Opiskelen kasvatustiedettä ja ihmettelen, kuinka eritasoista yliopistokoulutus
voikaan olla.
Pohjalla mulla on siis paperit valtsikasta, ja tää tämänkertainen opiskelu on ihan uskomattoman simmpeliä hommaa.
Onko muilla samankaltaisia kokemuksia..?
Kommentit (26)
Luin esin ekonomiksi, 3 pakollista kieltä nin helvetisti, siihen kansantaloustiedettä sivuainaana ja laskentaa pääaineena ja oli välillä mennä hermot eikä pää meinannut riittää. Sitten pääsin oikikseen ja menee kuin vettä vaan hauki on kala tyylillä.
oikikseen, ihan oma maailmansa. Just koitin selittää millaista meidän opiskelu on yhdelle kasvatustiedettä opiskelevalle.. Sen mielestä oikeustieteellinen on ihan yliarvostettu kun eihän siellä juuri ole edes luentoja..
itse luin ekan tutkintoni jälkeen mm. kansantaloustiedettä ja johtamistieteitä, ja ne olivat helppoja ensimmäiseen tutkintoon verrattuna. Mutta luulen, että vaikka tieteenalojen ja opinahjojen vaativuuksien välillä ON eroja, ison osan tästä jälkimmäisten opintojen helppouden tunteesta luo myös se, että taustalla on jo iso kasa saman tasoisia ja vaikeampia opintoja. Tottakai alan kuin alan apro on helppo verrattuna alan kuin alan graduun. Ja alan kuin alan gradu on pelkkää pelleilyä verrattuna alan kuin alan väikkäriin.
oikikseen, ihan oma maailmansa. Just koitin selittää millaista meidän opiskelu on yhdelle kasvatustiedettä opiskelevalle.. Sen mielestä oikeustieteellinen on ihan yliarvostettu kun eihän siellä juuri ole edes luentoja..
Ai sillä se sen perusteli?
:)
Virallisesti kaikkien tiedekuntien tutkintovaatimukset kaikissa yliopistoissa maisterintutkintoon ovat samat. Todellisuudessa tietyt tieteenalat ja varsinkin maakuntayliopistot päästävät opiskelijat läpi tutkintoon paljon vähemmillä ponnisteluilla. Ja tämän myös opiskelijat tietävät.
Virallisesti kaikkien tiedekuntien tutkintovaatimukset kaikissa yliopistoissa maisterintutkintoon ovat samat. Todellisuudessa tietyt tieteenalat ja varsinkin maakuntayliopistot päästävät opiskelijat läpi tutkintoon paljon vähemmillä ponnisteluilla. Ja tämän myös opiskelijat tietävät.
Kun taas tilastot osoittavat, että pk-seudulla paria poikkeusta lukuunottamatta päästetään nimenomaan läpi ties millä verukkeilla. Hanken ja Otanniemi ehkä poikkeuksia. Aika tarkoin tuo on kuitenkin säädelty eli mitä pitää opettaa ja millä laajuudella.
Opiskelin taannoin vierasta kieltä pääaineena. Yhtä helkuttia, sanon minä. Jatkuva läsnäolopakko tunneilla, koulumaisia kokeita jne. Siinä sivussa suoritin hyvin arvosanoin ja kevyesti laajan sivuaineen yhteiskuntatieteellisellä puolella. Oli kuin lastenleikkiä kielten opiskeluun verrattuna.
Virallisesti kaikkien tiedekuntien tutkintovaatimukset kaikissa yliopistoissa maisterintutkintoon ovat samat. Todellisuudessa tietyt tieteenalat ja varsinkin maakuntayliopistot päästävät opiskelijat läpi tutkintoon paljon vähemmillä ponnisteluilla. Ja tämän myös opiskelijat tietävät.
ihan ensimmäisenä syyttelisi asiasta maakuntayliopistojakaan. Kyllä sitä samaa tautia on vähän kaikkialla.
opiskelin ensin opettajaksi ja nyt kaupallista puolta, ja täytyy sanoa että nyt on paljon vaativampaa. Opettajaksi opetellessa riitti että edellisenä iltana vähän silmäili tenttikirjaa ja vastasi omasta päästä juttuja ja arvosanat oli aina parhaimmasta päästä. Nyt saa lukea ja harjoitella ja tankata oikein kunnolla ja usein tulee kakkostakin tentistä silti.
Opiskelin taannoin vierasta kieltä pääaineena. Yhtä helkuttia, sanon minä. Jatkuva läsnäolopakko tunneilla, koulumaisia kokeita jne. Siinä sivussa suoritin hyvin arvosanoin ja kevyesti laajan sivuaineen yhteiskuntatieteellisellä puolella. Oli kuin lastenleikkiä kielten opiskeluun verrattuna.
Ihan sama kokemus kuin jollakin toisella eli kauppakorkeakoulun laskemisen ja hirmuisen kieltenopiskelun ja läsnäolopakon jälkeen oikis tuntui kun olisi mennyt apukouluun :) No se meni sitten kyllä läpi hyvin nopeasti ja nyt on hyvä työ.
