Asperger-miehen kanssa seurustelu
Voisitko seukata Asperger-miehen kanssa? Toisinaan törmää autistisiin miehiin jotka valittavat siitä että heille ei anneta pariutumismarkkinoilla mahdollisuutta erikoisuutensa vuoksi.
Kommentit (12)
No kun itse olen autismin kirjolla, niin kyllä kaipaan mieheltä samaa. Neurotyypillisten kanssa tuskin kovin hyvin sopii yhteen.
Todellakin! Oon tosin itsekin kirjolla.
Voisin tietenkin. Itsekkään kusipään kanssa en, mutta sitä ei mikään diagnoosi tietenkään aiheuta.
Olen naimisissa sellaisen kanssa ja meillä kaksi lasta. Tosin olen itsekin hieman kirjolla.
Asperger-jankkausta päivästä toiseen. Jankutijankutijankuti.
En. Useimmat ovat rasittavia ja vaadin että miehen tunnepuoli on edes normaalilla tasolla. En todellakaan ala opettamaan aikuista miestä enää tässä iässä enkä "ymmärtämään" teinimäisesti käyttäytyvää oman tilan haluajaa.
Ennen olin avarakatseinen ja luulin että tietysti hyväksyisin asperger-kumppanin. Sitten aloinkin seurustelemaan sellaisen kanssa tietämättä hänen diagnoosistaan. Mies näytteli normaalia ekat pari kuukautta ja sitten alkoi tiputella pommeja (autismi, tukityö, psykiatrinen hoitokontakti, ahdistushäiriö, masennuslääkkeet jne jne jne). Myös käytös muuttui alkuajan normaaliudesta kuin johonkin kehitysvammayksikön asukkaan käytökseen. Pieri yleisillä paikoilla, saattoi älämölöhuutaa kaupungilla, sai jotain öisiä kauhukohtauksia jne.
Nyt autismista ja aspergerista tulee vain mieleen että ennen tuollaiset olisi suljettu laitokseen. Enää en pitkällä tikullakaan halua koskea mihinkään nepsyihin, kirjolaisiin tai muihin aakkostyyppeihin. Mieluummin olen sinkku kuin rupean uudestaan paitsemaan tuollaista vammaista aikuistaaperoa.
Anteeksi kova teksti, mutta ei todellakaan jäänyt hyvät kokemukset.
Ilmoitin asperger-jallittajan aloituksen poistoon, keksi ap jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Asperger-jankkausta päivästä toiseen. Jankutijankutijankuti.
Just!
Miekii seurustelen Hesburger-miehen kanssa. Entä sitten?
Olen seurustellutkin ja erityisesti tykkäsin siitä että mies oli umpirehellinen jonka sanaan tosiaan pystyi luottamaan eikä hän harrastanut lainkaan mitään joutavaa lirkuttamista tai pskanpuhumista.
Lopulta oltiin sitten siinä liian erilaisia, että mies halusi lapsia kun taas itse olen vela eli parisuhde päättyi, mutta ystäviä ollaan edelleen. Tunnen myös nykyisen puolisonsa ja olisin päässyt kummiksikin heidän esikoiselleen, mutta en tosiaan ole lapsirakas yhtään niin kieltäydyin kunniasta.
Rehellisesti, en usko että voisin. Tunneälykkyys on yksi tärkeimmistä asioista kumppanissa ja olen siinä käsityksessä, että aspergereilla se on yleensä varsin heikkoa.
Kyllä, olen seurustellut ennenkin ihmisen kanssa jolla on ollut nepsy diagnoosi.
Näissä suhteissa pitää vaan ymmärtää toisen erityistarpeita ja antaa hänelle riittävästi omaa tilaa.