Lue keskustelun säännöt.
Kaakkois-Suomessa vain 14% kannattaa nykyisenlaista pakkoruotsia!
20.12.2010 |
"Sanoma Lehtimedian Taloustutkimuksella teettämään tutkimukseen vastanneista 53 prosenttia tahtoo, että pakkoruotsista luovutaan.
Pakollista ruotsia kannattaa 14 prosenttia vastaajista. Kolmanneksen mielestä itäsuomalaisten oppilaiden pitäisi saada valita, opiskelevatko he pakollista venäjää vai pakollista ruotsia."
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010122012891737_uu.shtml
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ei tule ruotsin kielen suhteen muuttumaan tässä maassa niin kauan kuin RKP ja sen mieliset täällä hallitsevat. Muistahan tämä kun ensi vuonna äänestät!
Suomessa on eri heimoja, ja kaakkoissuomalaiset kuuluu siihen idän heimoon, jolla ei juurikaan ole mitään yhteistä lännen heimon kanssa. Pähkinäsaaren rauhan rajaa jos katsotte, niin siinä se raja menee henkisesti edelleenkin.
Suomessa on eri heimoja, ja kaakkoissuomalaiset kuuluu siihen idän heimoon, jolla ei juurikaan ole mitään yhteistä lännen heimon kanssa. Pähkinäsaaren rauhan rajaa jos katsotte, niin siinä se raja menee henkisesti edelleenkin.
Niin, koko Suomen laajuisesti tehdyissa gallupeissa pakkoruotsin kannattajien määrä on n. 30 prosentin luokkaa.
Suomessa on eri heimoja, ja kaakkoissuomalaiset kuuluu siihen idän heimoon, jolla ei juurikaan ole mitään yhteistä lännen heimon kanssa. Pähkinäsaaren rauhan rajaa jos katsotte, niin siinä se raja menee henkisesti edelleenkin.
Itse olen Kaakkois-Suomesta, Kymenlaaksosta. Me ollaan kaakkoishämäläisiä, tosin karjalaisvaikutus itärajalla on suurta. Ollaan mielestäni perusluonteeltamme paljon enemmän samanlaisia pohjalaisten kuin savolaisten kanssa.
Kieliasiaan en osaa ottaa kantaa. Miksiköhän niitä kieliä on muuten nykyään vaikeampi opiskella kuin 70-80-luvuilla? Itsellänikin oli sekä ruotsi että venäjä yläasteella (venäjä siis valinnaisaineena).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksiköhän niitä kieliä on muuten nykyään vaikeampi opiskella kuin 70-80-luvuilla?
Ehkä kouluissa on nykyään enemmän muiden aineiden tunteja. Ja toinen syy on se, että englannista on tullut yhä selvemmin yleiskieli. Saksalla ja ruotsilla oli aikaisemmin suurempi merkitys. Esim. jonkin alan oppikirjoja oli vain saksaksi.
Nykyään taas käytännössä kaikki vähänkään merkkittävä aineisto löytyy englanniksi. Ja muutenkin englannilla pärjää jollain tasolla kaikkialla. Muut kielet on sitten tavallaan extraa.
Ja näin sen pitäisi olla koulussakin. Englantia kaikille ja muut kielet valinnan ja koulun resurssien mukaan. Kannatan silti sitä, että edelleen olisi ainakin lyhyt oppimäärä luettava jostain toisesta kielestä, mutta se voisi siis olla muukin kuin ruotsi.
Miksiköhän niitä kieliä on muuten nykyään vaikeampi opiskella kuin 70-80-luvuilla?
Ehkä kouluissa on nykyään enemmän muiden aineiden tunteja. Ja toinen syy on se, että englannista on tullut yhä selvemmin yleiskieli. Saksalla ja ruotsilla oli aikaisemmin suurempi merkitys. Esim. jonkin alan oppikirjoja oli vain saksaksi.
Nykyään taas käytännössä kaikki vähänkään merkkittävä aineisto löytyy englanniksi. Ja muutenkin englannilla pärjää jollain tasolla kaikkialla. Muut kielet on sitten tavallaan extraa.
Ja näin sen pitäisi olla koulussakin. Englantia kaikille ja muut kielet valinnan ja koulun resurssien mukaan. Kannatan silti sitä, että edelleen olisi ainakin lyhyt oppimäärä luettava jostain toisesta kielestä, mutta se voisi siis olla muukin kuin ruotsi.
