Auttakaa, hoidossa vajaa 2 v äiti-ikäväinen

Tässä ei nyt taida olla kyseessä mummola,kun ap:llä ei ole omia lapsia. Taitaa olla kaverin lapsi hoidossa. Mummola on yleensä lapselle se tutuin paikka ja tutuimmat ihmiset kodin ulkopuolella.



Ap: Ihanaa että rohkeasti otat lapsen hoitoon! Äidin kuva naperolle mukaan,ja sitä saa katella. Tarjoa syliä vähän väliä,tyyliin istu sohvalla vaikka lehteä lukemassa ja jutustele samalla lapsen kanssa. Tsemppiä :)

oma valokuvansa, jota voi katsella. Tai vaikka pieni valokuvakirja, jossa on perheestä kuvia.



Aika kai tuohon auttaa vaan. Toiset sopeutuvat huonommin kuin toiset.

Älä ota väkisin syliin tai väkisin lauleskele. Voit jutella rauhallisesti, mutta jos lapsi itkee entistä kovemmin, koita antaa olla rauhassa. Mene vaikka tiskaamaan tms.

Mulla ollut joskus hoidossa lapsi, joka sopeutui, kun sai rauhassa tutkia tilannetta eikä kukaan ollut väkisin siinä hänen kanssaan koko ajan.

Toiset ikevät pidemmän aikaa, ei sille välttämättä minään mahda. Pysyt vaan itse rauhallisena.

Tosin, lapset on erilaisia, toisella toimii tämä toisella ei. :)

hyvistä vinkeistä. Pitää tosiaan pyytää joku kuva mukaan (tosin vähän pelkään, että se saattaisi lisätä ikävää) ja antaa naperon olla itsekseen (vaikka sekin mun sydäntä särkee jos annan naperon vaan itsekseen itkeskellä ja haahuilla). Kyllä nämä voisi toimia, kokeilemalla se selvinee! :) Omia lapsia kun ei vielä ole eikä tätä naperoa olla nähty oikeastaan kuin iloisena ja riehakkaana (paitsi jos on ollut kipeänä, niin silloin on tietty itkeskellyt, ja väsynä ja nälkäisenä yms.), niin menen itse vähän ymmälleni, että mitäs nyt... :( Jos jollekin tulee vielä jotain ideoita mieleen, niin ne otetaan kiitollisena vastaan!

T. ap

Eli turha pelätä että äidistä juttelu, hänen mainitsemisensa tai hänen kuvansa katselu lisäisivät ikävää. Tämä lähestymistapa on nimenomaan väärä. Ikävässä on iso osa sitä, että tuntuu pahalta joutua unohtamaan tärkeä ihminen. Jos tästä sen sijaan jutellaan (tyyliin mitäköhän se äiti nyt tekee, äiti tulee silloin ja silloin, piirretäänkö äidille joku juttu jonka hän saa kun tulee hakemaan tms.), lapsen olo yleensä helpottuu. Myös musiikki voisi auttaa, lapset yleensä tykkää kuunnella. :) Tsemppiä!



t. paljon lapsia hoitanut kahden pienen äiti

mut eihän se tarkoita, että napero yksin haahuilisi itkeskelemässä.

Jos menet tiskaamaan, niin juttele muksulle kokoajan, että tietää sinun olevan paikalla.

Ja tarjoa syliä vähän väliä, kyllä se jossain vaiheessa tarttuu tilaisuuteen.

Älkää olko koko päivää sisällä, vaan lähtekää vaunukävelylle.

Pysy itse rauhallisena, äläkä lähde mukaan lapsen tunnetilaan.



Ei se itku tapa sitä lasta, sinussa on "mikrosiru" joka velvoittaa sinua toimimaan automaattisesti jos vastuullasi oleva lapsi itkee.

jossain vaiheessa kun naperolle tuli jostain suru niin saatiin hänet paremmale tuulelle "hämäämällä" (kato, lego lentää tänne whiuuu yms. jotain hassuttelua), mutta jostain luin, että lapsen pitäis antaa kokea erilaisia tunteita niin ollaan sitten se lopetettu ja saman suuntaisia nämä ohjeetkin on :) eikä tietenkään missään vaiheessa olla kielletty itkemästä tai suremasta, ei vaan oikein olla osattu sanoa/tehdä mitään. Mutta eihän se lapsi tosiaan siihen itkuun kuole, meillä hoitajilla vaan sydämet särkyy :D Kiitos!



T. avuton, lapseton ap

Ei normaali 2v kaipaa äitiä tai itke perään, onhan se moneen kertaan sanottu, kun äidit ovat kysyneet, voiko tuon ikäisen jättää viikoksi mummolaan. Vastaus on ollut aina, että voi, lapsi viihtyy mummolassa hyvin, kaikilla on kivaa, lapsi ei edes huomaa, että äiti ei ole paikalla.



Joten sinä valehtelet.