Lue keskustelun säännöt.
Opiskelu aikuisena
09.11.2023 |
Onko linjoilla muiita ketkä ovat aloittaneet tai jatkaneet opintojaan oltuaan pidemmän pätkän työelämässä ja miten suhtautumisesi opetettuihin asiohin oli muuttunut? Vertailukohtana opiskelu ennen työelämään astumista.
Itse huomaan, että nuorempana kun työelämästä ei ollut minkäänlaista kokemusta, otti kaikki opetetut asiat vakavasti. "Tätä tietoa varmasti tarvitaan työelämässä".
Nyt vanhempana huomaa miten paljon ns. turhaa tietoa koulussa opetetaan. Tai tieto on sellaista ympäripyöreää konsulttijargonia minkä saa halutessaan googletettua viidessä minuutissa. Kokonainen kurssi ja esseen kirjoittaminen tästä tuntuu kovin epäoptimaaliselta ratkaisulta. Tai ainakaan työelämässä tätä ei tarvita.
Ja nyt puhuin siis ns. "ammatillisista opinnoista". Tähän päälle vielä yleissivistävät opinnot kuten ruotsi.
Yleiskuva mikä itselle on muodostunut on, että koulumaailma ja työelämä ovat hyvin kaukana toisistaan, kun niiden tulisi tukea toisiaan. Ja monin paikoin jää tunne, että koulun päässä vielä yritetään tehdä asioista hankalampia kuin niiden pitäisi olla.
Ei ihmekkään että koulut kestää Suomessa vuosia, kun tällaiseen käytetään aikaa.
Kommentit (30)
Lähtötasotesti. Jos henkilö on pitkään ollut työelämässä ja ylipäätään ei ole enää ihan nuori, on syytä olettaa kyseisten asioiden olevan vähintään tyydyttävällä tasolla.
Itse olen töiden ohella opiskellut nyt kaksi vuotta ja oikeasti järkevää ja tulevaan ammattiin soveltuvaa asiaa on ollut ehkä 10%. Muu opiiskelu on ollut puhtaasti suorittamista ja opintopisteiden keräilyä. En oikeasti tiedä ketä tämä palvelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattikoulu on toisen asteen koulutus. Se sopii siis 16-vuotiaille, joilla takana vain peruskoulu. Jos haluaa vaativampaa tasoa, pitää tehdä korkeakoulututkinto.
En ole ollut yhtään pitkää pätkää työelämässä vaan tehnyt pätkätöitä ja opiskellut koko ajan lisää. Tällä hetkellä suoritan Aalto-yliopiston verkkokursseja. Olen tajunnut, että kaiken "turhan tiedon" opettelu olikin oikeastaan opiskelun opiskelua "mikä on itsellesi paras tekniikka oppia ihan mitä tahansa turhaakin tietoa?".
N42
Ammattikoulussa kerrottiin että tämä on koulu ja firmapuoli on firmapuoli. Työharjoittelussa sen koulukyykytyksen sitten hoksasi. Koulun loppupuolella painotettiin että koulu toimii myös pohjana jatko-opinnoille. Näinpä ainakin nopeasti kehittyvillä aloilla olisi ammattiaineet voitu supistaa yhteen vuoteen. Tällöin menetetään kasvatuksellinen osuus. Ainakin 80 luvulla oli ajatuksena karsia alalle sopimaton porukka pois. Sen vuoksi oli pääsykoe ja kolme vuotta kestävä "kyykytys". Myöhemmin työelämässä vastaavat opintokokonaisuudet ajettiin läpi puolessa vuodessa tai vuodessa. Tästä kai johtuu se, että aikuisopiskelija kokee ns. "jonninjoutavan yleishumpan" turhanaikaiseksi.
Kyse oli siis nimenomaan nyt aikuisena suoritettavasta korkeakoulututkinnosta.
Tässä kokonaisuudessa on mielestäni käsittämättömän paljon ilmaa ja turhanpäivästä hömppää.