Joo, mutta englanti oli selvä ykkönen jo 70-80-luvun vaihteessa kun olin yläasteella. En usko että tunteja oli vähemmän. Käytössä oli tasokurssit, ja ainakin itselläni oli laajat kurssit matematiikasta ja pakollisista kielistä (englanti, ruotsi).
Kannatan itsekin kyllä sitä, että vieraat kielet (joihin lasken myös ruotsin) saisi valita itse, mutta se edellyttäisi samalla sitä, että virkamiesruotsista luovuttaisiin. Muutenhan esim. venäjän tai saksan lukijoilla tyssäisi virkauramahdollisuus. Tai sitten olisi jokin "tutustumisruotsi" pakollisena, ja se riittäisi myös virkauraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksiköhän niitä kieliä on muuten nykyään vaikeampi opiskella kuin 70-80-luvuilla?
Ehkä kouluissa on nykyään enemmän muiden aineiden tunteja. Ja toinen syy on se, että englannista on tullut yhä selvemmin yleiskieli. Saksalla ja ruotsilla oli aikaisemmin suurempi merkitys. Esim. jonkin alan oppikirjoja oli vain saksaksi.
Nykyään taas käytännössä kaikki vähänkään merkkittävä aineisto löytyy englanniksi. Ja muutenkin englannilla pärjää jollain tasolla kaikkialla. Muut kielet on sitten tavallaan extraa.
Ja näin sen pitäisi olla koulussakin. Englantia kaikille ja muut kielet valinnan ja koulun resurssien mukaan. Kannatan silti sitä, että edelleen olisi ainakin lyhyt oppimäärä luettava jostain toisesta kielestä, mutta se voisi siis olla muukin kuin ruotsi.
Joo, mutta englanti oli selvä ykkönen jo 70-80-luvun vaihteessa kun olin yläasteella. En usko että tunteja oli vähemmän. Käytössä oli tasokurssit, ja ainakin itselläni oli laajat kurssit matematiikasta ja pakollisista kielistä (englanti, ruotsi).
Kannatan itsekin kyllä sitä, että vieraat kielet (joihin lasken myös ruotsin) saisi valita itse, mutta se edellyttäisi samalla sitä, että virkamiesruotsista luovuttaisiin. Muutenhan esim. venäjän tai saksan lukijoilla tyssäisi virkauramahdollisuus. Tai sitten olisi jokin "tutustumisruotsi" pakollisena, ja se riittäisi myös virkauraan.
En osaa tarkemmin sanoa tuosta kielten suosion laskusta. Ehkä ei koeta mielekkääksi opiskella kieltä, jolle ei ole suoraan mitään käyttöä tai tukea. Englantia on helppo harjoittaa käytännössä, ruotsia jossain länsirannikolla. Mutta muut kielet ovat sitten vähän oman harrastuneisuuden varassa. Itse opiskelin 5 vuotta saksaa ilman, että sitä tuona aikana pääsi missään lainkaan käyttämään koulun ulkopuolella. Ei se motivaatio ihan huipussaan ollut, vaikka kohtalaiset arvosanat sainkin.
Virkamiesruotsista luopuminen ei ole niin iso juttu kuin miltä se kuulostaa. Iso osa sen suorittaneista (minä mukaan lukien) ei osaa käytännössä puhua lainkaan ruotsia. Mitä virkaa tllaiselle tutkinnolla on? Ja eihän se edes kelpaa ruotsinkielisille. Kokkolan seudun piti saada jotain palveluita Oulusta (tämä Kiviniemen ja RKP:n kiista), ja oululaiset virkamiehet kävivät jopa ruotsin kertauskursseillakin tätä varten, vaikka olivat tuon virkamiestutkinnon jo aiemmin suorittaneet. Mutta tämä ei silti kelvannut ruotsinkielisille, vaan he vaativat natiivitasoista palvelua.
enää uskaltaa kannattaa pakkoruotsia näin vaalien alla, kun kansan mielipide on niin selkästä sitä vastaan?
ja tähän mennessä en ole joutunut puhumaan Kaakkois-Suomessa kertaakaan Ruotsia. Venäjästä sen sijaan on hyötyä jatkuvasti. Ei täällä ruotsinkielisiä ole, venäjää taas kuulee siellä täällä joka ikinen päivä.