Isovanhemmat osa perhettä??

Ydinperhe on samassa taloudessa asuvat. Isovanhemmat, tädit, sedät ja niin edelleen ovat sukulaisia. Minä ainakin menin aikanani naimisiin mieheni, en hänen sukunsa kanssa.

Lapsuuskodin perheestä kuuluu irrottautua murrosiän myötä ja aikanaan sitten perustaa oma perhe.

mutta jos puhumme meidän perheestä, siihen kuuluu myös ex ja vanhempani :)

Suosittelen aikuistumista.

Suosittelen aikuistumista.

Vanhempani asuvat metsikön takana, 100 m päässä meistä, ja kyllä minä heidät perheeseen lasken. Miehen mielipidettä asiasta en tiedä... miehen vanhemmat asuvat kauempana, eivätkä tunnu perheenjäseniltä. Olen ainoa lapsi, senkin takia ehkä minulla on läheisemmät välit vanhempiini kuin keskimäärin. Isompi lapsi viettää lähes joka päivä aikaa tuossa naapurissa mummulassa, minusta se on pelkästään ihanaa. Jos joskus tulee sanomista, asioista voidaan puhua puolin ja toisin.

ja äidin äiti saa tukkia nokkansa asioihin.



Mutta miehen vanhemmat on vittumaisia appivanhempia ja anoppi vittumainen kyylä, kenellä ei ole asiaa äidin ja hänen äitinsä perheeseen.



Miehellä ei tietenkään ole asiaan mitään sanomista.

Onko aikuistuminen sitä että viilennetään välit vanhempiin ja pysytään mahdollisimman kaukana toisistamme? Ap

Jos sanon meidän perhe, tarkoitan sillä samassa talossa asuvaa väkeä, miestä, lapsia ja itseäni. Isovanhemmat kuuluvat meidän sukuun, ja ovat lähisukulaisia. Ja aina jos pienen vauvan luona vierailusta on kyse, ovat ihan varmasti olleet tervetulleita kyläilemään kotiin ihan alusta lähtien. Oma äitini on kahden nuoremman kohdalla käynyt laitoksella asti, muut ovat saaneet tulla kylään ihan heti kun on kotiuduttu.

ja vietetään paljon aikaa ja esimerkiksi joulu lähisukulaisten kanssa. Kyllä minä silti sanoisin, että meidän perhe on nyt tämä meidän ydinperhe. Omat ja miehen vanhemmat ja sisarukset sekä heidän lapsensa ovat lähisukua ja muut sitten 'kaukaisempaa' sukua. Voin mainita, että lapsuudenperheessäni oli tapana.. jne. Mutta kyllä se meidän perhe on nyt minä, mies ja lapset. Ei se rakkautta vähennä sukua kohtaan, mutta esimerkiksi päätöksenteossa on mukana vain minä ja mieheni, eivät vanhempani.

koska esim. jos sanon, että synttäreille tulee vaan perhe se tarkoittaa ydinperheen lisäksi isovanhempia, isoisovanhempia, setiä, tätiä, enoja ja heidän perheitään.



Meillä on läheiset välit sekä minun, että mieheni ydinperheisiin. Kun puhutaan suvusta, siihen luetaan sitten minun ja mieheni sedät, tädit, serkut jne.



Asumme vanhempieni ja veljeni perheen kanssa samassa pihapiirissä ja hyvin tullaan toimeen. Esikoista kävi koko perhe (lähisuku) katsomassa sairaalassa, kuopusta vaan isovanhemmat, koska muita ei saanut tulla.



Kun tultiin kotiin tulivat kaikki vuoronperään heti kylään, eikä meillä keitelty tai paisteltu kellekään mitään.

vaan aikuista käytöstä. Ja sitä että tiedetään rajat.



Nyt sinä paitsi käyttäydyt kuin lapsi, myös kirjoittelet kuin kakara.

mutta saa sitä suvuksikin sanoa jos haluaa. Läheiset välit on kumminkin. Samalla lailla perhe-sukuun kuuluvat minun sisarukseni puolisoineen ja lapsineen. Meidän vanhempamme ovat kuolleet, mieheni taas on ainoa lapsi.

Ja kuuluuhan perheen väleihin sekin, että toisten toiveita kunnioitetaan. Jos ei alkuun halua ketään kotiin kun on uusi vauva ja esikoinen vielä, niin muut kunnioittavat sitä. Vein itse veljeni perheeseen aikoinaan rotinoita siten, etten edes astunut eteiseen. Heidän vauvansa, heidän "säännöt".:)

Muu on sukua - ja isovanhemmat ja omat sisarukset ovat lähisukua.

Äidin vanhemmat kuuluvat aina perheeseen ja äidin äiti saa tukkia nokkansa asioihin.

Mutta miehen vanhemmat on vittumaisia appivanhempia ja anoppi vittumainen kyylä, kenellä ei ole asiaa äidin ja hänen äitinsä perheeseen.

Miehellä ei tietenkään ole asiaan mitään sanomista.

Meillä on ihan toisin päin: miehen vanhemmat kuuluvat perheeseen, minun äitini kuuluu sukuun. Appivanhempani ovat minulle läheisempiä kuin oma äitini, mikä on toisaalta ihana asia, mutta mikä myös surettaa minua ihan vähän.

Millä perusteella sanot noin??? Onko koskaan käynyt mielessä, että saman ydinperheenkään kaikki jäsenet eivät välttämättä asu kaikki samassa osoitteessa. Miksi ei siis isovanhemmat voi kuulua perheeseen???



Mun mielestä silläkin on vaikutusta kenen kanssa ja missä asiayhteydessä perhe tulee esiin. Joskus meidän perheeseen kuuluu vain minä, mies ja lapset, usein tosin myös minun vanhemmat, koska miltei päivittäin tekemisissä ollaan vaikka eri osoitteissa asutaankin.

muitakin, joilla isovanhemmat kuuluu "perheeseen" vaikka ei ydinperhettä olekaan. Vaikkakin se on 12 mukaan lapsellista :)



Ap

tai muihin virallisiin ilmoituksiin? ;)



Tottakai omat vanhemmat ovat "perhettä", mutta siinä vaiheessa kun muuttaa omilleen, oma mies ja lapset ovat se ydinperhe.

Silloin napanuora kuuluu leikata ja levittää omat siivet.

Vanhemmat ja muut läheiset ovat lähisukua, ja tottakai perhettä laajamassa kuvassa.



Mutta perheellä tarkoitetaan nimenomaan sitä kokoonpanoa joka asuu saman katon alla.

muitakin, joilla isovanhemmat kuuluu "perheeseen" vaikka ei ydinperhettä olekaan. Vaikkakin se on 12 mukaan lapsellista :) Ap

myönnän itsekin. Johtuu siitä lapsellisesta ajatuksesta perheestä, ei virallisesta määrittelystä.

osaa vetää rajat. Vain terveesti rajatussa perheessä/parisuhteessa voi kasvattaa terveitä lapsia.