Lue keskustelun säännöt.
Vauvamme on rauhallinen ja aina nukkunut hyvin - onko outoa?
09.12.2010 |
On hän kyllä vilkas luonne ja aina menossa, ei ole koskaan viihtynyt istumassa sitterissä tai maannut rauhassa viltillä. Aina kaivannut seuraa ja säpinää. Ja alle 3kk oli iltakoliikki (huutoa 3-4h, johon ei auttanut mikään muu kuin kanniskelu).
Mutta ei ole hermostunut, ei heräile pitkin öitä kirkumaan, ei säiky, ei pahemmin takerru, on melkein aina hyväntuulinen. Seuraa kyllä kaipaa ja koko ajan "juttelee" ja vastailla pitää.
Tutut pitää ihan outona vauvana, vauvan pitää olla hermostunut ja heräillä yö läpeensä vartin välein, vauvaperheessä pitää olla helvetti vallan ja avioerohakemus ainakin kerran harkinnassa.
Kommentit (21)
Meillä kolme vastaavanlaista. 6-v, 2-v ja 4 kk
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kun ei olla lessuja niin meillä ei ole kahdeksaatoista vauvaa, joita keskenään vertailla.
Mutta onko se tosiaan NIIN harvinaista, että vauva on rauhallinen, olematta kuitenkaan kuin lobotomialeikkauksesta tullut (joku täällä olisi kuitenkin asian niin käsityänyt).
vauvana, ei ollut edes koliikkia. Söi hyvin, nukkui hyvin, ja oli hyväntuulinen.
on vieläkin, lapsi on nyt 13v.
Sun viimeinen lauseesi vaan nostattaa karvat pystyyn, sulla on aika typeriä tuttavia, tai sitten sinä itse mielellään liioittelet.
Meillä on ollut ekana "normaali" vauva. Sitten supervaikeat kaksoset. Sitten todella helppo vauva, ei juuri edes iltahuutoja, nukkuu hyvin, iloinen ollessaan hereillä ja viihtyy myös viltillä tai sitterissä. Joskus tuntuukin hassulta, että onko meillä oikeasti täällä vauva, kun ei juurikaan kuulu itkuja,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on samanlainen. Ei edes koliikkia. Poika on jatkuvasti yhtä hymyä ja yöt nukutaan kiltisti.
Munkin tutut sanoo, että on harvinaista. Tai sitten vain vaikeuksia kohdanneet pitävät enemmän meteliä itsestään... Paljon kuitenkin varoitellaan vaikeuksilla etenkin neuvolan taholta.
juu,on se jännä juttu,että vauvan pitäis huutaa 24/7 ollakseen "normaali". vaikka tuo käytös on tyytyväisen vauvan käyttäytymistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on vieläkin, lapsi on nyt 13v.
Sun viimeinen lauseesi vaan nostattaa karvat pystyyn, sulla on aika typeriä tuttavia, tai sitten sinä itse mielellään liioittelet.
Jossa kahden lapsen jälkeen vasektomia, koska vauva-aika oli "yhtä helvettiä" kun kumpikaan vauvoista ei alkanut nukkua kuin vasta leikki-iässä ja vanhemmat eivät ikinä enää halua siihen takaisin.
Toinen kertoi ollessaan "psykoosin partaalla" jo esikoisen ensimmäisinä viikkoina ja sama kidutus jatkui yhtämittaa aina siihen saakka, kunnes lapset isompia. Ero tuli välissä.
Muut ovat kysyneet mieheltä, että onko nyt ihan hirveää kun teillä on vauva, saatteko yhtään nukuttua, miehen vanhemmat eivät melkein uskalla kysyä mitä kuuluu, koska sisko on miehensä kanssa joutunut jo parin vuoden ajan käymään vuorotellen hotellissa nukkumassa, koska vauvaa ei kestä (heillä 2,5v). Yhdet vieraamme vain pudistelivat päätään, kun sanoin, että aika helppo lapsi meille on onneksi suotu.
Ap
Esikoiseni oli hyvin rauhallinen vauva. Nukkui ja söi. Ei koskaan itkenyt turhia.
Ja sairaalassa jo aloitti kuuden tunnin yöunet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutut pitää ihan outona vauvana, vauvan pitää olla hermostunut ja heräillä yö läpeensä vartin välein, vauvaperheessä pitää olla helvetti vallan ja avioerohakemus ainakin kerran harkinnassa.
mutta suurin osa minun tuttavistani on pärjännyt vauvojensa kanssa ihan hyvin.
Ihan normaalilta kuulostaa. Meillä eka lapsi oli ja on samanlainen, on nukkunut yöt laitokselta asti, nyt ikää 1 v 8 kk. Syönyt kyllä öisin ekat 4 kk kerran pari yössä ja sitten 8-10 kk iässä oli liikkumaan oppimisen myötä levottomuutta öisin, siis että joutui pari kertaa tuttia antamaan yön aikana. :) Tytön ollessa 3 kk oltiin mun mummolassa yökylässä ja aamulla mummi ihmetteli, että kun ei vauva yhtään itkenyt yöllä. Mutta ei meidän tyttö ole koskaan itkenyt öisin, muutamia satunnaisia sairausöitä lukuunottamatta, eikä ole silloinkaan koskaan valvottanut läpi yön. Vauvana ei ollut koliikkia, jonkun verran iltaisin itkeskeli mahavaivojaan ihan pikkuisena.
Vilkas ja hyväntuulinen pieni päivänsäde on ollut aina, perässä on saanut juosta siitä asti kun oppi kävelemään (9 kk). Mutta ei tosiaankaan ole valvottanut tai karjunut pää punaisena öisin. Nyt odotan kuopusta ja toivon vaan, että hyvä onni osuu kaksi kertaa samaan perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän vauvaamme, joka nukkuun 8h yöunia, ei itke turhasta, juttelee, ei vierasta..
