On ihan paras asia, että ei-uskovat jättävät kirkon.

esim. minä.

Uskova tarvitsee seurakunnan. Seurakunta on niin tärkeä asia, että se mainitaan uskontunnustuksessakin.



Toivottavasti hakeudut muualle toisten uskovien pariin.

olen eronnut jo 15v sitten kirkosta vaikka uskon vahvasti Jumalaan. En tarvitse mtiään välikäsiä itseni ja Jumalan välille.

Silloin tarvitsee esittää kysymys, mikä tai kuka on se, johon tällöin uskotaan. Raamatun Jumala haluaa, että uskovalla on seurakunta. Jos uskot Häneen, uskot myös tähän asiaan.



Ja kääntäen, jos et usko, niin silloin uskot johonkin muuhun, oman mielesi luomukseen, ja kristillisestä näkökulmasta se on silloin epäjumalanpalvontaan.

mutta jos se on suvaitsematon niin miksi olla sellaisessa? vaikka olisi hetero perheellinen. Älytöntä puolustella kristillisdemokraattien näitä hyökkääjiä, jotka hyökkäsi pride-kulkuetta vastaan. Sama kuin puolustelisi Jeesus-kulkueeseen hyökkääviä, heillä on oikeus kun nämä toiset julistaa uskoaan niin äänekkäästi. Toisekseen: avioliitto on Suomen lain asia monilta osin, se kaikille saman arvoisesti. Kirkko saa omat seremoniat sitten hoitaa jos haluaa. Kirkko on sekavassa tilassa, naispappeja vastustetaan yhä ja piispakin sai kiroiluja osakseen "tosiuskovilta".(2)

Miksä tahansa porukka, joka opettaa kuten raamattu ohjaa, voi olla oikea seurakunta.

sinun uskomusjärjestelmästäsi tekee yhtään sen oikeamman kuin mikään muukaan uskonto?

Silloin tarvitsee esittää kysymys, mikä tai kuka on se, johon tällöin uskotaan. Raamatun Jumala haluaa, että uskovalla on seurakunta. Jos uskot Häneen, uskot myös tähän asiaan. Ja kääntäen, jos et usko, niin silloin uskot johonkin muuhun, oman mielesi luomukseen, ja kristillisestä näkökulmasta se on silloin epäjumalanpalvontaan.

Tarkoitan yksinkertaisesti, että uskossa on oltava johdonmukaisen ja sisäisesti koherentti.



Jos uskot raamatun Jumalaan, raamattu määrittelee aika tarkaan uskon kohteen. Jos uskot siihen, et voi uskoa mihinkään muuhun, sillä jos niin teet, et usko raamatun Jumalaan.

jos nyt käy niin, että avioliittoon vihkiminen kirkossa ei ole vaihtoehtoinen siviilivihkimiselle kuten nykyään, vaan avioliittoon tullaan tulevaisuudessa kaikki vihkimään maistraatissa ja siunaus sitten haetaan mistä kultista sattuu haluamaan, niin kyllähän se kuulkaa saattaa alkaa tuntua myös niissä ihmisissä, jotka hykertelee onnessaan kun vääräuskoiset, tapakristityt, homot yms. luopiot jättää kirkon :). Mitäs sitten, jos luterilaisen kirkon varallisuus romahtaa, ihanko mielellänne te tosiuskovaiset järjestätte jumalanpalvelukset kotonanne ja huolehditte keskenänne kolehdilla, että pappi perheineen saa syötävää :).



Siitä tässä on kyse, kirkko ei halua luopua yksinoikeuksistaan, jotka takaavat suuret jäsenmäärät ja suuret tulot, ja hölmöt luulee, että kirkko tässä oikeasti taistelee nyt moraalikysymyksestä... Kirkko haluaa pitää tapakristityt mukana koska meiltä saa rahaa. Meille on riittänyt tähän asti, että saamme ne kirkkohäät ja kivan kastejuhlan lapsille. Jos häissä se kirkko-osuus jää täysin vaihtoehtoiseksi, ylimääräiseksi ohjelmanumeroksi siviilivihkimisen ja hääjuhlan lisäksi, ja vielä koen, että kirkko ei vastaa minun ajatuksiani maailmasta, niin miksi minä olisin jäsen.



Minä en jostain syystä haluaisi nähdä luterilaisen kirkon romahtamista, minusta on kiva että kylissä ylläpidetään vanhoja kirkkorakennuksia, rakennetaan uusia hienoja kirkkoja ja järjestetään kaikenlaista passiota ja joulukonserttia. Ja kai seurakunnasta on oikeasti iloa ja apua joillekin ihmisille. Siksi minä haluaisin, että tässä löytyisi joku sellainen ratkaisu, jolla kirkon jäsenistöstä enemmistö näkisi vielä vaihtoehdoksi maksaa sitä kirkollisveroa ja olla jäseniä.

uskon Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan luojaan, mutta minä en usko kirkkoon enkä Raamattuun. Eikä sillä ole pienintäkään merkitystä mihin ryhmään minut yritetään lokeroida tai olla lokeroimatta, se on yhdentekevää, en tarvitse ketään uskoni tueksi tai sanelemaan minulle ajatusmalleja. Koen eläväni Jumalan kämmenellä.

Silloin tarvitsee esittää kysymys, mikä tai kuka on se, johon tällöin uskotaan. Raamatun Jumala haluaa, että uskovalla on seurakunta. Jos uskot Häneen, uskot myös tähän asiaan. Ja kääntäen, jos et usko, niin silloin uskot johonkin muuhun, oman mielesi luomukseen, ja kristillisestä näkökulmasta se on silloin epäjumalanpalvontaan.

Tai mitä hän sinusta ajattelee?

uskon Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan luojaan, mutta minä en usko kirkkoon enkä Raamattuun.

koen saavani Jumalalta vastaukset kysmyksiini ja pyyntöihini, koen olevani aina turvassa, rakastettu ja hyväksytty. Ymmärrän miksi olen tällä maapallolla elämässä elämääni ja miksi elämässäni tapahtuu tiettyjä asioita. Se riittää minulle, muuta en tarvitse. En tiedä vastaako tämä kysymykseesi mutten nyt jaksa sen syvemmin alkaa selittämään.

Tai mitä hän sinusta ajattelee?

uskon Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan luojaan, mutta minä en usko kirkkoon enkä Raamattuun.

sitä, että hylkää Kristinuskon?



Koska esim. vapaaseurakunnat taitavat kutsua näitä eronneita, helluntailaisuus esim.



Eivät he uskostaan luovu, vaikka kirkosta eroavat. Eivät ainakaan kaikki.