G: 3-asteen repeämän jälkeen alatiesynnytys vai sektio ?

Sain itse valita synnytystapa-arviossa haluanko sektion vai yritänkö alakautta.. sanoin haluavani yrittää alakautta mikäli vauva ei ole kamalan suuri.. niimpä synnytys käynnistettiin rv 38

jäi ihan positiivinen kokemus. pelotti kyllä aika paljon mutta en silti tahtonut sektioon..

oliko sulla sitte ensimmäinen iso ? Mulla ensimmäinen ei ollu ku 3370g mut silti repes..pelotaa ihan hirveästi ajatuski alatiesynnytyksestä..

Työskentelen alalla. Kolmannen asteen repeämiä eli peräsuolen sulkijaan ulottuvia repeämiä todetaan nykyisin paljon useammin kuin esim. 20 vuotta sitten. Yksi syy on varmasti parantunut tietoisuus asiasta eli kätilö pyytää herkästi lääkärin arvioimaan tilannetta, jos epäily on syntynyt. Useimmat kolmannen asteen repeämät ovat lieviä eli muutamia sähkeitä on katkennut, jolloin parantuminen on yleensä täydellinen. Myös hyvin primäärivaiheessa korjattu koko sulkijan repeämä paranee usein hyvin ja nainen välttää inkontinenssioireet.



Eri puolilla Suomea sairaaloissa voi olla vähän eri asennetta synnytystapaan kolmannen asteen repeämän jälkeen. tyypillisesti äidin kanssa käydään tapahtumat läpi seuraavassa raskaudessa ja sovitaan synnytystapa. Itse kysyn äidiltä, mitä hän haluaa.



On hyvä muistaa, että keisarileikkaus ei ole riskitön toimenpide ja kudosvaurio on alatiesynnytykseen verrattuna aina paljon isompi.

Ensimmäisessä synnytyksessä tuli 3. asteen repeämät, mutta siihen oli selkeät syyt:

-olin ensisynnyttäjä

-pitkä synnytys takana joten kohtu oli "väsynyt"

-vauvalla virhetarjonta (avosuinen)

-jouduttiin turvautumaan imukuppiin ja kätilö myös painoi vatsan päältä



Onko ap:lla vastaavaa vai minkä takia oli revennyt pahasti?



Mulla on toisen lapsen la kuukauden päästä ja haluan ehdottomasti synnyttää alateitse! Ellei tule ongelmia, esim. vauvaa kasvaa liian isoksi, virhetarjonta tms.



Tottakai pelottaa, mutta olen käsitellyt edellistä, varsin traumaattista kokemusta, paljon miehen kanssa ja kävimme myös pelkopolilla. Olen myös kerran käynyt synnytystapa-arviossa eikä nähty mitään esteitä synnyttää alateitse. Sain vielä toisen ajan äitiyspolille viikkoa ennen la, jossa on tarkoitus tarkistaa vauvan koko.

En voi sanoa muuta kuin että te olette naiset kauhean rohkeita!



Itse en varmastikaan uskaltaisi yrittää enää alakautta tuossa tilanteessa.

Minulla on ollut helppo alatiesynnytys, mutta myös yksi sektio ja seuraava menee ilmeisesti myös perätilan takia siihen suuntaan ellei nyt synny niin ajoissa että on pieni ja mahtuu hyvin tulemaan perätilassa.



Sektion ei välttämättä tarvitse olla mikään hirveä mörkö, kyllä suunnitellusta sektiosta jää ihan hyvä mieli. Onhan siinä hankaluutensa, mutta hyvin se menee jos siihen päädyt.

esikoisen syntymän jälkeen. Repeämä parani hyvin, ei tarvittu mitään jatkohoitoja. Esikoinen painoi 3300g, joten ei ollut iso.



