Miten viettäist joulun kaikkein mieluiten?
ja b) kuinka joudut sen viettämään?
Minä olisin kotona perheeni kanssa, mutta joudun olemaan appivanhempien kanssa koska MIES haluaa viettää sukujoulua vanhempiensa kanssa jotka eivät ole edes mitenkään jouluihmisiä. Sielläpä siis kökötämme.
Kommentit (16)
läheisteni kanssa ( oma perhe + vanhempani ja veljeni )
Näin sen vietänkin.
Joulun vietän oman perheeni kanssa, mutta vanhemmat kaukana.
ja itse tahdoin kaikki kutsua.
Joskus voisi olla kiva viettää joulua ihan oman perheen kesken, mutta kun lapset ovat vielä pieniä, niin nauttivat kyllä sukulaisten huomiosta ja kunnon juhlasta.
omia jouluperinteitä luoden mutta mennään appivanhemmille koska anoppi soitti joka päivä parin viikon ajan ja painosti. Pelkkä matkakin kestää 8 tuntia ja kolmen pienen lapsen kanssa se on rodellista juhlaa.
oman perheen kesken.
Mies haluaa sukujoulun vanhempiensa luona (sinne tulevat myös miehen sisarukset lapsineen). Ihan ok mulle, ovat kivoja ihmisiä. Sinne mennään.
Hän laittaa joka joulu pöydän koreaksi. Pöydän ääreen mahtuisi 14 ihmistä, ja usein pöytä onkin jouluna täynnä sisaruksiani perheineen.
Aikaisempina vuosina vietimme siellä joulut, mutta nyt meillä on pari pientä lasta ja heitä ei voi sinne viedä kovin usein koska äitini tupakoi sisällä ja koko kämppä haisee röökille ja toisella lapsellamme on astma ja hän yskii jo heti ovella suurinpiirtein.
Haluaisin, että se kämppä ei haisisi niin tupakalle, jotta siellä voisi viettää myös yöt eikä vain iltaa ja sitten väsyneiden (ja tupakanhajuisten) lasten kanssa kotiin.
Joudun viettämään kotona ihanan perheeni kanssa. Pelkään vain, että mies ottaa liikaa viiniä/kaljaa sekä konjakkia tms. erikoista juhlan kunniaksi. Mies kun ei oikein pysty hallitsemaan juomistaan. Joskus karkaa mopo käsistä ja ryyppää niin kauan kunnes sammuu. Mies on kyllä luvannut olla juomatta kännejä kotona, mutta en usko, että se lupaus pysyy kovin pitkää.
Aiomme syödä hyvää ruokaa ja avata ison kasan joululahjoja.
isolla maatilalla, jossa muksuille paljon ohjelmaa ja kaikki valmiit ruuat ja majoitukset, pukki jne. Ja sinne sitten koko miehen puolen suku ja koko minun puolen sukuni.
Joudumme viettämään ekan kerran joulun kotona ihan vain oman perheen kanssa. Suurin osa ruuasta kaupasta, köyhät lahjat ja kireä tunnelma, kun parisuhde ihan persiillään. Tulee luultavasti kamalin joulu ikinä.
kotona mieheni ja kahden lapsen kanssa.
Juuri näin sen haluan viettääkin. Tuntuu hyvältä, ettei tarvitse hötkyillä ja jakautua minnekään.
Toiseksi paras, kahden siskoni ja heidän perheidensä kanssa.
Olemme kotona, jonka kyllä laitan niin kauniiksi kuin osaan, kukat, kynttilät, parhaat ruoat. Siis mieheni ja kahden lapsen kanssa.
Hyvä näinkin, rauhallista yhdessä oloa kolme pitkää päivää :)
Ikävä lapsuuden jättijuhlajouluja. Meillä valtava suku isän puolelta, joskus oli yli 30 ihmistä laulamassa pukille!
ja toivoisin että lapsenikin näkisi sellaisen joulunvieton. Sukulaiset eivät ole kuitenkaan enää kiinnostuneet vanhasta perinteestä, vaan riitaantuneet sisarukset viettävät juhlaa mieluiten kukin tahollaan ydinperheensä kanssa. Siispä niin teemme mekin.
saa herneitä taas nenään:)
Nykypäivänä vauhti on aika huimaa ja monelle perheelle joulu on ehkä toiselle vanhemmalle työtä tai kenties molemmille, mutta eri vuoroissa jne.
Jos itse saisin päättää, aatosta eteenpäin täysi hiljaisuus, kiitos:) Valitettavasti joulupäivä menee sukuloinneissa, mutta toivottavasti Tapanina saadaan nauttia ihan rauhasta, jopa lapsen takiakin.
Silloin oli jouluaattona toistakymmentä ihmistä (sukulaisia) ruokapöydän ääressä joulua viettämässä meillä kotona (siis lapsuudenkodissani).
Nyt olen edelleen lapsuudenkodissani, mutta pöydässä ei ole ensimmäistä kertaa enää muita kuin vanhempani ja oma perheeni. Tuntuu jotenkin kolkolta, ei joululta enää ollenkaan. Mutta minkäs teet, vanhasta kaartista on vanhempieni lisäksi elossa enää yksi, joka viettää joulun nykyään omien lastensa ja lastenlapsiensa luona. Se toiseksi viimeinen kuoli kolmisen kuukautta sitten :'(
yleensä olemme olleet kolmisin miehen ja lapsen kanssa. tänä vuonna tulee myös äitini.
Joulupäivänä ja tapanina sitten käydään sukulaisissa - ilman tiukkoja aikatauluja.
Mulle ajatus isosta sukujoulusta on jokseenkin poissuljettu, ei sukulaisissa mitään vikaa ole ja ennen muksun syntymää oltiinkin usein sukuloimassa. Mutta joulu on kuitenkin meille ollut lapsen syntymän jälkeen perhejuhla ja olemme tykänneet vuosien varrella tulleista omista traditioista. Mua ei todellakaan huvittaisi lähteä istumaan sukulaisten sohville jouluaattona. Työelämä ja arki vie sen verran mehut, että ihanaa kun saa löllötellä kotona oloasu päällä, syödä, saunoa, pelailla vaikka seurapelejä ja odotella pukkia rauhassa omaan tahtiin.
Mutta appivanhemmat tulee. On kutsuttu, velvollisuudentunnosta ja siitä syystä että jos ei kutsuttaisi, jouduttaisiin menemään heille ja siellä ei ainakaan pääsisi joulutunnelmaan.
Mies on appivanhempien ainoa lapsi ja heillä on fiksaatio että pitää olla yhdessä jouluna. Mun vanhemmat ovat ihan kahdestaan, meitä on 4 lasta mutta heille riittää että tullaan käymään joulupäivänä tai tapanina. Se systeemi on mulle juuri oikea.
tarkoitaen miestä ja lapsia
b) ja tietysti näin teen, ei elämässä kannata tehdä sitä mitä ei halua jos ei ole aivan pakko. Siispä kotona kaikessa rauhassa, hyvien ruokien äärellä minä, mies ja lapset. Ei ketään häiritsemässä, ei kiirettä minnekään, ei mitään ahdistavia aikatauluja.
Joskus voisin haluta kokeilla samalla kokoonpanolla joulua Lapissa.
Mutta juu,tänne tulevat nyt sitten miehen vanhemmat koska mies pyysi.HUOH,ihan tosi kiva juttu.