Luulisi olevan kaikkien etu, että alanvaihtaminen olisi mahdollista suorittaa järkevässä ajassa, eikä sitä tarpeettomasti pitkitettäisi kaiken maailman täyteaineilla.
Tietenkin tasokokeiden tekeminen ja aikuisopiskelijoille eriytetty opintosuunnitelma vie omat resurssinsa. Olisi se kuitenkin merkittävästi pienempi määrä, mitä nykyisellään.
Mahtaa esimerkiksi äidinkielen opettajilla nykyään olevan hauskaa tarkistella 50 opiskelijan esseitä, jotka tekoäly on generoinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ollut yhtään pitkää pätkää työelämässä vaan tehnyt pätkätöitä ja opiskellut koko ajan lisää. Tällä hetkellä suoritan Aalto-yliopiston verkkokursseja. Olen tajunnut, että kaiken "turhan tiedon" opettelu olikin oikeastaan opiskelun opiskelua "mikä on itsellesi paras tekniikka oppia ihan mitä tahansa turhaakin tietoa?".
N42
Mutta kun tuota turhaa on niin paljon. Pelkästään kokemasi oivalluksen takia en koe järkevänä kahlata läpi kursseja joista on työelämän kannalta olematon hyöty.
Vierailija kirjoitti:
Kyse oli siis nimenomaan nyt aikuisena suoritettavasta korkeakoulututkinnosta.
Tässä kokonaisuudessa on mielestäni käsittämättömän paljon ilmaa ja turhanpäivästä hömppää.
Luulisi olevan kaikkien etu, että alanvaihtaminen olisi mahdollista suorittaa järkevässä ajassa, eikä sitä tarpeettomasti pitkitettäisi kaiken maailman täyteaineilla.
Tietenkin tasokokeiden tekeminen ja aikuisopiskelijoille eriytetty opintosuunnitelma vie omat resurssinsa. Olisi se kuitenkin merkittävästi pienempi määrä, mitä nykyisellään.
Mahtaa esimerkiksi äidinkielen opettajilla nykyään olevan hauskaa tarkistella 50 opiskelijan esseitä, jotka tekoäly on generoinut.
Mikä saa kuvittelemaan, että korkeampi ikä oikeuttaisi siihen, että saa tutkinnon vähemmillä opintosuorituksilla? Vaikuttaa siltä, että monille on vaikeaa olla samalla viivalla nuorempien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan hirveää. Siis korkeakoulussa opetetaan jotain yleissivistävää. Aivan ennenkuulumatonta. Vaaditaan jopa kirjoittamaan esseitä, vaikka Google on keksitty eikä opiskelija millään tajua, miksei googlaaminen ja tekoälyn käyttö riitä.
Tähän kohtaan on siterrattava suurta ajattelijaa Donald Trumpia: "Erittäin epäreilua!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse oli siis nimenomaan nyt aikuisena suoritettavasta korkeakoulututkinnosta.
Tässä kokonaisuudessa on mielestäni käsittämättömän paljon ilmaa ja turhanpäivästä hömppää.
Luulisi olevan kaikkien etu, että alanvaihtaminen olisi mahdollista suorittaa järkevässä ajassa, eikä sitä tarpeettomasti pitkitettäisi kaiken maailman täyteaineilla.
Tietenkin tasokokeiden tekeminen ja aikuisopiskelijoille eriytetty opintosuunnitelma vie omat resurssinsa. Olisi se kuitenkin merkittävästi pienempi määrä, mitä nykyisellään.
Mahtaa esimerkiksi äidinkielen opettajilla nykyään olevan hauskaa tarkistella 50 opiskelijan esseitä, jotka tekoäly on generoinut.