Kun aloin odottaa toista, neuvolasta sanottiin, että saisin itse valita synnytystavan ja valitsin alatiesynnytyksen. Kuitenkin rv 36 alettiin pohtia, voinko sittenkään synnyttää alateitse ja sain lähetteen naistenklinikalle tarkempiin tutkimuksiin rv 37. Päätöksenä sektio, joka tehtiin rv 38. Kudokset eivät kuulemma jousta tarpeeksi ja riskinä olisi, että repeäisin uudelleen ja pahemmin. Vauva ei ollut kuin kolmekiloinen, joten se ei ollut syy :(

Ensimmäisessä synnytyksessä tuli 3. asteen repeämät, mutta siihen oli selkeät syyt:

-olin ensisynnyttäjä

-pitkä synnytys takana joten kohtu oli "väsynyt"

-vauvalla virhetarjonta (avosuinen)

-jouduttiin turvautumaan imukuppiin ja kätilö myös painoi vatsan päältä

Onko ap:lla vastaavaa vai minkä takia oli revennyt pahasti?

Mulla on toisen lapsen la kuukauden päästä ja haluan ehdottomasti synnyttää alateitse! Ellei tule ongelmia, esim. vauvaa kasvaa liian isoksi, virhetarjonta tms.

Tottakai pelottaa, mutta olen käsitellyt edellistä, varsin traumaattista kokemusta, paljon miehen kanssa ja kävimme myös pelkopolilla. Olen myös kerran käynyt synnytystapa-arviossa eikä nähty mitään esteitä synnyttää alateitse. Sain vielä toisen ajan äitiyspolille viikkoa ennen la, jossa on tarkoitus tarkistaa vauvan koko.

Mulla piti kaikki olla ok, kätilö oikeen vielä meinas et tilaa on lantiossa nii hyvin että varmasti mahtuu tulee. Vauvalla oli kuitenki hapetusarvoissa heittoa, kahdesti ottivat verinäytteet päästä synnytyksen aikana ja sektiota väläyteltiin..imukupilla jouduttiin lapsi sitten ottamaan, joten se kai oli syy repeämiseen. Kätilö oli anteeksipyytävä jälkeenpäin, joten jäi kuva, että toisinki olis voinu mennä Ehkä vaikutti sekin, että jouduttiin käynnistämään tosi epäkypsästä tilanteesta, lapsi synty rv 42+2.

Mulla on meno pelkopolille, mutta silti tilanne arveluttaa ja mietityttää aika paljon..kiitos kaikille jo vastanneille, tämä auttaa mua jo paljon !! :) Lisää vastauksia kuitenki saa laittaa ja mielellään laittakaakin ! :)

T. Alkuperäinen aloittaja

Kävin siis ennen tätä raskautta yksityisellä synnytyslääkärillä tarkistuttamassa tilanteeni (kun ensimmäisestä synnytyksestä oli 1v4kk). Hän sanoi että olin palautunut tosi hienosti eikä hän nähnyt mitään esteitä synnyttää seuraavan kerran alateitse.



Pyydä lähete äitiyspolille synnytystapa-arvioon hyvissä ajoin! Siellä selvitätte tilannetta ja teet sitten päätöksen sen jälkeen. Eihän sellaista päätöstä voi itse tehdä.



Minun kohdallani on kuitenkin selvä että repeämän aiheutti se että ponnistusvaihetta jouduttiin nopeuttamaan rajulla tavalla (imukuppi+paine vatsan päältä). Vauva oli 3,9kg, päämitta 36cm, avosuinen tarjonta.



Kuuntele ammattilaisia ja vaadi 2nd opinion ellei ole varma olo ensimmäisen käynnin jälkeen!



Kannustushali sulle!

Synnytyksessä. Toisessa ei laitettu edes yhtään tikkiä.

Kävin siis ennen tätä raskautta yksityisellä synnytyslääkärillä tarkistuttamassa tilanteeni (kun ensimmäisestä synnytyksestä oli 1v4kk). Hän sanoi että olin palautunut tosi hienosti eikä hän nähnyt mitään esteitä synnyttää seuraavan kerran alateitse.

Pyydä lähete äitiyspolille synnytystapa-arvioon hyvissä ajoin! Siellä selvitätte tilannetta ja teet sitten päätöksen sen jälkeen. Eihän sellaista päätöstä voi itse tehdä.