Aineenopettajathan opiskelevat ensisijaisesti omaa pääaineettaan, ja opettajaopinnot + kasvatustiede on sivuaineena.
Itse opiskelin ensin opettajaksi ja nyt kaupallista puolta, ja täytyy sanoa että nyt on paljon vaativampaa. Opettajaksi opetellessa riitti että edellisenä iltana vähän silmäili tenttikirjaa ja vastasi omasta päästä juttuja ja arvosanat oli aina parhaimmasta päästä. Nyt saa lukea ja harjoitella ja tankata oikein kunnolla ja usein tulee kakkostakin tentistä silti.
Aineenopettajathan opiskelevat ensisijaisesti omaa pääaineettaan, ja opettajaopinnot + kasvatustiede on sivuaineena.
Itse opiskelin ensin opettajaksi ja nyt kaupallista puolta, ja täytyy sanoa että nyt on paljon vaativampaa. Opettajaksi opetellessa riitti että edellisenä iltana vähän silmäili tenttikirjaa ja vastasi omasta päästä juttuja ja arvosanat oli aina parhaimmasta päästä. Nyt saa lukea ja harjoitella ja tankata oikein kunnolla ja usein tulee kakkostakin tentistä silti.
eli käytännössä nyt ei tarvitse lukea oikeastaan mitään, vanhalta pohjalta pystyy vastaamaan tenteissä ja laatimaan esseet. Todella helppoa ja kevyttä.
Ehkä "vika" ei ole eri tieteissä vaan konstruktiivisessa oppimisessa. Hyvälle pohjalle on helppo oppia uutta, tieteellinen termistö on tuttua jne. Ja motivaatiollakin on melkoinen merkitys.
Jos oikeasti sovellut todella hyvin jollekin alalle, niin se tuntuu helpolta.
Esimerkki, joka lienee helppo ymmärtää:
Taideteollisessa korkeakoulussa ja TKK:lla opiskelevat. Teekkarin mielestä heillä on helppoa, "kun eihän tarvii kun laskea ja siihen on säännöt kaavakirjassa, joka saa olla mukana tentissä" Ja "taideopiskelijan mielestä heillä on helppoa "kun ei tarvii kun piirtää ja suunnitella". Mutta jos nämä opiskelijat vaihtais paikkoja, niin kumpikin reputtais :)
jolla itse istuvat. Idiootit. Opetelkaa pitämään toistenne puolta, niin saavutatte joskus ehkä sen haaveilemanne tasa-arvonkin.
opiskelen htm:ksi, pääaineena finanssioikeus. Lukematta ei kyllä meillä pääse tenteistä läpi.. Muihin tieteenaloihin en osaa ottaa kantaa muuten, mutta opettajaksi opiskelevat kaverit ovat aina hehkuttaneet kuinka helposti (lukematta) tenteistä saa kolmosia ja nelosia.
Opiskelin aikoinani kielitiedettä ja kieliä. Pänttäämättä ei yhtäkään opintoviikkoa herunut.
Sitten opiskelin kesällä kasvatustieteen appron, aloitin myöhemmin myös cumua. Piti kyllä lukea tenttiin mutta ei niin paljon; kasvatukseen liittyvät asiat oli helppoa päätelläkin. Sain kuudessa viikossa appron kasaan hyvillä arvosanoilla, mikä olisi kielitieteissä tehnyt enemmän kuin tiukkaa. Helppoa oli.
opiskellut teologisessa ja valtsikassa. Arvaatte varmaan, kummassa oli helpompaa?
Valtsikassa! Kyllä! Ihme räpellyksistä sain parhaita arvosanoja, ja muutenkin kaikki ihan heittämällä läpi. Paperilla oli paljon työtä, mutta vaatimustaso hyvin alhainen.
Teologisessa kreikka, heprea, latina nyt noin alkajaisiksi, hirveitä vaatimuksia, todella vaikea päästä tenteistä läpi, nippeliä täytyy osata kauheasti kokonaisuuksien hallinnan lisäksi...
opiskellut teologisessa ja valtsikassa. Arvaatte varmaan, kummassa oli helpompaa?
Valtsikassa! Kyllä! Ihme räpellyksistä sain parhaita arvosanoja, ja muutenkin kaikki ihan heittämällä läpi. Paperilla oli paljon työtä, mutta vaatimustaso hyvin alhainen.
Teologisessa kreikka, heprea, latina nyt noin alkajaisiksi, hirveitä vaatimuksia, todella vaikea päästä tenteistä läpi, nippeliä täytyy osata kauheasti kokonaisuuksien hallinnan lisäksi...
Joo kauppakorkeakoulussa vähän samanlaista, vieraita kieliä ja matikkaa ja mä en päässyt ruotsin tenteistä läpi edes lukemalla vaikka oli A-ruotsi pohjalla ja siitä L. Samoin tilinpäätösten tekeminen ekan lukuvuoden lopulla ja kustannuslasketa tuotti hmmm hieman ongelmia :) Otin sitten helpon pääaineen eli markkinoinnin niin sitten helpotti, en olisi jostain laskennasta valmistunut koskaan.
Eli saman olen havainnut.