Kysymys erityisesti lääkäreille: terveyden kohentaminen elintapoja muuttamalla, harvinaistako?
Muutamia vuosia sitten havahduin siihen, että silloisilla elintavoillani saatan olla vainaa ennen eläkeikää. Oli ylipainoa, liian vähäistä liikkumista, huonoa ruokaa, oli verenpainetta ja kolesteroliarvot yli suositeltujen rajojen. Elintaparemontti oli ainoa järkevä ratkaisu, kun kerran tämän asiaintilan ymmärsin. Muutin ruokavaliotani aika radikaalisti ja lisäsin liikkumista ihan reippaasti.
Muutamassa vuodessa painoni putosi normaaliksi (BMI nyt n. 21 - 22), kolesteroli- ja muut veren rasva-arvot laskivat viiterajojen paremmalle puolelle ja verenpainekin on niin hyvissä lukemissa, että olen jo pitkään ollut ilman lääkitystä. Edelleen aika ajoin mittailen verenpaineita, eikä lääkityksen uudelleen aloittamiselle ole tullut tarvetta.
Lääkärini on ihan ok tyytyväinen tilanteeseeni, mutta ihmettelen ystävieni suhtautumista. Heidän puheestaan saa sen käsityksen, että olisin suurin piirtein jotain ennen kuulumatonta, ettei "kukaan" pysty muuttamaan elintapojaan ja pelkästään sen avulla pääsemään eroon elintapasairauksista ja niiden hoitamisesta lääkkeillä. Ihmettelen tätä: kun kyse on nimenomaan niistä, elintapasairauksista, niin mikä sellaisiin voisi edes olla parempi lääke kuin elintapojen muuttaminen? Ystävät sanovat, ettei tällaista tapahdu koskaan tai ei ainakaan lähes koskaan.
En millään jaksa uskoa, että näin olisi.
Jos täällä nyt sattuu olemaan joku lääkäri, joka näitä keskusteluja lukee, niin mikä on sinun kokemuksesi? Kuinka paljon sitä tapahtuu, että potilas muuttaa elintapansa ja pääsee eroon tietyistä sairauksistaan ja lääkityksistään? Minun järkeni sanoo, että niin pitäisi tapahtua usein, enkä koe olevani mitenkään erikoinen tai kummajainen.
Kommentit (18)
Valtalääketiede ei ole kiinostunut ihmisten terveydestä
Ei lääkärit tuollaisia tilastoja tee. Eivät useinkaan edes enää tapaa potilasta jos lääkehoitoa ei tarvita.
Onhan tätä tutkittukin. Joskus tutkittiin polvileikkauksia: osalle tehtiin oikea leikkaus, osalle lumeleikkaus. Suurin osa lumeleikatuistakin parani pelkällä kuntoutuksella, joskin hieman hitaammin kuin leikatut. Ihmiset ovat vain tuudittautuneet siihen, että lääkkeillä yms saa vaivan kerralla pois vaivattomasti. Omalta mukavuusalueelta ei haluta poistua, esim. liikunta ei missään tapauksessa saa aiheuttaa hikoilua.
Monet tuntuu ajattelevan että esim. laihtumiseen tarvitaan jotain extreme-dieettiä tai jotain tiettyä muodissa olevaa liikuntalajia. Oikeasti ihan pienilläkin asioilla saa muutoksia aikaan, kunhan ne on pysyviä. Onko se joku psykologinen juttu sitten, halutaan ajatella että muutokseen tarvitaan jotain isoa, perustellaan tällä jotenkin itselleenkin että en pysty laihtumaan kun se (muka) vaatisi niin isoja muutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tätä tutkittukin. Joskus tutkittiin polvileikkauksia: osalle tehtiin oikea leikkaus, osalle lumeleikkaus. Suurin osa lumeleikatuistakin parani pelkällä kuntoutuksella, joskin hieman hitaammin kuin leikatut. Ihmiset ovat vain tuudittautuneet siihen, että lääkkeillä yms saa vaivan kerralla pois vaivattomasti. Omalta mukavuusalueelta ei haluta poistua, esim. liikunta ei missään tapauksessa saa aiheuttaa hikoilua.
