Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuka tietää tämän runon?

Vierailija
16.10.2010 |

Se alkaa jotenkin, että "Elämä, olipa se yhden päivän tai sadan vuoden mittainen..."



Ja jossain vaiheessa puhutaan, että" kaunis ja hento" sekä "Luojansa huomaan"...



Oon yrittänyt googlettaa, en löydä ja tarvisin tätä nyt!



Kukaan...?

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
16.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää on kaunis runo ja tarvisin surutaloon, korttiin...

Vierailija
2/3 |
16.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saima Harmaja: Huhtikuu

[uuden kuun alkajaisiksi huhtikuun runoutta, ei piloja]









On väsynyt ja harmaa maa.

Ja märkää lunta putoaa.

Ja yli meren aution

soi tuulen laulu lohduton.

On huhtikuu. On vaikein aika maan.

Nyt kevät itkee luomistuskissaan.



Oi, tiedättehän, se voittain taistelun

taas nostaa valtikkansa lumotun.

Ja kyyneleissään hymyy huhtikuu,

-- käy päivä esiin, multa kirkastuu,

ja yli mullan kuultaa vihreys,

soi ihmeellisen tuulen hengitys.

Oi, tiedättehän, ei kevät hyljätä

voi ketään, joll' on kevään ikävä.



Ja kuitenkin: se säikkyvä,

se uusi, hento elämä,

se, joka puissa mullassa

nyt sykkii kohti valoa,

ja jolle viima ulapan

on niinkuin viesti kuoleman,

se vieno, joka palelee

ja värisee ja vapisee,

-- oi, jaksaako se yhä odottaa,

siks' kunnes auringossa herää maa?



Oi, tietääkö se kaikkein viluisin

sen vapahtavan, minkä minäkin?

Oi, tietääkö se arka, vaalea:

ei kevään rakkaus voi sammua.

Ei yhtään ikävöivää päällä maan

voi kevät jättää, oi, ei milloinkaan!

Ei ketään, joka kaipaa kylliksi,

sen tiedän -- enkö sitä tietäisi!

.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
16.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

siinä toivossa, että joku tietäisi oikean runon...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kahdeksan yksi