakin sanoi niin. Mikä taakan kantaja minä olen.

Sanoin pidä itsestäsi huolta muu tulee iän tuomana.

Mieti kuinka oleellinen asia sairautesi on sinulle itsellesi. Entä halulatko tietää muiden ihmisten sairaudet? Helposti sääli voi vallata omankin mielen.

Minä kerroin sairaudesta. En halunnut selitellä asiaa aina uudestaan. Oltiin jouduttu tekemään työjärjestelyjä sairauteni vuoksi, joten siksikin oli helpompaa kertoa avoimesti. Osa oli tosi ymmärtäväisiä, mutta ei kaikki. Mutta tuossa mielestäni näkyi se, miten ihmiset muutenkin töissä suhtautuivat. Ystävälliset ihmiset olivat empaattisia ja jo valmiiksi ikävät ihmiset eivät piitanneet yhtään ja valittivat omista pienistä murheistaan kovaan ääneen.

Vierailija kirjoitti:

vaikka nyt ei työpaikan vaihto olisi mielessä niin mikä tilanne on vaikka 5 tai 10 v päästä? ottaisiko toinen saman alan firma sinua töihin, jos tietäisi sairaudestasi?

Periaatteessa työnantaja ei saa googlata työnhakijaa ja ainoastaan niitä tietoja saa käyttää, jotka hakija on ilmoituksessaan kertonut. Eli periaatteessa sairaus ei välttämättä tulisi tietoon. Toisaalta, puskaradio toimii monessa paikassa ja kyllähän pomot googlaavat, vaikka eivät sitä myönnä.

Vierailija kirjoitti:

Jos kerrot sairaudestasi esim naapureille, miten odotat heidän ottavan tirdon vastaan. 

 

Puhuuko joku naapureiden kanssa? Tervehdin ainoastaan. 

Se että kerrot sairaudestasi somessa julkisesti nimelläsi viestittää että kyse on jostakin suuremmasta ongelmasta kohdallasi kuin mitä se esille tuomasi varsinaisesti, ei sitä muulla tavoin voida tulkita, ettei sitten parane ihmetellä jos aletaan kysellä tulevaisuudensuunnitelmia tai petaamaan seuraajalle paikkaa työpaikalla. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa harkita kertooko sairaudesta, jos se ei vaikuta työhösi millään tavalla. Sitten tietenkin pitää kertoa jos se alkaa vaikuttamaan työhön, tai tarvitsee esim ylimääräisiä taukoja tai muita erityisjärjestelyitä.

Työpaikan menettämisen riski on aina olemassa. Etenkin jos olet julkisella sektorilla. Sieltä on irtisanottu laittomasti ainakin MS-tautia sairastavia. 

Itse olin yksityisellä töissä kun MS-tauti alkoi oireilemaan niin paljon että alkoi vaikuttamaan työhöni. Aluksi kaikki meni hienosti, mutta sitten tuli yyteet ja irtisanominen.

Sen jälkeen olen tehnyt keikkatyötä siinä samassa työpaikassa. Ovat työhöni tyytyväisiä ja pyytävät aina takaisin vaikka välillä olisin pitkäänkin pois töistä. Haluavat kuitenkin välttyä sairaudestani aiheutuvilta kuluilta.

Itselläni oli vähän vastaavanlainen tilanne. Sairastan myös MS-tautia ja minut irtisanottiin yksityiseltä. Syynä oli asiakaspalvelun "laiskuus", mutta puolustuksekseni vetosin MS-taudista johtuvaan fatiikkiin. Olin jo ehtinyt olla firmassa 20 vuotta, enkä ollut maininnut sairauttani aiemmin, kun ei se työhöni ollut aiemmin vaikuttanutkaan.

Lopputulema oli se, että oikeusjuttujen pelossa minut "saateltiin" firmasta ulos kunnon korvausten kera. Sen jälkeen jäinkin pian sairaseläkkeelle nostamatta kertaakaan työttömyyskorvausta.

Vierailija kirjoitti:

Se että kerrot sairaudestasi somessa julkisesti nimelläsi viestittää että kyse on jostakin suuremmasta ongelmasta kohdallasi kuin mitä se esille tuomasi varsinaisesti, ei sitä muulla tavoin voida tulkita, ettei sitten parane ihmetellä jos aletaan kysellä tulevaisuudensuunnitelmia tai petaamaan seuraajalle paikkaa työpaikalla. 

Samaa mieltä. Tällaisen informointi kyllä tavallaan leimaa ihmisen, enkä nyt tarkoita negatiivisesti, vaan yleisesti. Jos tämän siis tekee itse ja julkisesti. Samalla voisi miettiä, mitä plussaa ja lisäetua sinulle tällainen julkistaminen toisi - mitä haet sillä loppujen lopuksi takaa? Ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä; ihmisyys on aika kuvottavaa, ja ihmiset pääsääntöisesti haluava aina hyötyä jotenkin toisesta yksilöstä. Älä odota empatiaa tai sympatiaa, ymmärryksestä puhumattakaan.

Tuskinpa kertomisesta sinulle mitään haittaa on esim. ammatillisesti. Sen sijaan ihmisten reaktiot voivat yllättää. Osa ei todennäköisesti välitä tippaakaan, vaikka olisit sairas. Eivät joko kommentoi mitään tai ilkeilevät. Siihen kannattaa varautua, että sairaudesta kuullessaan osa alkaa vältellä sinua. Näin on ainakin ollut omalla kohdalla. Monet kaverit lakkasivat pitämästä yhteyttä, kun kerroin sairastuneeni pysyvästi.

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa kertomisesta sinulle mitään haittaa on esim. ammatillisesti. Sen sijaan ihmisten reaktiot voivat yllättää. Osa ei todennäköisesti välitä tippaakaan, vaikka olisit sairas. Eivät joko kommentoi mitään tai ilkeilevät. Siihen kannattaa varautua, että sairaudesta kuullessaan osa alkaa vältellä sinua. Näin on ainakin ollut omalla kohdalla. Monet kaverit lakkasivat pitämästä yhteyttä, kun kerroin sairastuneeni pysyvästi.

Sama kokemus. Tämä on vähän kuin vajaakuntoisen eläimen hylkääminen laumasta. Pahimmat ja häiriintyneimmät yksilöt innostuivat kiusaamaan. Emme me kovin paljoa elukoista eroa.

Vierailija kirjoitti:

Jos asut länsirannikolla, niin varaudu, että ihmiset - kyllä, aikuiset, työssäkäyvät ihmiset - KIUSAAVAT sinua sairaudestasi ja etenkin jos se näkyy. 

Vaasa on kiusaajakaupunki, siellähän kiusataan sairaalassakin.

+ voit saada vertaistukea samaa sairautta potevilta

+ voit saada empatiaa ja ymmärrystä (mutta vain ihmisiltä, jotka ovat empaattisia ja ymmärtäväisiä jo valmiiksi)

- sairaudestasi todennäköisesti juoruillaan, kun kerrot siitä julkisesti. toisaalta, juorut loppuvat melko nopeasti, kun sairautesi ei ole pienen piirin salaisuus vaan avoimesti tiedossa

- töissä osa voi suhtautua sinuun nihkeästi sairauden takia, kun vähättelee pystymistäsi asioihin. "no kun tuolla mirkulla on ms-tauti, niin ei se varmaan tähän kykene ja eiköhän jää kohta pois töistäkin."