Tämä on hämmästyttävää. Miksi ei itse halua tehdä itsensä hyväksi asioita? - Ap
Moni kokee helpommaksi syödä kolesteroli - ja verenpainelääkkeet kuin aloittaa elämäntapamuutokset. Hyperkolesterolemia ja korkea verenpaine eivät edes varsinaisesti tunnu sairauksilta, kun eivät satu, hankaloita liikkumista, aiheuta ihottumaa tai vatsavaivoja tms. Osa ihmisistä haluaa kokeilla ensin elintapamuutokset vaikka kolesterolinhallintaan, ja sitä suositellaankin sekä toki lääkityksen lisääkin. Mutta iso osa ei ole valmis vaivannäköön. Toisekseen monen on hankala nähdä omien elintapojensa heikkous. Paljon on esim. heitä, jotka mielestään juovat kohtuullisesti ja vain viikonloppuisin ja vain laatuviinejä sivistyneesti seurassa siemaillen. Ja kokonaismäärä on kuitenkin suurkuluttajan luokkaa ja labra-arvotkin sitä tukevat. Osalle ei saa sanoa mitään elintapoihin ja valintoihin liittyvää, vaikka se olisi suorassa yhteydessä tämän terveyteen.
Vierailija kirjoitti:
Moni kokee helpommaksi syödä kolesteroli - ja verenpainelääkkeet kuin aloittaa elämäntapamuutokset. Hyperkolesterolemia ja korkea verenpaine eivät edes varsinaisesti tunnu sairauksilta, kun eivät satu, hankaloita liikkumista, aiheuta ihottumaa tai vatsavaivoja tms. Osa ihmisistä haluaa kokeilla ensin elintapamuutokset vaikka kolesterolinhallintaan, ja sitä suositellaankin sekä toki lääkityksen lisääkin. Mutta iso osa ei ole valmis vaivannäköön. Toisekseen monen on hankala nähdä omien elintapojensa heikkous. Paljon on esim. heitä, jotka mielestään juovat kohtuullisesti ja vain viikonloppuisin ja vain laatuviinejä sivistyneesti seurassa siemaillen. Ja kokonaismäärä on kuitenkin suurkuluttajan luokkaa ja labra-arvotkin sitä tukevat. Osalle ei saa sanoa mitään elintapoihin ja valintoihin liittyvää, vaikka se olisi suorassa yhteydessä tämän terveyteen.
Minulla oikeastaan alkoholinkäyttö oli ainoa, jossa ei ollut huomautettavaa, muuten elämäntavoissani oli enemmän tai vähemmän korjaamisen varaa. Ja korjasin niitä tai ne.
Tiesin, mikä on pielessä ja mitä pitää tehdä. Havahtuminen johti siihen, että päätin nähdä vaivan.
Eikä kaduta.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Moni kokee helpommaksi syödä kolesteroli - ja verenpainelääkkeet kuin aloittaa elämäntapamuutokset. Hyperkolesterolemia ja korkea verenpaine eivät edes varsinaisesti tunnu sairauksilta, kun eivät satu, hankaloita liikkumista, aiheuta ihottumaa tai vatsavaivoja tms. Osa ihmisistä haluaa kokeilla ensin elintapamuutokset vaikka kolesterolinhallintaan, ja sitä suositellaankin sekä toki lääkityksen lisääkin. Mutta iso osa ei ole valmis vaivannäköön. Toisekseen monen on hankala nähdä omien elintapojensa heikkous. Paljon on esim. heitä, jotka mielestään juovat kohtuullisesti ja vain viikonloppuisin ja vain laatuviinejä sivistyneesti seurassa siemaillen. Ja kokonaismäärä on kuitenkin suurkuluttajan luokkaa ja labra-arvotkin sitä tukevat. Osalle ei saa sanoa mitään elintapoihin ja valintoihin liittyvää, vaikka se olisi suorassa yhteydessä tämän terveyteen.
Onko tosiaan näin? En siis ihan suoraan väitä vastaan, mutta ihmettelen: "Osalle ei saa sanoa mitään elintapoihin ja valintoihin liittyvää" ja "iso osa ei ole valmis vaivannäköön". 😳
Samalla lailla ajattelevat monet/ useimmat lääkäritkin. Itsellä ollut paljon suolistovaivoja, ja ainoa apu lääkäreiltä on ollut tuputtaa (haponsalpaaja) lääkkeitä joita olisi pitänyt syödä loppuikä; kysymyksiini ruokavaliohoidosta on vain naureskeltu tai tyyliin suututtu että syöt nyt vaan kaikkea, ei mistään dieetistä mitään hyötyä ole. No en suostunut, tutkin asiaa itse ja kokeilin eri keinoja, ja ilman lääkkeitä olen ollut suht oireeton jo vuosia.
