Lue keskustelun säännöt.
4- vuotias: en ikinä käytä mitään alesta ostettua tai halpaa
10.12.2023 |
Huonon äidin blogi, en onnistunut linkittämään.
Tässäkö on näiden "miniöiden" kasvatustyön tulos jotka täällä jatnuvasti valittavat anopin huonoista ja halvoista lahjoista.
Päiväkodissakin jo kiusaavat toisiaan jos ei ole jotain kallista merkkivaatetta tai leluja tms.
Olihan jo 35 vuotta sitten ajottain samaa, barbit olivat muotia ja pikkutytöt leikkivät pihassa niillä. Tyttärellä annoin mukaan piraattibarbin, me ei leikitä semmosten kanssa jolla ei oo oikeaa barbia. Tyttärellä kyllä oli mutta tyhmyyttäni sanoin että ota tuo mukaan jos hukkuu tai sotkeentuu.
Kommentit (19)
Vautsi! Aikamoista jos 4v tietää mikä on alennuksesta ostettu. Pitänee laittaa pennut ojennukseen. Tai siis näiden pentujen vanhemmat.. kröhöm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä 4 v on tuollaista kuullut?????? Aika paha.
Pienillä padoilla on korvat ja omaksuvat vanhempien mielipiteet. Harvoin vanhemmat niin salaa arvostelevat muita.
Vierailija kirjoitti:
Anna lapsen olla lapsi.
Lapset leikkii, iloisia, nauravaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa kuulla mitä huonoja lahjoja moittivat sanovat tästä nykyaikaisten lasten ajatusmaailmasta?
Mä en muista lukeneeni että täällä olisi mitään lahjaa haukuttu varsinaisesti huonoksi vaan että lahja on ollut turha käyttäjälleen. Esim jos toivoo aitoa barbieta ja saa jonkun euron muovinuken joka sellaista pehmeää muovia ja hiukset niin harvat että kalju näkyy niin mieluummin vaikka ilman sitten kuin tuhlata rahaa tommoseen. Tämä oli esimerkki siitä millaisia lahjoja täällä on haukuttu. Itsekin olen samaa mieltä että mieluummin jotakin muuta sitten kuin sellaista mikä vaan lisää tavaramäärää muttei sillä mitään tee.
Näin se on ollut lasten keskuusessa niin kauan kuin muistan. Siis tietyt jutut ja aitoudesta on oltu tarkkoja. Olen reilu nelikymppinen nainen maalta ja muistan että minunkin lapsuudessa oltiin tarkkoja siitä onko joku aito vai ei. Äitini on myös muistellut että häntä on kiusattu kun ei ollut joku lelu sellainen kuin piti.
Nykyvanhemmat vaan on niin hirveän valveutuneita olevinaan ja heti sormi pystyssä osoittelemassa toisia vanhempia huonoiksi kasvattajiksi jos lapset kertoo omia lapsellisia mielipiteitään. Ei mun lapsetkaan varmaan osaisi valistaa muita lapsia sillä että tämä kalju vääntyilevä barbie on ihan yhtä hyvä kuin tuo sinun aito barbiesi ja sinut on vaan kasvatettu luulemaan niin. Itkien tulisi kotiin ja heittäisi halpisbarbien nurkkaan eikä suostuisi sillä enää leikkimään. Tämä siis kuviteltu esimerkki.
Me ei olla todellakaan rikkaita vaan päinvastoin ja koitan (taloudellisesta pakostakin) opettamaan vastuullista kulutusta. Ymmärrän silti lapsia ja heidän haluaan kuulua valtaväestöön kuten on aina ollut ja kuten tulee aina olemaan.
Jos 4v. hankkii rahat itse voi ostaa kalliita lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienillä padoilla on korvat ja omaksuvat vanhempien mielipiteet. Harvoin vanhemmat niin salaa arvostelevat muita.
Kyllä lapset omaksuvat mielipiteitä myös ulkopuolisilta, kavereilta ja mediasta. Toki varmaan enemmän kouluiässä kuin 4-vuotiaana, mutta silti. Esimerkiksi minun lapsuudessani parhaan kaverini pikkusiskot viettivät päiväkoti-ikäisinä paljon enemmän aikaa isosiskonsa ja tämän kavereiden kanssa kuin omien vanhempiensa. Ja katsoivat telkkaria päivät pitkät. Tämä 90-luvulla, nykyään sitten vielä älylaitteet mukana pelissä.
Lapset ovat kehittyvässä iässä. Eivät ole vielä toivottomia tapauksia. Heitä pitää opettaa olemaan ihmisiksi... siis kunnollisiksi sellaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiinnostavaa kuulla mitä huonoja lahjoja moittivat sanovat tästä nykyaikaisten lasten ajatusmaailmasta?