Mikä saa kuvittelemaan, että korkeampi ikä oikeuttaisi siihen, että saa tutkinnon vähemmillä opintosuorituksilla? Vaikuttaa siltä, että monille on vaikeaa olla samalla viivalla nuorempien kanss
Ovatko 20v työuraa aloittava nuori ja vaikka 45v pitkän uran tehnyt samalla viivalla noin lähtökohtaisestikaan? Jälkimmäinen on ollut työelämässä pidempään, mitä ensimmäinen on elänyt. Täten näkisin loogisena, että myös opetettavat asiat eivät olisi täysin identtisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivan hirveää. Siis korkeakoulussa opetetaan jotain yleissivistävää. Aivan ennenkuulumatonta. Vaaditaan jopa kirjoittamaan esseitä, vaikka Google on keksitty eikä opiskelija millään tajua, miksei googlaaminen ja tekoälyn käyttö riitä.
Tähän kohtaan on siterrattava suurta ajattelijaa Donald Trumpia: "Erittäin epäreilua!"
Ei kai kenelläkään mitään yleissivistäviä aineita vastaan ole. Kyse oli yksinkertaisesti siitä, että onko järkeä asettaa aikuisopiskelijoita samohin saappaisiin nuorten opiskelijoiden kanssa ja opettaa asioita, joita monet ovat tehneet varsinaisessa työelämässä vuosikymmeniä.
Ennen kuin joku mainitsee hyväksilukemisen, niin voin kertoa ettei ole sekään niin yksinkertainen prosessi kuin kuvittelisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse oli siis nimenomaan nyt aikuisena suoritettavasta korkeakoulututkinnosta.
Tässä kokonaisuudessa on mielestäni käsittämättömän paljon ilmaa ja turhanpäivästä hömppää.
Luulisi olevan kaikkien etu, että alanvaihtaminen olisi mahdollista suorittaa järkevässä ajassa, eikä sitä tarpeettomasti pitkitettäisi kaiken maailman täyteaineilla.
Tietenkin tasokokeiden tekeminen ja aikuisopiskelijoille eriytetty opintosuunnitelma vie omat resurssinsa. Olisi se kuitenkin merkittävästi pienempi määrä, mitä nykyisellään.
Mahtaa esimerkiksi äidinkielen opettajilla nykyään olevan hauskaa tarkistella 50 opiskelijan esseitä, jotka tekoäly on generoinut.
Mikä saa kuvittelemaan, että korkeampi ikä oikeuttaisi siihen, että saa tutkinnon vähemmillä opintosuorituksilla? Vaikuttaa siltä, että monil
Nyt puhutaan korkeakoulututkinnosta. Vastaus on, että tietysti ovat samalla viivalla, ellei se vanhempi ole suorittanut työn ohessa tai työssään jotain, jolla korvata opintosuorituksia. Sellaisesta ei tässä tapauksessa näytä olevan kyse.
Ikävää, jos on niin vaikeaa hyväksyä se, että jossain asioissa ei voi ylentää itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli yliopistotutkinto sosiaali- tai kasvatusala?
Todella hyvä, jos korkeakoulututkintoa varten pitää tehdä muutakin kuin käyttää Googlea. Se on vähän niinkuin tarkoituskin.
Jos haluaa päästä helpommalla, maailma on täynnä erilaisia kursseja ja lisäopintoja, joista valita mieleisensä täsmäkurssi.
Olen aloittanut Avoimessa Korkeakoulussa ja työskennellyt samalla alalla, mistä on jo opistotason tutkinto.
Alkuun työ ja opinnot tukivat toisiaan esim. Työoikeus ja Sopimusoikeus sisälsivät asioita, joita tarvitsin töissäni. Tilastotiede vaikutti ihan turhalta; missä työssä sitä tarvii? Ympäristöoikeuskaan ei ollut tarpeen työssäni, mutta kai sitä joku tarvii, jos vaikka pyörittää alan dokumentteja.
Nyt multa puuttuu enää muutama kurssi, jonka aineisto on hyvin kaukana jokapäiväisestä työstä. Joku ymmärtää kai Perelmania ja Tuoria, mutta itse en. Taidan jättää opinnot; eipä niistä mun työelämään hyötyä enää tule.
