Lue keskustelun säännöt.
Kerrankin hyviä uutisia velkakierteiseltä, tulimme velkaneuvojan pakeilta.
21.09.2010 |
Olen koko kesän koonnut tositteita, perintätoimistoilta saldokoosteita, tilannut ulosottolistaukset, tehnyt mappeja toisensa perään jotta saisin vähitellen päällekkäiset laput harvennettua. Samalla kun odotimme velkaneuvojalle pääsyä, aloin maksaa tuoreita laskuja niin kovaa tahtia, että uusia muistutuksia ei enää tulisi. Pääsin tahtii 3 kk:ssa.
Hetken näytti siltä, että olemme velkaa 15 000 tai jotain...maksukykymme ei riittäisi niputettavaksi yhden lainan alle. Laskin väärin, en osannut. Olisimme joutuneet velkajärjestelyyn, jolloin kaikki realisoitavaksi oli pitänyt myydä. Emme olisi voineet omistaa juuri mitään seuraavaan 20 vuoteen, koska talolaina olisi niputettu samaan syssyyn.
Tein paperityöt niin pitkälle kuin osasin ja tänään velkaneuvojan kanssa loput. Lopputuloksena oli, ettemme edes tarvitse ulkopuolista lainaa kaiken hoitumiseen!!! Laskuja olikin vain 3500e:n edestä, niille voi sopia maksusuunnitelmat perintätoimiston kanssa. Saamme siihen apua kyllä.
Tadaa! Jätesäkillinen avaamattomia perintälaskuja ja täydellistä epätoivoa on vaihtunut yhdeksi hyvin järjestetyksi kansioksi. Olemme ilmeisesti 7-12kk:n kuluttua velkojen kanssa nollilla :O
Emme edes tarvitse uutta aikaa velkaneuvojalle.
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti todella helpottava asia! Itsellä asiat aika solmussa nyt....
Antaa varmaan toivoa kaikille perintätoimiston kirjetulvan kanssa painiville :)
Siis ihan mielenkiinnosta, mullakin on ollut elämänhallinta välillä tosi hukassa, mutta jotenkin ulkopuolelle olen pystynyt asiani hoitamaan. Teillä kun kuitenkin kuulostaa, että maksukykyä olisi.
Meillä meni jaksaminen ja langat irtosivat käsistä, kun perheeseen tuli vakavaa sairautta 5v sitten. Mieskin masentui niin, että oli 3kk sairaslomalla . Luottotiedot menivät, olin itse uupunut.
Nyt maksukykyä on ollut enemmän, kun mies on tehnyt ylitöitä ja minä otin yksin hallittavakseni rahaliikenteen. Olemme kumpikin toipuneet henkisesti vaikeista ajoista. Olen vastannut ruokalaskuista ja säästämisestä kaikessa mitä voimme. Ommellut itse, leiponut itse... Pidimme kiinni siitä, että talolaina ja pakolliset asumiskulut vesineen ja sähköineen on hoidettava, muuhun emme jaksaneet enää paneutua. Suurimmat kulut ovat ihan pelkkiä sairaala- ja poliklinikkamaksuja perintäkuluineen.
Emme jaksaneet edes yrittää ymmärtää millaista summaa miehen palkasta alettiin ulosmitata, meille jäi vain suojaosuus. Kitkuttelimme ja kuvittelimme olevamme ikuisessa kierteessä. Yhtäkkiä tilanne onkin se, että mies on maksanut ulosottovelkansa POIS ylitöillään. Palkan ulosmittaus päättyi!
Minä olen niin pienituloinen, että ulosmittausta ei ole edes voitu tehdä, laskut ovat palautuneet perintätoimistoille. Mutta nyt siis soitin ne kaikki läpi ja alamme maksaa nekin pois suunnitelmien mukaan. MIes jatkaa ylitöiden tekoa, minä säästökuuria kotona ja pidän huolta paperitöistä A:stä Ö:hön. Ensi kesänä kaikki on järjestyksessä :))