Mä en muista lukeneeni että täällä olisi mitään lahjaa haukuttu varsinaisesti huonoksi vaan että lahja on ollut turha käyttäjälleen. Esim jos toivoo aitoa barbieta ja saa jonkun euron muovinuken joka sellaista pehmeää muovia ja hiukset niin harvat että kalju näkyy niin mieluummin vaikka ilman sitten kuin tuhlata rahaa tommoseen. Tämä oli esimerkki siitä millaisia lahjoja täällä on haukuttu. Itsekin olen samaa mieltä että mieluummin jotakin muuta sitten kuin sellaista mikä vaan lisää tavaramäärää muttei sillä mitään tee.
Näin se on ollut lasten keskuusessa niin kauan kuin muistan. Siis tietyt jutut ja aitoudesta on oltu tarkkoja. Olen reilu nelikymppinen nainen maalta ja muistan että minunkin lapsuudessa oltiin tarkkoja siitä onko joku
Pikkurouvan vaaleanpunainen kupla (ei se automerkki).
Täällä kyllä on haukuttu värikynät, värityskirjat, tarrakirjat, liian pienet roinat, itsetehdyt jutut esim neuleet, onkohan kenenkään anoppi onnistunut lahjoissaan, aitoa ja kallista? Jopa käyttötavara, sopivan kokoiset pikkutytön sukkahousut dissataan kun ne oli selkeesti prisman alekorista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos 4v. hankkii rahat itse voi ostaa kalliita lahjoja.
Avattiin 6v oma tili. Hän tyytyväisenä odotteli muutaman päivän postia ja sitten rupesi ihmettelemään missä hänen pankkikorttinsa mahtaa viipyä että pääsee ostelemaan😊 Kun äiti sitten kertoi, ettei sellaista ole tulossa kun ensin pitää olla tuloja sinne tilille mitä sitten voi käyttää harkinnan mukaan. Lapsi oli hyvin hämmästynyt (ja pettynyt) että pitääkö äidinkin muka kerätä sinne kortille ITSE rahaa 😂
Siitå se talouskasvatus lähtee.
ja luulen, ettå lapsi oppii oikeasti rahan arvon vasta kun konkreettisesti näkee miten monta tuntia hän joutuu tekemään töitä jonkun tietyn summan eteen. Siinä nopeasti rauhoittuu osteluhalut ja "mulle kelpaa vain tuo kallis"
On se onni, että olin lapsi 50-luvulla ja suurin osa perheistä oli yhtä vähävaraisia eli vaatteet ja lelut olivat lähes kaikilla samanlaisia. Muutama varakkaampi perhe tosin oli, mutta heidän lapsensa leikkivät keskenään, joten en tiedä, miten hienoja ja kalliita leluja heillä oli. Meillä oli mollamaijoja ja vanhoja risoja kippoja ja kuppeja pihaleikeissä. Vähitellen saatiin nukkeja, joissa oli vartalo kankaasta, mutta pää ja raajat jostain kovasta massasta. Ja aikanaan sitten tulivat pienet muoviset nuket, joilla me leikimme vielä päälle kymmenvuotiaina. Vaatteita parsittiin ja kierrätettiin sisaruksilla tai sukulaislapsilla. Kieltämättä tuntui joskus hassulta, kun saattoi nähdä oman vanhan mekkonsa tai takkinsa jollakin aivan tuntemattomalla pikkutytöllä. Kukaan ei kiusannut paikatuista tai kierrätetyistä vaatteista. Kaikki oltiin samassa veneessä niin sanoakseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mun lapsi puhuisi tuollaisia niin sitten tulisi kyllä ne aineettomat lahjat kehiin. Vuohia ja kaivoja!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Mistä 4 v on tuollaista kuullut?????? Aika paha.
äiteeltä oppinut
Vierailija kirjoitti:
Mistä 4 v on tuollaista kuullut?????? Aika paha.
Minulla on kummityttö joka jo tuon ikäisenä hoki että lelunsa olivat kalliita, äidiltään opittu tietysti. Ei raukka saanut leikkiä Nalle Puh hahmoillaan koska olivat olleet liian kalliita. En voinut ymmärtää sellaista vanhempaa, mitä järkeä on hommata leluja joilla lapsi ei saa leikkiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä 4 v on tuollaista kuullut?????? Aika paha.
äiteeltä oppinut
Missä isä?
Olisi kiinnostavaa kuulla mitä huonoja lahjoja moittivat sanovat tästä nykyaikaisten lasten ajatusmaailmasta?