Mistähän johtuu, että minulle meinaa tulla paniikkikohtaus kun joku puhuu hartaasti vaivoistaan?
Tai ihan mistä vaan. Kun olen asiakkaalla ja asiakas puhuu kauan niin etten saa väliin sanottua mitään, niin minulle alkaa tulla pelko, että kohta saan paniikkikohtauksen. Tämä on kamalaa. Mietin vain koko ajan, kuinka pääsen tilanteesta pois, etten ala yhtäkkiä huutamaan paniikissa kun kurkkua alkaa kuristamaan ja veri alkaa nousta kohinalla päähän. Nämä pelkotilat ovat alkaneet yleistymään minulle tässä muutaman kuukauden aikana ja kohta pelkään mennä töihin. 😳
Kommentit (4)
Kuulostaa sellaiselta kun paljon puhuva ihminen kaataa sisältään kaiken kuin täydestä ämpäristä sinuun joka olet kuin tyhjä ämpäri. Tyhjä et toki oikeasti ole, mutta se puhe on sitä vettä jota sinun pitää alkaa valuttaa ensi hetkestä alkaen kun asiakaskohtaaminen alkaa. Se on todella vaikeata jollei tykkää jatkuvasta puhumisesta, mutta on luvallista keksiä vaikka satuja.
Sano Stop. Onko joku muu avuksi heidän vaivoihin tai kuuntelijaksi. Ei ole tarkoitus ehkä että siinä sanotaan jotain väliin, mutta ehkä he eivät osaa lyhyesti selittää. Onko ala oikea ihan. Joku todella huolestunut yleensä selittää ja odottaa ehkä apua? Onko kipuja.
Yksi juttu voi olla se että jei kertakaikkiaan ole kiinnostunut vieraan ihmisen asioista. Olen itse sellainen. Teen asiakaspalvelutyötä ja olen ystävällisen ja palvelualtiin ihmisen maineessa, mutta se on pelkkä työrooli. Oikeasti muiden asiat ja mielipiteet ei kiinnosta hitustakaan, en jaksa niitä kuunnella (onneksi työssäni kohtaamiset ovat lyhyitä) ja jos joku meinaa alkaa pidempään kertoa henkilökohtaisista asioistaan meinaa pää räjähtää, joten tiedän ehkä mistä puhut.
Anna itsellesi lupa siihen että toisten ihmisten asiat eivät kiinnosta sinua. Sinun ei tarvitse tuntea myötätuntoa ja välittää jokaisen vaivoista. Anna itsellesi lupa työrooliin (hyvin tärkeä asia) jossa käyttäydyt asiallisesti, ja teet pari muka kiinnostunutta kysymystä, ja sitten annat sen asiakkaan puhetulvan mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, SEKÄ keskeytät heti kun tulee joku TYÖHÖN liittyvä asiallinen asia joka sinun pitää saada sanottua/ kysyttyä. Et siis odottele suunvuoroa silloin kun kyse on työhön liittyvistä asioista.
Onko sinulla koulutus tehtävääsi? Jos ei ole, miksi olet yksin asiakkaan kotona? Oletko avustajatehtävissä, sosiaalihuollossa tms., jossa on "pakko" olla ystävällisen lempeä ja ymmärtäväinen? Kaikki muut työthän sallivat aivan normaalin keskeytyksen ja asiakkaan ohjaamisen käsiteltävään asiaan.
Nyt kun tiedät ongelman, alat varautua siihen. Kerrot säätilasta, hauskoista sattumuksista matkalla, nähdyistä linnuista, kissoista, koirista jne. Eli otat tilan haltuun. Todennäköisesti asiakkaasi on vain vailla kuulijaa ja odottaa jonkinlaista neuvoa. Ja sanot, ettet voi neuvoa ja pyydät tilaamaan ajan terveyskeskuksesta. Voit myös kysyä, huolisiko hän SPR:n ystävän kaverikseen?