Lue keskustelun säännöt.
Kaksi päivää aikaa päättää, hyväksynkö tarjotun ASO-asunnon
12.09.2023 |
Meillä on ollut todella kriisiytynyt parisuhde jo pitkään. Ollaan erottu tai tehty eroa useampaan otteeseen. Viimeisin erokeskustelu johti siihen, että tein ASO-asuntohakemuksen. Nooh, ollaan saatu kriisit jollain tavalla selvitettyä mutta en tunne oloani onnelliseksi. Olen lukossa ja koen olevani yksin. Miestä kohtaan ei juurikaan tunteita. Koen olevani suhteessa siksi, että ero pelottaa liikaa. Pelottaa, miten lapset suhtautuvat ja miten mies romahtaa.
Nyt sitten sain tarjouksen täydellisestä asunnosta. Enkä ole vielä saanut sanottua sitä mitään miehelle. Koen, että tämä olisi mahdollisuus lähteä ja selvittää, miksi koen olevani niin onneton. Johtuuko se huonosta parisuhteesta vai itsestäni, en tiedä.
Aika kuluu ja tarjous pitäisi ihan just hyväksyä. Mistä saisin kerättyä rohkeutta kertoa tämä miehelle. Koen tekeväni virheen joka tapauksesa. Virhe on jäädä ja väärin on lähteä. Mikään ei tunnu järkevältä tai oikealta. Olen ihan umpikujassa.
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Tottakai eroat, jos tulet vaan taloudellisesti toimeen.
Palstan korppikotkat kannustavat AINA eroon. Pitkälläkin parisuhteella kannattaa toki pyyhkiä persettä ihan vain sen vuoksi kun joku nettifoorumilla kannusti tekemään niin.
Naisten voimaantumisperseily on karannut käsistä aivan totaalisesti. Tämän takia erotilastot ovat mitä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suosittele eroa, kerran olet taloudellisesti ASO-pöljä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai eroat, jos tulet vaan taloudellisesti toimeen.
Palstan korppikotkat kannustavat AINA eroon. Pitkälläkin parisuhteella kannattaa toki pyyhkiä persettä ihan vain sen vuoksi kun joku nettifoorumilla kannusti tekemään niin.
Naisten voimaantumisperseily on karannut käsistä aivan totaalisesti. Tämän takia erotilastot ovat mitä ovat.
Näinpä. Ydinperhe ja avioliitto ovat täysin paskottuja instituutioita uusfeminismin ansiosta.
Voi se hetken asumiserokin tehdä hyvää. Jos tilanne jatkuu soutaa huopaa mallilla, eikä mikään muutu, niin kannattaa yrittää jotain uutta. Sitten hetken hengähdystauon jälkeen terapiaan yhdessä, jos edelleen haluaa jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet kerran noin onneton, yritä sopia puolison kanssa, että asutte vaikka vuoden erillänne ja sen jälkeen päätätte, onko liitollanne edellytyksiä.
Ota asunto jos sulla on siihen varaa. Jäämällä et ehkä saa tilannetta sen selvemmäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman muuta hyväksyt. Kerro miehellesi tänään.
Sääliksi käy niitä lapsia, jotka joutuu teidän perheessä asumaan ja tuota sekoilua todistamaan ja olemaan osana siinä! Ei mikään ihme, että lapset ja nuoret on nykyään sekoja ja mielenhäiriöisiä, kun vanhemmatkin ovat tuollaisia. Toivon, että joku tekee teistä lasun. Olen varma, että lapset kärsivät tuollaisessa kodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin jo kerran pois tästä sinun keskustelustasi, mutta intuitio kehotti tulemaan takaisin. Muuta asuntoon. Se on oikea päätös. Tiedät sisimmässäsi mitä oikeasti on tehtävä.
No mietipä et jos nyt hylkäät sen asunnon, niin saatko koskaan vastaavaa? Todennäköisesti et.
Ja jos toi on jo pidempään ollut tuollaista soutamista ja huopaamista, niin tuleehan se ero sieltä kumminkin. On vain ajan kysymys. Itse hyväksyisin tarjouksen ja muuttaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kukaan ei taaskaan huomaa että kyseessä on sama henkilö (tällä kertaa nainen vaikka kerran epäonnisesti yritti vaikuttaa mieheltä) jolle on sattunut ja tapahtunut vaikka mitä. Kaikki vaan kannustaa eroon vaikka puhelin nettiyhteyksineen on jostakin syystä annettu hänelle siellä suljetulla takaisin.
Ap tässä. Kiitos muutamille oikeasti hyödyllisistä kommenteista. Kyllä, taloudellisesti on varaa muuttaa. Ja ASO siksi, että pystyn saamaan rivitalosta neliön. Alueelta, joka on lähempänä lasten koulua kuin missä nyt asumme.
En pysty puhumaan tästä kenellekään. Olen niiiiin monesti avautunut ystäville meidän ongelmista ja perunut eropuheita, ettei kukaan ota mua enää vakavasti. Eikä kukaan enää varmastikaan jaksa kuunnella mun avautumista. Pakko jotenkin kerätä tää paketti itse kasaan ja ymmärtää, miksi on parempi lähteä kuin jäädä.
Voin tosi huonosti ja syytän monesta asiasta miestä. Vaikka voi hyvin olla, että vika on yhtä lailla tai jopa enemmän minussa. Mutta ollaan miehen kanssa niin eritahtisia, erilaisia ja molemmilla jo lapsuudesta opittuja haitallisia tapoja ihmissuhteissa, ettei vaan saada tätä toimimaan. Vaikka kuinka ollaan yritetty.
Ja kyllä, varmasti lapset kärsii. En voi olla miettimättä, miten huonoa mallia nyt näytetään. Päällisin puolin kaikki on suht hyvin (tietty riitoja aika ajoin) mutta ainakin itseltäni tunteet ovat niin kuopattu, että olen välillä kotona kuin zombi. Konemaisesti hoidan arjen ja lapset, yritän antaa hellyyttä ja olla läsnä vaikka sisältä päin olen aivan rikki. Ja päässä jyskyttää vain negatiivisia ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai eroat, jos tulet vaan taloudellisesti toimeen.
Palstan korppikotkat kannustavat AINA eroon. Pitkälläkin parisuhteella kannattaa toki pyyhkiä persettä ihan vain sen vuoksi kun joku nettifoorumilla kannusti tekemään niin.
Naisten voimaantumisperseily on karannut käsistä aivan totaalisesti. Tämän takia erotilastot ovat mitä ovat.
Näinpä. Ydinperhe ja avioliitto ovat täysin paskottuja instituutioita uusfeminismin ansiosta.
Kellä on kellä ei.
Länsinaisista 7/10 on feminismillä paskottuja, joten niiden loppujen kolmen etsimiseen ei kannata uhrata aikaa.
Tottakai eroat, jos tulet vaan taloudellisesti toimeen.