Minulla ei ole ylipainoa ollut. Mutta muuten elintavat olivat tyypillisiä poislukien alkoholin käyttö. Ruokailu koostui pitkälti eineksistä ja muita puolivalmisteista höystettynä tomaatilla, kurkulla ja sipulilla. Makeita naposteltavia jatkuvasti ja liikunta pelkkää hyötyliikkumista. Nyt lenkkeilen päivittäin, ruoka on kotitekoista ja kasvispainotteista. Hiilihydraattilisäkkeiden määrää on vähennetty ja karkkia, sipsiä tai virvoitusjuomia tulee ostettua pari kolme kertaa vuodessa. En edes muista milloin olemme viimeksi ostaneet normaalikokoisen sipsipussin, koska siitä on vuosia.
Siirry noiden hurulääkäreiden ja energiahoitajien asiakkaaksi. Heitä kiinnostaa myydä sinulle palvelua jos toistakin ja pullo/purkkikaupalla terveyttä edistäviä aineita ja hoitoja.
Jos olet terve, ei mitään vaivoja, miksi tahtoisit viedä jonkun lääkärin aikaa saadaksesi kehuja?
Mene yksityislääkärille, heiltä ehkä saat kaipaamasi palvelun.
Olen terveyskeskuksen asiakas, lääkäriä en ole nähnyt kolmeen vuoteen. Käyn labrassa, hoitajalle soittoaika. Hän kertoo mitä mieltä lääkäri on tuloksista ja vaihtaako lääkitystä. Sama iskiaksen kanssa, hoiitaja katsoi ja haki takahuoneesta lihasrelaksantti-reseptin.
No tosin minulla ei työikäisenä ollut tarvetta käydä ollenkaan lääkärissä.
Ehkä lääkärit ehtii enemmän hoitaa potilaita kun aika ei mene turhsan fyysiseen näkemiseen ja potilaan jaaritteluun
Vierailija kirjoitti:
Jos olet terve, ei mitään vaivoja, miksi tahtoisit viedä jonkun lääkärin aikaa saadaksesi kehuja?
Mene yksityislääkärille, heiltä ehkä saat kaipaamasi palvelun.
Olen terveyskeskuksen asiakas, lääkäriä en ole nähnyt kolmeen vuoteen. Käyn labrassa, hoitajalle soittoaika. Hän kertoo mitä mieltä lääkäri on tuloksista ja vaihtaako lääkitystä. Sama iskiaksen kanssa, hoiitaja katsoi ja haki takahuoneesta lihasrelaksantti-reseptin.
No tosin minulla ei työikäisenä ollut tarvetta käydä ollenkaan lääkärissä.
Ehkä lääkärit ehtii enemmän hoitaa potilaita kun aika ei mene turhsan fyysiseen näkemiseen ja potilaan jaaritteluun
En tahdo viedä jonkun lääkärin aikaa saadakseni kehuja enkä kaipaa palvelua, jollaista voisin yksityislääkäriltä nyt saada. Ei minulla ole mitään syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle, miksi olisi? Mistä moinen käsitys? Olen terve eikä minulla ole vaivoja, ei terve tarvitse lääkäriä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Siirry noiden hurulääkäreiden ja energiahoitajien asiakkaaksi. Heitä kiinnostaa myydä sinulle palvelua jos toistakin ja pullo/purkkikaupalla terveyttä edistäviä aineita ja hoitoja.
Miksi haluaisin pulloja ja purkkeja ja hurulääkäreiden ja energiahoitajien palveluja? Luotan enemmän tutkittuun tietoon ja tietoon perustuvaan hoitoon, vaikka kuuntelenkin omaa kehoani. Terveyttä edistävät aineet löydän kaupan hevi-osastolta ja hoidot luonnosta lenkkarit jalassa.
