Lue keskustelun säännöt.
Meidän ei pitänyt koskaan erota, miten ihmeessä tässä kävi näin...
Kukka
20.09.2023 |
Yhteisiä vuosia 20 takana. virallisesti erosimme kolme vuotta sitten. Ihastuin toiseen mieheen. Tilanne oli kotona niin kamala etten uskaltanut, osannut tai jaksanut kertoa miehelleni. Otimme asumuseron. Tein sen, koska en halunnut pettää. Mies kuitenkin sai selville, että olen vilkuillut muualle. Siitä alkoi pitkä, raastava ja jopa vähän väkivaltainen aikakausi. jokin liima piti meidät kuitenkin yhdessä. Yritimme. Vuoden jälkeen taas ero. Tämä lopullisuuden tunne on kammottava. Olen 40 vuotias ja tuntuu, että elämä loppui just nyt. En jaksa mitään. Pitäisi jaksaa muuttaa.
Kommentit (10)
Koska se elämä voittaa? Tuntuu, että kovin irrallisena itsestäni yritän etsiä tietoa erosta ja sen vaiheista netistä. En vaan jaksaisi itkeä enää. Soimaan itseäni siitä, että muutimme taas yhteen ja taas se olen minä, joka joudun lähtemään. Mieheni on hyvinä hetkinään ihana. Hyvä isä, huomaavainen. Oksettaa ajatus siitä, että hän on hyvin iloinen tässä arjessa, kun joudumme vielä kaksi viikkoa olemaan saman katon alla. Illat juo ja valvoo. Kommentit on viiiltäviä. "Olen niin iloinen, kun oot huomannnut, ettet olekaan edes parisuhdeihminen!" Tämä kommentti siihen, että sanoin haluavani varmaan loppuelämäni olla yksin ilman miestä. Olen luullut elämäni ajan, että hän on mun sielunkumppani. Jotenkin hän saa asiat aina kääntymään niin, että uskon ihan ihme "Kyllä kaikki järjestyy puheita" Hän on omien sanojensa mukaan mies isolla ämmällä. Minä olen se, joka luovutti ja kaiken sai aikaan. En kestä ajatusta siitä, että olen tukenut ja yrittänyt ja pian hänellä on jo kuvioissa uusi nainen, joka saakin sen kaiken hyvän. Luulen, että hän on epärehellinen vain mun takia. Tavallaan tajuan, että ongelmat tulevat vielä hänelläkin eteen, mutta toisaalta taas en. Hänellä paljon suuria puheita, mutta ei toteutusta, eikä osaa nähdä sitä ongelmaa itse. Velkaantumista valehtelua. Ehkäpä joku terapia auttaisi.. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluat jatkaa suhdetta menkää pariterapiaan.
Tällä miehelläni on nyt kova kuningas vaihe, ero on hänelle pakko. Koska en kunnioita. Viimeisen vuoden aikana on jäänyt kahdesti kiinni muille viestittelystä. Minulta haluaa 100% läpinäkyvyyttä. Katsonut koneelta somejeni salasanat, kuvat whatsapista. Vihainen ja loukattu, kun puhun ystävilleni. Lukenut päiväkirjani. Kaikki sen vuoksi, että edellisen eromme aikana mulla oli menovaihe. Siihen oli mielestäni lupa, koska emme olleet yhdessä. Koskaan en pettänyt, mutta ei hän ei tunnu pääsevän siitä yli, että edes ihastuin avioliiton aikana. Vaikka koin siitä niin kovaa syyllisyyttä, että muutin pois. Hän ei koskaan tekisi niin. kaikki on niin ristirritaista enkä jaksaisi rakastaa häntä enää. -ap
Te olette ylittäneet sen pisteen, jossa paluuta voisi olla, liikaa pettymyksiä molemmille. Olette loukanneet toisianne liikaa. Molemmille on olemassa uusia ihmisiä ja asioita edessä, kun uskallatte päästää irti.
Keskity siihen hyvään mitä miehessäsi on isänä, keskity vanhemmuuteen. Lapsetkin ovat kärsineet kovasti tästä vaiheesta liitossanne. Olisi hyvä käydä heidän kanssaan jossain juttelemassa (perheterapia). Lapset ovat kuulleet ja nähneet teidän vaikeutenne, sen purkaminen olisi nyt prioriteetti numero 1.
Mene eroryhmään, anna miehellesikin vinkki mennä eroryhmään. Ilmaiseksi niihin pääsee esimerkiksi kirkon perheneuvonnassa. Sieltä saa myös ilmaista terapiaa eikä tarvitse kuulua kirkkoon.
Ota keskusteluapua itsellesi joka tapauksessa.
Kyllä sinä selviät tuosta. Ja jos haluatte yrittää selvittää yhdessä, menkää pariterapiaan.
Ihmisille tulee eroja ja läheisten kuolemia. Se vaan, ikävä kyllä, on elämää.
Menisin terapiaan selvittämään, miksi sekoilin noin kuin olet sekoillut ja onko suhde miehen kanssa ollut terve vai kuinka vinossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minne ap se sun ihastuksesi häipyi?
En ymmärtänyt. Erositte ja asumisero ja silti taas pitäis muuttaa ja koko ajan olette yhdessä ja tekemisissä?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällä miehelläni on nyt kova kuningas vaihe, ero on hänelle pakko. Koska en kunnioita. Viimeisen vuoden aikana on jäänyt kahdesti kiinni muille viestittelystä. Minulta haluaa 100% läpinäkyvyyttä. Katsonut koneelta somejeni salasanat, kuvat whatsapista. Vihainen ja loukattu, kun puhun ystävilleni. Lukenut päiväkirjani. Kaikki sen vuoksi, että edellisen eromme aikana mulla oli menovaihe. Siihen oli mielestäni lupa, koska emme olleet yhdessä. Koskaan en pettänyt, mutta ei hän ei tunnu pääsevän siitä yli, että edes ihastuin avioliiton aikana. Vaikka koin siitä niin kovaa syyllisyyttä, että muutin pois. Hän ei koskaan tekisi niin. kaikki on niin ristirritaista enkä jaksaisi rakastaa häntä enää. -ap
Lue viineusimmät sanasi. Siinä se kiteytyy kaikki. Olette jumittaneet matti&mervi -suhteen pyörteeseen. Sinä haluat pois. Tunnet suhteen haitallisuuden. Lähde.
Opettele asioita, jotta osaat seuraavassa suhteessa paremmin. Läheisriippuvuutta?
Onko ap miettinyt omaa osuuttaan siihen miksi suhde noin huonossa jamassa? Kannattaisi katsoa peiliin. Sieltä se syyllinen löytyy. Kannattaa lopettaa se syyttävän sormen kääntäminen itsestään poispäin.
Jaksamista! Elämä voittaa.