Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaikkien ihmisten olis pakko olla sosiaalisia?
09.12.2010 |
En käsitä tätä: kun on epävarma eikä luota ihmisiin niin siitä soimataan. Että jos ei ole positiivisia kokemuksia ihmisistä, ei voi niitä saadakaan ja jos on negatiivisia kokemuksia ihmisistä, saa niitä aina vaan lisää.
Kommentit (18)
On helppo olla. Epäilevä ja sisäänpäinkääntynyt seuralainen, joka pettyy vähän väliä ja tulkitsee kaikkea sanomaasi kuin piru raamattua taas tekee olon kalsaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä pelkään ihmisiä, joten juuri tuo tuomitseminen sen perusteella että olen sosiaalisesti epävarma, on aika vittumaista.
Lapsille sentään annetaan lupa olla hitaasti lämpiäviä persoonia. Miksei aikuisille voida hyväksyä samaa piirrettä?
Itse olen juuri sellainen todella hitaasti lämpiävä. Ja siinä vaiheessa kun olisin viimein rohkaistunut avautumaan/ luottamaan, muut pitävät minua jo niin outona, että välttelevät tai muuten ei vaan heitä kiinnosta enää tutustua.
On helppo olla. Epäilevä ja sisäänpäinkääntynyt seuralainen, joka pettyy vähän väliä ja tulkitsee kaikkea sanomaasi kuin piru raamattua taas tekee olon kalsaksi.
Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, eikä siihen liity se, onko henkilö esim. epäilevä tai miten hän tulkitsee sanomaasi. Sosiaalisuudessa on kyse siitä, kuinka palkitsevaksi kokee muiden ihmisten kanssa olemisen versus yksinolon. JA sosiaaliset taidot ovat asia erikseen, ja nehän ovat monesti ujoilla ihmisillä paremmat kuin ekstroverteillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihinkähän tämäkin väite perustuu?
JA sosiaaliset taidot ovat asia erikseen, ja nehän ovat monesti ujoilla ihmisillä paremmat kuin ekstroverteillä.
No, miksi meidän pitäisi odottaa, että sinä lämpenet? Eli lähinnä ajattelen sitä, että jos joku ihminen antaa itsestään huonon ja kalsean ensivaikutelman, miksi minun pitäisi tuhlata aikaani, jotta hän ehtii lämmetä?
Esimerkiksi työhaastattelussa on tosi tärkeä, että ensivaikutelma on paras mahdollinen. Siksi en voi palkata ihmistä, joka antaa huonon ensivaikutelman luonteensa takia, jos tarkoitus on työskennellä muiden ihmisten kanssa yhteistyössä.
Ja siinä vaiheessa kun olisin viimein rohkaistunut avautumaan/ luottamaan, muut pitävät minua jo niin outona, että välttelevät tai muuten ei vaan heitä kiinnosta enää tutustua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jossain haastattelussa, jossa haastattelija joka tapuksessa tavallaan on vastuussa siitä tilanteesta ja vuorovaikutuksen etenemisestä. Ainakin mulla on enimmäkseen kyse siitä etten uskalla lähestyä ihmisiä ja tyrkyttää omaa seuraani.
Perustuu siihen, että ekstrovertit ihmiset ovat usein (ei aina)puheliaita, innokkaita kertomaan omista asioistaan, itsestään jne. Eivätkä siten jaksa kuunnella toisia. Ujo/introvertti ihminen ei ehkä uskalla osallistua keskusteluun niin nopeasti ja jäävät enemmän kuuntelemaan.
Ja en nyt todellakaan tarkoita, että aina olisi näin, mutta usein. Ja en ole kommentoimasi väitteen esittäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epämiellyttävän käytöksensä synnynnäiseksi ominaisuudeksi, (epäsosiaalisuudeksi), jota pitää vain ymmärtää ja sietää, kunnes asianosaisen mielestä olet mahdollisesti selvittänyt tulikokeen.
On helppo olla. Epäilevä ja sisäänpäinkääntynyt seuralainen, joka pettyy vähän väliä ja tulkitsee kaikkea sanomaasi kuin piru raamattua taas tekee olon kalsaksi.
Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, eikä siihen liity se, onko henkilö esim. epäilevä tai miten hän tulkitsee sanomaasi. Sosiaalisuudessa on kyse siitä, kuinka palkitsevaksi kokee muiden ihmisten kanssa olemisen versus yksinolon. JA sosiaaliset taidot ovat asia erikseen, ja nehän ovat monesti ujoilla ihmisillä paremmat kuin ekstroverteillä.
ujon tai hiljaisen ensivaikutelman, epävarmuuden saa kyllä tehokkaasti pintaan viestittämällä ihmiselle että tämän pitäisi olla jotain ihan muuta kuin on.