Kyse ei ole itsensä ylentämsestä vaan, enkä ymmärrä vastakkain asettelua alkuunkaan. Ei kyse ole kilpailusta.
Mitä yritän sanoa, että pitkään työelämässä olleille monet yleissivistävät kurssit eivät tuo mitään lisäarvoa, samalla tavalla kuin nuorille.
Viimeisen kahden vuoden aikana omat opiskeluni töiden ohella ovat olleet 90% raakaa opintopisteiden keräilyä. En koe oppineeni mitään uutta eli osasin opetetut asiat jo ennen opintojen alkamista. Nuorempana nämä varmasti olisivat olleet hyviä juttuja, mutta eivät enää. Hyväksilukeminen sekään ei ole mikään automaatio.
Ystäväni ohjelmoi 20 vuotta työkseen, eikä saanut yliopitossa siltikään luettua kuin murto-osan ohjelmointiopinnoista.
Helppoja pisteitä toki, kun ei tarvitse opiskella, mutta tarkastelu vie aikaa ja resursseja juurikin niiltä nuorilta.
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittanut Avoimessa Korkeakoulussa ja työskennellyt samalla alalla, mistä on jo opistotason tutkinto.
Alkuun työ ja opinnot tukivat toisiaan esim. Työoikeus ja Sopimusoikeus sisälsivät asioita, joita tarvitsin töissäni. Tilastotiede vaikutti ihan turhalta; missä työssä sitä tarvii? Ympäristöoikeuskaan ei ollut tarpeen työssäni, mutta kai sitä joku tarvii, jos vaikka pyörittää alan dokumentteja.
Nyt multa puuttuu enää muutama kurssi, jonka aineisto on hyvin kaukana jokapäiväisestä työstä. Joku ymmärtää kai Perelmania ja Tuoria, mutta itse en. Taidan jättää opinnot; eipä niistä mun työelämään hyötyä enää tule.
Herttinen, itseäsi varten opiskelet tietysti ja sivistät itseäsi. Et työelämää varten. Akateeminen koulutus on yleissivistävä. Ja hallintotieteet taisi olla kyseessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittanut Avoimessa Korkeakoulussa ja työskennellyt samalla alalla, mistä on jo opistotason tutkinto.
Alkuun työ ja opinnot tukivat toisiaan esim. Työoikeus ja Sopimusoikeus sisälsivät asioita, joita tarvitsin töissäni. Tilastotiede vaikutti ihan turhalta; missä työssä sitä tarvii? Ympäristöoikeuskaan ei ollut tarpeen työssäni, mutta kai sitä joku tarvii, jos vaikka pyörittää alan dokumentteja.
Nyt multa puuttuu enää muutama kurssi, jonka aineisto on hyvin kaukana jokapäiväisestä työstä. Joku ymmärtää kai Perelmania ja Tuoria, mutta itse en. Taidan jättää opinnot; eipä niistä mun työelämään hyötyä enää tule.
Herttinen, itseäsi varten opiskelet tietysti ja sivistät itseäsi. Et työelämää varten. Akateeminen koulutus on yleissivistävä. Ja hallintotieteet taisi olla kyseessä?
Jos pelkästään itseä varten haluaa opiskella, ei silloin missään nimessä kannata tehdä sitä koulussa. Netti on pullollaan ajantasaisempia kursseja itseä kiinnostavista asioista. Mikään julkinen taho ei vastaavaan kykene. Julkisen koulutuksen ainoa etu on nimellinen tutkinto, mikä avaa tiettyjä ovia.
Tavallaan noinkin mutta toisaalta niiden essee-tehtävien ja "konsulttijargonin" tavoite on yleistiedon lisäksi edistää myös kykyä hakea ja ymmärtää tietoa, sekä tuottaa perusteltua tekstiä ja analyysiä.
Jos tuota taitoa ei ole, ollaan jonkun amiksen tupakkapaikka-argumentoinnin tasolla helposti.