Ei minua kiinnosta nyt hurulääkäri, energiahoitoja pidän ihan huuhaana. Enkä ole menossa edes länsimaisen lääketieteen edustajan vastaanotolle, vaikka heidän mielipiteensä tässä nyt eniten kiinnostikin. Eihän täällä tietenkään voi tietää, onko joku lääkärinä esiintyvä todellisuudessa lääkäri, vähemmistössä he kai tällä palstalla ovat. Muutamia vastauksia kysymykseeni olen saanut kyllä.
Olin aika lapsellisesti ajatellut, että tietenkin jokainen ihminen haluaa itselleen hyvää ja siksi siis haluaa nähdä vaivaa sen hyvän eteen, mutta olin väärässä ja ystäväni oikeassa. Vaivannäkö on harvinaista. Lääkärini on ollut aika neutraali: ei hän minua erityisesti ole kehunut, joskaan en niitä kehuja häneltä ole mennyt hakemaankaan vaan hoitoa ja neuvoja ja opastusta. Lääkäri on se, jonka arvioon tarvittavasta lääkityksestä olen luottanut. (Ja nyt en siis ole pitkään aikaan lääkitystä tarvinnutkaan edes.)
Ap
Minä en ole muuttanut mitään eli tapojani. En liiku, en harrasta liikuntaa, syön epäterveellisesti ja joskus valitettavasti on stressiä ollut lähinnä erään toisen henkilön aiheuttamana ja ulkoisista tekijöistä johtuen esim. muutamien rikosten kohde ollut viime vuosina. Silti samassa kunnossa kun aina. Ihan hyvässä ikäisekseni. Mikä huvittavinta kuulin, että jotkut olivat vaivihkaa yrittäneet jotenkin psykoloida terveellisimpiin elintapoihin. Kas kun ei pakko syöttäneet tai juottaneet jotain. Olivat ottaneet sen elämäntehtäväkseen. Huoh niin ihania ihmisiä on kerta kaikkiaan. Ja se ainoa mikä olisi ollut hyödyllistä, eli poistaa erään henkilön asiaton käytös, se valitettavasti ei ihan onnistunut monen vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Valtalääketiede ei ole kiinostunut ihmisten terveydestä
Onko sinulla jotai perusteluja tälle oudolle väitteellesi?
Vierailija kirjoitti:
Ei lääkärit tuollaisia tilastoja tee. Eivät useinkaan edes enää tapaa potilasta jos lääkehoitoa ei tarvita.
Hämmästyisit, jos tietäisit mistä kaikista tehdään tilastoja. Terveydenhoidossa dataa on erittäin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole muuttanut mitään eli tapojani. En liiku, en harrasta liikuntaa, syön epäterveellisesti ja joskus valitettavasti on stressiä ollut lähinnä erään toisen henkilön aiheuttamana ja ulkoisista tekijöistä johtuen esim. muutamien rikosten kohde ollut viime vuosina. Silti samassa kunnossa kun aina. Ihan hyvässä ikäisekseni. Mikä huvittavinta kuulin, että jotkut olivat vaivihkaa yrittäneet jotenkin psykoloida terveellisimpiin elintapoihin. Kas kun ei pakko syöttäneet tai juottaneet jotain. Olivat ottaneet sen elämäntehtäväkseen. Huoh niin ihania ihmisiä on kerta kaikkiaan. Ja se ainoa mikä olisi ollut hyödyllistä, eli poistaa erään henkilön asiaton käytös, se valitettavasti ei ihan onnistunut monen vuoden aikana.
Tämä on juttu, jota en ymmärrä myöskään yhtään: toisten asioihin puuttuminen. Siis tuo "jotkut olivat yrittäneet psykologisoida terveellisempiin elintapoihin". Mitä se kenellekään toiselle kuuluu? Olisin itsekin vastustanut ja elintapojen muuttaminen olisi ollut paljon vaikeampaa, jos joku olisi yrittänyt minua ulkopuolelta määrätä tekemään sitä tai tätä. Onneksi aloite, samoin päätös oli omani. Minun elämäni on minun, ja vain minä teen siihen liittyvät päätökset. Ei tulisi mieleenkään myöskään tuputtaa omia elintapojani kenellekään toiselle. Kukin tehköön mitä haluaa. -Ap
Hmm... nostan kerran tämän.