Ihme persoonallisuus-syrjintää, eihän se ole mikään ihme että kymmenilletuhansille nuorille, periaatteessa terveille ihmisille pitää kustantaa masennuksen takia sairaslomakorvauksia ja työkyvyttömyyseläkkeitä kun ilmapiiri opiskelu- ja työelämässä on tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että "pitäis" olla niin sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut ja avoin! Jotenki ujous on tehty negatiiviseksi luonteen piirteeksi. Siis toki esim. minä ujona ihmisenä olen kyllä sosiaalinen,mutta mulla kestää aikansa totuttautua tilanteisiin... Ja siksi mua pidetään ei sosiaalisena.
Jossain ohimenevässä tilanteessa ujo voi tosiaan jäädä ilman huomiota. Mutta esimerkiksi meillä työyhteisössä (lähipiiri n. 10 henkeä) on porukassa ujompiakin ja ainakin minulla on tunne, että he ovat päässeet mukaan hiljalleen, omaan tahtiinsa.
En tiedä oikein mitä ujo minulta odottaa esimerkiksi jossain satunnaisessa tapaamisessa (perhejuhlat, hiekkalaatikko, lasten kaverisynttäreiltä hakeminen). Tervehdin, vaihdan muutaman sanan ja jos jutunjuurta on, voin jutustella pitempääänkin. Toisaalta ei aina voi jäädä pitämään jotain höpöttelymonologia tai nyhtämään vastauksia hiljaiselta ihmiseltä, se on kiusallista sekin. silloin on luontevampaa siirtyä seuraavaan ihmiseen tai asiaan, mutta toki se hiljainenkin voi seurassa pysyä.
Kahden kesken tietysti tilanne on helpompi, siinä voi keksittyä paremmin kuuntelemaan ja odotellakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ystävät haluaa vaan hyötyä ja sun asioita ei noteerata kuin vastaamalla ok ok tai jep niin miksi kuuntelisin enää toisen asioita. Olen pistänyt välejä poikki. Ja meille ei tule kuin suomalaisia kylään. Lapsille sanon,että koulussa saa olla mamijen tai romanien kaveri. Kotiin ei tuoda. Pelkään,että varastavat.
Olemmekosittenoutoja kirjoitti:
Jos ystävät haluaa vaan hyötyä ja sun asioita ei noteerata kuin vastaamalla ok ok tai jep niin miksi kuuntelisin enää toisen asioita. Olen pistänyt välejä poikki. Ja meille ei tule kuin suomalaisia kylään. Lapsille sanon,että koulussa saa olla mamijen tai romanien kaveri. Kotiin ei tuoda. Pelkään,että varastavat.
Jää monta hyvää kansallismielistä tutustumatta jos poikasi ei saa tutustua kansallismielisiin kristittyihin eurooppalaisiin mamuihin. Tulevaisuudessa me kaikki yhdistymme ja luomme uuden euroopan eurooppalaisille.
Olen pettynyt ihmisiin ja siksi en halua olla tekemisissä.
Jaa. En vapaaehtoisesti erakko, mutten toisaalta ota kontolleni keskustelukumppaneiden sanomisia. Siinä määrin olen saanut kärsiä toisten sanomisista ja kuuntelemisista sekä kohdannut heitä, jotka tahtovat siirtää omat katkeruutensa tai huonot kokemuksensa kontolleni, että olen valikoiva seuran suhteen. En ole nimittäin vastuussa iäkkäämpien miesten karuista kokemuksista tai ikäkriiseistä, enkä vanhusten kokemuksista yms. Lisäksi lemmikkien omistajat, jotka loukkaantuvat siitäkin, että heidän koiranpentuaan on sanottu pieneksi tai kaveriksi..noh. Kaikesta voi toki loukkaantua, mutta: Mielensäpahoittajien aatelia. Myöskin kipeistä kokemuksista tai tunteista keskusteleminen on johtanut näihin "jos kerran koet noin, niin lisää sitten tätä samaa" tai ai näinkö sinua on kohdeltu? - No kohdellaan sitten edelleenkin samalla tavalla- tilanteisiin, joten valikoivuus on kasvanut.
Arvostan syvällisiä ja kestäviä suhteita enkä juurikaan nauti satunnaisten kohtaamisten kevyistä keskusteluista vaikka kaippa small talk on toisinaan okei. Aspassa oppii arvostamaan entistä enemmän kestäviä kontakteja, yleisen tason " onpa säitä pidellyt-keskustelujen", sijaan.
ei ole pakko ellet niin iteltäs vaadi.