Onko lapsuudenkodissasi vielä sinun tavaroitasi säilössä?

Ei ole enää mitään, ei ole sitä lapsuudenkotiakaan tosin. 

Multa oli unohtunut lapsuudenkotiin pahvilaatikollenen vaatteita. Tuli äitini kanssa puheeksi noin 6 vuotta muuttoni jälkeen. Muutama vaate jäi vielä käyttöön loput meni kierrätyseen.

Jos on jotain, niin sitten on joko vahingossa jäänyt tai sitten vanhemmat on jotain tarkoituksella jättäneet itselleen.

Vanha huoneeni on edelleen aika lailla entisellään. Samat huonekalut ja kaapeissa tavaroitani. Olen muuttanut pois lapsuuden kodistani 23v sitten. 

Ei ole mitään lapsuudenkotia. 

Varastossa ja vintillä on vaikka mitä roinaa lapsuudestani ja nuoruudestani. Olen nyt 36-vuotias ja kotoa muutin 16-vuotiaana. 

En ns. hae tavaroita pois, koska ostin joitain vuosia sitten lapsuuskotini vanhemmiltani ja asun täällä nykyään itse. Varastosta ja vintiltä löytyy omien tarvaroideni lisäksi sisarusten tavaroita, molempien vanhempieni tavaroita ja vieläpä isovanhempien jäämistöä. Jossain vaiheessa noille pitäisi tehdä inventaario, mutta ei ole mitenkään prioriteettilistan kärjessä.

Ei ole mitään lapsuudenkotia. Muutettiin 5 tai 6 kertaa jo ennen kuin itse muutin omilleni v.1997. Olen itsekin muuttanut sen jälkeen yli 10 kertaa. Äitini nykyisessä kämpässä en ole edes käynyt. Että joo, tuskinpa on mitään mulle kuuluvaa siellä 😆

Vierailija kirjoitti:

Varastossa ja vintillä on vaikka mitä roinaa lapsuudestani ja nuoruudestani. Olen nyt 36-vuotias ja kotoa muutin 16-vuotiaana. 

En ns. hae tavaroita pois, koska ostin joitain vuosia sitten lapsuuskotini vanhemmiltani ja asun täällä nykyään itse. Varastosta ja vintiltä löytyy omien tarvaroideni lisäksi sisarusten tavaroita, molempien vanhempieni tavaroita ja vieläpä isovanhempien jäämistöä. Jossain vaiheessa noille pitäisi tehdä inventaario, mutta ei ole mitenkään prioriteettilistan kärjessä.

Muistan lapsuudestani tapauksen jossa mummolani vintille kylmään tilaan oli säilötty höyhentyyny. Joku oli mennyt pöyhimään sitä niin sen sisältä oli paljastunut monta kourallista toukkia. Että kannattaa katsoa mitä sielä vintillä säilöö.

On, juuri edellisviikolla äitini soitti ja kysyi, että saako hän lahjoittaa joitain vanhoja vaatteitani ja laittaa joitain muitakin tavaroitani kierrätykseen. Olen muuttanut pois kotoa 32 vuotta sitten, joten ehken tarvitse niitä enää. 

Toivon kyllä, että Aku Ankat on säästetty, minulle tuli lehti vuodesta -78 johonkin -90 saakka. 

Ne ehkä pitäisi hakea sieltä ihan omaan kotiin 😊

Olisi hieman outoa jos täällä ei olisi minulle kuuluvia tavaroita. Asun lapsuuden kodissani.

Muutin sieltä pois v. 1999, mutta sittemmin elämä on vienyt ympäri maapalloa. Muuttoja maasta toiseen mahdollisimman vähin varustein. Siksi minulla on lapsuudenkodissani tavaraa säilössä vaikka kuinka paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varastossa ja vintillä on vaikka mitä roinaa lapsuudestani ja nuoruudestani. Olen nyt 36-vuotias ja kotoa muutin 16-vuotiaana. 

