Lue keskustelun säännöt.
Joskus ihmetyttää, kun lentokoneet lähtevät kiitotielle jostain kiitotien keskeltä eikä päästä.
18.11.2023 |
Tiedän kyllä, että ne tekevät laskelmat siitä, mikä on tarvittava kiitotien pituus, ja voivat sen mukaan aloittaa nousukiidon muualtakin kuin päästä. Silti tuntuisi vielä turvallisemmalta, jos ihan varmuuden vuoksi aloitettaisiin aina sieltä ihan päästä, niin jäisi vielä lisää pelivaraa.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Kiitorataa kuormitetaan eri kohdista, jotta sitä pinnoitetta ei tarvitse korjata jatkuvasti.
Eiköhän tuossa ole ennemminkin motiivina ajan ja polttoaineen säästö.
Helsinki-Vantaalla ainakin potkurikoneet saattavat lähteä siitä terminaalin kohdalta jo kiitotielle. Jos rullaisi ensin päähän saakka, kuluisi varmaan 10 minuuttia enemmän aikaa (ja polttoainetta myös).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen myös miten röykkyisiä jotkut kentät ovat. Aikaisemmin kuvittelin että lentokentät ovat aina silkinsileitä tasaisia kuin pannukakku. Esimerkiksi Gdanskin kenttä Puolassa on toisesta päästä nouseva, outoa kun ei ole jaksettu kaivaa maata pois kumpareesta...
Joskus taas ne tekee niin, että eivät rupea edes jarruttelemaan heti laskeutumisen jälkeen vaan antamavat mennä kiitotien toiseen päähän saakka aika vauhtia ja sitten vasta jarrutusta... pääsevät nopeammin terminaalille niin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös miten röykkyisiä jotkut kentät ovat. Aikaisemmin kuvittelin että lentokentät ovat aina silkinsileitä tasaisia kuin pannukakku. Esimerkiksi Gdanskin kenttä Puolassa on toisesta päästä nouseva, outoa kun ei ole jaksettu kaivaa maata pois kumpareesta...
Eikös siitä pääse kätevämmin ilmaan, jos se kiitotiekin nousee kohti taivasta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös miten röykkyisiä jotkut kentät ovat. Aikaisemmin kuvittelin että lentokentät ovat aina silkinsileitä tasaisia kuin pannukakku. Esimerkiksi Gdanskin kenttä Puolassa on toisesta päästä nouseva, outoa kun ei ole jaksettu kaivaa maata pois kumpareesta...
Eikös siitä pääse kätevämmin ilmaan, jos se kiitotiekin nousee kohti taivasta...
Varmaan, mutta laskeutuessa luulisi olevan vaikeampi tähdätä maahan, kun pinta ei pysy samalla tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös pitkällä kiitotiellä V1 ole suurempi kuin lyhyellä, eli silloin voisi vielä myöhäisemmässä vaiheessa tulevan häiriön kohdalla pysäyttää koneen kiitotielle, eikä tarvitsisi rampana yrittää taivaalle.
Jos ne Gdanskissa lähtee alamäkeen ja laskeutuu ylämäkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös miten röykkyisiä jotkut kentät ovat. Aikaisemmin kuvittelin että lentokentät ovat aina silkinsileitä tasaisia kuin pannukakku. Esimerkiksi Gdanskin kenttä Puolassa on toisesta päästä nouseva, outoa kun ei ole jaksettu kaivaa maata pois kumpareesta...
Eikös siitä pääse kätevämmin ilmaan, jos se kiitotiekin nousee kohti taivasta...
Varmaan, mutta laskeutuessa luulisi olevan vaikeampi tähdätä maahan, kun pinta ei pysy samalla tasolla.
Luulen, että 3 kilometrin lanaaminen millilleen samalle tasolle voi olla isompi homma kuin ensin ajatteleekaan... varsinkin kun sillä ei ole lopulta käytännön merkitystä, jos se vähän on kalleellaan johonkin suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös miten röykkyisiä jotkut kentät ovat. Aikaisemmin kuvittelin että lentokentät ovat aina silkinsileitä tasaisia kuin pannukakku. Esimerkiksi Gdanskin kenttä Puolassa on toisesta päästä nouseva, outoa kun ei ole jaksettu kaivaa maata pois kumpareesta...
Eikös siitä pääse kätevämmin ilmaan, jos se kiitotiekin nousee kohti taivasta...
Varmaan, mutta laskeutuessa luulisi olevan vaikeampi tähdätä maahan, kun pinta ei pysy samalla tasolla.
Onko tämä riittävän tasainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitorataa kuormitetaan eri kohdista, jotta sitä pinnoitetta ei tarvitse korjata jatkuvasti.
Eiköhän tuossa ole ennemminkin motiivina ajan ja polttoaineen säästö.
Helsinki-Vantaalla ainakin potkurikoneet saattavat lähteä siitä terminaalin kohdalta jo kiitotielle. Jos rullaisi ensin päähän saakka, kuluisi varmaan 10 minuuttia enemmän aikaa (ja polttoainetta myös).
Juurikin noin.
T. 20 vuotta Finaviassa Helsinki-Vantaalla töissä olleena.
Vierailija kirjoitti:
Joskus taas ne tekee niin, että eivät rupea edes jarruttelemaan heti laskeutumisen jälkeen vaan antamavat mennä kiitotien toiseen päähän saakka aika vauhtia ja sitten vasta jarrutusta... pääsevät nopeammin terminaalille niin.
Teetkö risteyksessä paniikkijarrutuksen. Itse ainakin annan rullaamalla hiljentyä alkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus taas ne tekee niin, että eivät rupea edes jarruttelemaan heti laskeutumisen jälkeen vaan antamavat mennä kiitotien toiseen päähän saakka aika vauhtia ja sitten vasta jarrutusta... pääsevät nopeammin terminaalille niin.
Teetkö risteyksessä paniikkijarrutuksen. Itse ainakin annan rullaamalla hiljentyä alkuun.
Eikös ATR käsijarrukäännöksellä näppärästi käänny 90 astetta juuri ennen kiitotien loppumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus taas ne tekee niin, että eivät rupea edes jarruttelemaan heti laskeutumisen jälkeen vaan antamavat mennä kiitotien toiseen päähän saakka aika vauhtia ja sitten vasta jarrutusta... pääsevät nopeammin terminaalille niin.
Teetkö risteyksessä paniikkijarrutuksen. Itse ainakin annan rullaamalla hiljentyä alkuun.
Eikös ATR käsijarrukäännöksellä näppärästi käänny 90 astetta juuri ennen kiitotien loppumista.
Eiköpä lie jalkajarrut niissä ;)
Kiitorataa kuormitetaan eri kohdista, jotta sitä pinnoitetta ei tarvitse korjata jatkuvasti.