Sanovat että päästään liian helpolla ja ovat muutenkin ilkeitä. Ihan kun se olis niiltä pois jos jollain nyt sattuu oleen kiltti lapsi.
jos itselle osuu ennätysvaikea vauva ja tutuilla on kaikilla ollut normaalikiltit vauvat. Niin ymmärrystä, neuvoja saati apua voi olla aika mahdoton saada, jos muilla ei ole vaikeasta vauva-ajasta kokemusta. Jos siihen lisäksi joku vielä muistuttaa, että ei heillä vaan tuollaista ollut, vaan laitokselta asti vauva nukkui 8 tunnin yöunet, niin tuollainen voi jo laukaista vaikka masennuksen. Että kyllä se sun helppo vauva-arki voi jollain tavalla olla toiselta poiskin.
Ihan kun se olis niiltä pois jos jollain nyt sattuu oleen kiltti lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teki välillä mieli herätellä vauvaa, että olisi ollut jotain tekemistä. :D Siis ihan törkeän helppo vauva, kolmikuisena jo veteli täysiä yöunia heräämättä kertaakaan, luonne oli lempeän lauhkea ja nauravainen. Mikäs siinä, otin ilon irti. :)
Tää kakkonen on sitten jotain ihan järkyttävää, allergioita vaikka muille jakaa, raapii öisin ihon verille ja huutaa sitä, kakkavaivoja, oksentelua, väninää, käninää. Onneksi vaunuissa nukkuu ja on rauhassa, mutta lykipä tällä kelillä kärryjä tuolla kaupungin kaduilla, jippijaijee.
Se on kuule vain niin, että vauvat ovat erilaisia ja perheiden elämäntilanteet erilaisia. :)
ja outo poika, kun vielä 2-vuotiaanakin on rauhallinen ja mieluummin rakentaa palapelejä tai legoja kuin riehuu ja riekkuu. Ja on aina nukkunut omassa sängyssä.
Tämä nykyinen vauvelikin on iloinen ja rauhallinen, mutta tosin syö 2 tunnin välein suunnilleen. Syököön, kurjahan se olis nälässä olla.
Mutta joka tapauksessa. Mutta eipä ole ollut sairastelua tai allergiaa riesana, sen ymmärtää mainiosti, että jos vauvalla on hankala olla, maha kipeä, kutittaa, sattuu, niin ei sitä oikein saa levättyä ja olo on huono.
Kuitenkaan juuri näiden "ihmettelijöiden" vauvoilla ei ole ollut mitään. Tunnen myös joitakin allergisten lasten vanhempia ja he ovat jotenkin olleet hyvin ymmärtäväisiä sen oman vauvan ongelmien suhteen, siis on selkeä syy levottomuudelle.
Ap
Mutta joka tapauksessa. Mutta eipä ole ollut sairastelua tai allergiaa riesana, sen ymmärtää mainiosti, että jos vauvalla on hankala olla, maha kipeä, kutittaa, sattuu, niin ei sitä oikein saa levättyä ja olo on huono. Kuitenkaan juuri näiden "ihmettelijöiden" vauvoilla ei ole ollut mitään. Tunnen myös joitakin allergisten lasten vanhempia ja he ovat jotenkin olleet hyvin ymmärtäväisiä sen oman vauvan ongelmien suhteen, siis on selkeä syy levottomuudelle. Ap
Jospa "ihmettelijöiden" vauvoillakin on ollut korvavaivoja, astmaa, allergioita tai vaikka refluksia mutta jos niitä ei ole todettu niin on "ihmettelijä". Siis minäkin olin "ihmettelijä" keskimmäisen kanssa kunnes vuoden iästä alkoi löytyä diagnooseja (kaikki yllämainitut loppujen lopuksi). On rankkaa kun vauvalla on huono olla eikä tiedä miten auttaa ja mistä se johtuu. Kun saatiin diagnooseja niin sitten oli siinä mielessä helpompaa että tiesi miksi vauva itki ja heräili niin tolkuttoman paljon ja pystyi auttaaman helpommin vauvaa.
Ja meilläkin muuten oli "helppo" eiskoinen. Alkoi nukkumaan 11 tunnin öitä 3kk iästä eikä herännyt kertaakaan yön aikana. Päivisin oli kuin aurinko. Pulautteli ja oksenteli jopa kymmenen kertaa päivässä mutta oli todella hyväntuulinen...
Kiva muuten, että et sanonut että vauvanne on "kiltti". Ikäänkuin valvova, levottomampi vauva sitten olisi muka "tuhma"!
Meidän kome lasta oli kai suunnilleen samanlaisia, nuorin on jo 6-vuotias, joten en ihan tarkkaan muista :)
muut on kateellisia. Itellä huonosti nukkuva, huonosti syövä ja kroonisesti sairas lapsi, josta en ole oikeastaan koskaan päässyt nauttimaan. Aina vaan ollut huoli elääkö se ja miten itse jaksaa pysyä seuraavan tunnin hereillä.
Oon oikeasti kateellinen tuollaisista vauvoista ku teidän.
että te olette parempia ihmisiä kasvattamisessa ja elämässä. *huokaus* Mitä nyt tosin tuo koliikki oli täysin teidän oma vikanne ja sen syynä oli teidän hermostumisenne ja kyvyttömyytenne kasvattaa lapsia. Meidän yhdelläkään lapsella ei ollut koliikkia, mutta me osasimmekin kasvattaa lapsemme pienestä pitäen.