Minun kohdallani on kuitenkin selvä että repeämän aiheutti se että ponnistusvaihetta jouduttiin nopeuttamaan rajulla tavalla (imukuppi+paine vatsan päältä). Vauva oli 3,9kg, päämitta 36cm, avosuinen tarjonta.

Kuuntele ammattilaisia ja vaadi 2nd opinion ellei ole varma olo ensimmäisen käynnin jälkeen!

Kannustushali sulle!

Mulla on meno synnytystapa-arvioon varmaan viikolla 36 mutta mulla ei tuu edellisestä synnytyksestä vajaa vuosi tai just tasan vuosi..siksikin se vähän huolettaa, että vaikka näyttäis parantuneen, niin mikä sitten on oikeesti tilanne.

Jos sitä jotain selviäis siellä äippäpolilla sit ku on aika, katsotaan miten se menee. Vie vaan aika paljo ajatuksia jo itse synnytykseen tämä tilanne.. :)

ekassa synnytyksessa (vauva sivutarjonnassa, iso paanymparys, vaikkakin pienehko 3080 g vauva muuten). Tokassa ja kolmannessa synnytyksessa tuli paljon lievemmat repeamat (vaikka kolmannella kerralla vauvalla olikin taas iso paanymparys ja sivutarjonta, ilmeisesti lantiossa jotain joka "suosii" sita jos paanymparys on suuri), ei suoraan sanottuna tullut edes mieleen haluta sektiota tuon takia.

ettei vanha repeämä ole heikompaa kuin muu kudos eikä estettä uudelle alatiesynnytykselle siten ole.

Tosin tämä kolmas olisi joka tapauksessa jäänyt viimeisekseni eikä minun siten onneksi tarvitse asiaa pohtia.

T: ulompi sulkijalihas täysin poikki, sisempi 3/4 poikki

todennäköisesti vanha repeämä repee tässäkin synnytyksessä

imukuppisynnytys.Tokan kohdalla ei edes mietitty, vaan suunniteltu sektio oli lääkärin "määräys".Olin huojentunut.Kolmosta odottaessa olikin käytäntö muuttunut, eikä tuo repeämä enää ollutkaan ehdoton passitus sektioon, vaan synnytystapa arvion jälkeen lääkäri totesi ettei estettä alatiesynnytykselle ole.Loppuraskaus siis totuttelua ajatukseen.Ja se odotteluksi venyikin, kun kolmonen syntyi päivää ennen käynnistystä.Melkein nelikiloinen, mutta vain kaksi tikkiä, ja helppo synnytys kaikin puolin, vaikka isoin meidän lapsista :)

Esikoinen syntyi rv 41. Tämän raskauden aikana minulle ollaan suositeltu akupunktiota kerran viikossa 4 viikon ajan ennen la. Sillä pitäisi synnytys lähteä käyntiin ettei tarvitse mennä paljon la:n yli :)



Olen muutenkin käyttänyt akupunktiota tämän raskauden aikana (pahoinvointiin, sydämen tykytykseen) joten menen mielelläni vielä loppuraskaudestakin.



Ap, jos sinulla on vain vuosi synnytysten välissä niin kannattaa varmasti kuunnella ammattilaisten mielipidettä. Ja jos sinulla on rv 36:een vielä paljon aikaa niin mene yksityiselle että saat nukuttua öisin ;)



Minua on valtavasti helpottanut tämän raskauden aikana se että kävin (ennen raskautta) yksityisellä synnytyslääkärillä. Synnytysten väli tulee olemaan noin 2v6kk.

Voishan sitä tietty yksityisellä käydä, en vaan tiiä et mitä sitä sanois tai minne hakeutua. Miten sä hakeuduit yksityiselle ? Siis minne "osastolle" sitä edes kuuluis ? :) Jotenki aika raukan kuulonen kysymys, mut mä en oikeesti tiiä et mistä lähtisin jos päättäisin mennä yksityisellä käymään. Ja mitä sä siellä sit kyselit ? Ne tietty katso paikat ja kerto niiden mielestä tilanteen ? Vois helpottaa aika paljon, jos kävis yksityisellä, jotenki vaan arastelee et meneekö se hysterian puolelle.. :)



AP

ekassa synnytyksessa (vauva sivutarjonnassa, iso paanymparys, vaikkakin pienehko 3080 g vauva muuten). Tokassa ja kolmannessa synnytyksessa tuli paljon lievemmat repeamat (vaikka kolmannella kerralla vauvalla olikin taas iso paanymparys ja sivutarjonta, ilmeisesti lantiossa jotain joka "suosii" sita jos paanymparys on suuri), ei suoraan sanottuna tullut edes mieleen haluta sektiota tuon takia.