En ns. hae tavaroita pois, koska ostin joitain vuosia sitten lapsuuskotini vanhemmiltani ja asun täällä nykyään itse. Varastosta ja vintiltä löytyy omien tarvaroideni lisäksi sisarusten tavaroita, molempien vanhempieni tavaroita ja vieläpä isovanhempien jäämistöä. Jossain vaiheessa noille pitäisi tehdä inventaario, mutta ei ole mitenkään prioriteettilistan kärjessä.

Muistan lapsuudestani tapauksen jossa mummolani vintille kylmään tilaan oli säilötty höyhentyyny. Joku oli mennyt pöyhimään sitä niin sen sisältä oli paljastunut monta kourallista toukkia. Että kannattaa katsoa mitä sielä vintillä säilöö.

Eipä nuokaan toukat olleet häirinneet ketään ennen kuin nimenomaa sinne vintille oli menty katsomaan.

Ei ole mitään lapsuudenkotia kun muutettiin muutaman kerran lapsuuteni aikana. Vanhemmat on kotoa poismuuttoni jälkeenkin muuttaneet jo 2 kertaa. Viimeisetkin tavarat hain pois 2018 ennenkuin muuttivat pois omakotitalosta ja tavaraa piti karsia rajulla kädellä pienempään asuntoon muuton johdosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varastossa ja vintillä on vaikka mitä roinaa lapsuudestani ja nuoruudestani. Olen nyt 36-vuotias ja kotoa muutin 16-vuotiaana. 

En ns. hae tavaroita pois, koska ostin joitain vuosia sitten lapsuuskotini vanhemmiltani ja asun täällä nykyään itse. Varastosta ja vintiltä löytyy omien tarvaroideni lisäksi sisarusten tavaroita, molempien vanhempieni tavaroita ja vieläpä isovanhempien jäämistöä. Jossain vaiheessa noille pitäisi tehdä inventaario, mutta ei ole mitenkään prioriteettilistan kärjessä.

Muistan lapsuudestani tapauksen jossa mummolani vintille kylmään tilaan oli säilötty höyhentyyny. Joku oli mennyt pöyhimään sitä niin sen sisältä oli paljastunut monta kourallista toukkia. Että kannattaa katsoa mitä sielä vintillä säilöö.

Eipä nuokaan toukat olleet häirinneet ketään ennen kuin nimenomaa sinne vintille oli menty katsomaan.

Joo säilö sinä vaikka kärpäsentoukkia kiloittain vintillä ja anna kuoriutua kärpäsiksi. Sen jälkeen sulla onkin oikea ongelma.

Vanha huoneeni on kotiväellä nykyisin vierashuoneena ja  vanhat kalusteeni on siellä. Vaatteita ja muita omia tavaroita siellä ei enää ole.

Nukun siellä kun teen käyn kotikaupungissa.

Aika monella on tavaroita lapsuudenkodissa säilytyksessä ja monella vielä huonekin entisellään. Aika iso taloudellinen sijoitus vanhemmilta pitää lämmintä tilaa monta neliömetriä turhan tavaran "varastona".

Lapsuudenkoteja oli monta. Synnyin kaksioon Saariniemenkadulla, Munkkivuoreen muutettiin, kun olin 3v ja sisko syntyi. Koulun aloitin Olarissa, yläkoulun ja lukion kävin Tapiolassa. Asuttiin silloin Laajalahdessa. Kun pikkusiskokin lähti opiskelemaan, vanhemmat palasivat kaupunkiin.

Ei ole lapsuuden kotia eikä tavaroita. Muutettiin äidin kanssa neljä kertaa kahden vuoden aikana. Siinä oppi kummasti luopumaan kaikesta turhasta. Viimeiset legot hain sieltä, kun oma lapsi syntyi.

Pojan tavaroita on vaikka kuinka paljon meillä varastossa. Muistuttelin joskus, että hänen hommakseen niiden perkaaminen jää. Viimeistään siinä vaiheessa, kun kuolinpesää tyhjentää.