Mun kokemus vaan ensisynnytyksestä kokonaisuudessaan jäi niin inhottavaksi, etten missään tapauksessa halua kokea semmoista uudelleen ja varsinkaan näin lyhyen ajan sisällä..

Voishan sitä tietty yksityisellä käydä, en vaan tiiä et mitä sitä sanois tai minne hakeutua. Miten sä hakeuduit yksityiselle ? Siis minne "osastolle" sitä edes kuuluis ? :) Jotenki aika raukan kuulonen kysymys, mut mä en oikeesti tiiä et mistä lähtisin jos päättäisin mennä yksityisellä käymään. Ja mitä sä siellä sit kyselit ? Ne tietty katso paikat ja kerto niiden mielestä tilanteen ? Vois helpottaa aika paljon, jos kävis yksityisellä, jotenki vaan arastelee et meneekö se hysterian puolelle.. :) AP

ja pyydä aika gynekologille. Helsingissä on myös yksityinen äitiysneuvola (Kristiina Laakso), erittäin asianosaava ja ihana henkilö.

Ensinnäkin ^ täytyy olla joku idiootti ilman empatiaa... Jessus sentään, älä kommentoi tällaisessa ketjussa ellei sulla ole mitään järkevää kirjoitettavaa!!



Otin selvää millaisia yksityisiä synnytyslääkäreitä on olemassa. Ja suositeltiin M. Tikkasta Helsingin lääkärikeskuksesta. Olin todella tyytyväinen hänen osaamiseensa. Olin antanut luvan katsoa edellisen synnytykseni kaikki tiedot etukäteen joten ongelmani oli tiedossa jo kun astuin vastaanotolle.



Jos siis ap asut pk-seudulla niin voin lämpimästi suositella tuota paikkaa. Varmasti heillä on myös muitakin hyviä synnytyslääkäreitä. Aina voit soittaa ajanvaraukseen ja selittää ongelmasi jotta he voivat ohjata sinut sopivalle lääkärille.



Ja tuon lääkärikäynnin hinta ei tuntunut missään kun olen saanut nukkua yöni tämän raskauden aikana rauhassa, ilman paniikkituntemuksia :)



Vielä tuosta itse repeämästä, 3. asteen repeämiä on monta eri vaikeusastetta. Minulla oli lievä 3. asteen repeämä, vain sisemmän sfinkterin säikeitä meni poikki.

Voishan sitä tietty yksityisellä käydä, en vaan tiiä et mitä sitä sanois tai minne hakeutua. Miten sä hakeuduit yksityiselle ? Siis minne "osastolle" sitä edes kuuluis ? :) Jotenki aika raukan kuulonen kysymys, mut mä en oikeesti tiiä et mistä lähtisin jos päättäisin mennä yksityisellä käymään. Ja mitä sä siellä sit kyselit ? Ne tietty katso paikat ja kerto niiden mielestä tilanteen ? Vois helpottaa aika paljon, jos kävis yksityisellä, jotenki vaan arastelee et meneekö se hysterian puolelle.. :) AP

femeda, bulevardin naistentautien lääkärikeskus tai laitos, ja ongelmasynnytyksiin erikoistuneet lääkärit lääkärikeskusyhtymässä tai mehiläisessä. Ei ne lääkärit taikoja osaa tehdä, mutta heillä on valtava kokemus ja osaavat kertoa tilanteen sulle. että onko uusiutuminen mahdollista,istä repeämät johtuu ja osaavat keskustella sun kanssa. virhe-asento, imukuppi ja vastaavat on kai yleisiä syitä, ei vauvan koko.

En ole pk-seudulta, pohjoisesta oulun kupeesta..