Lue keskustelun säännöt.
Kaveri kotona ja ateriointi. Miten teillä oli lapsuudenkodissa?
03.09.2023 |
Meillä isä jyrähti kaverille, että nyt me syömme ja kaverin piti mennä minun huoneeseeni siksi aikaa. Jos yritti kurkkia, isä jyrähti taas.
Ei koskaan kukaan kaveri syönyt meidän kanssamme.
Ehkä vähän tylyä näin jälkeenpäin ajatellen.
Miten teillä oli lapsuudessa?
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekä minun että mieheni perheessä tarjottiin ruokaa yms. aina jos joku lasten kavereista oli käymässä. Sama tyyli on ollut meilläkin lastemme kavereiden suhteen.
Ruoka-aikaan kaverit lähtivät kotiin. Meille heitä ei koskaan kutsuttu ruokailemaan. Vanhemmat sanoivat, että nyt leikit loppuu tältä erää ja huomenna näette uudestaan. Hei, hei!
Yksi kaverini oli meillä mökillä viikon. Täyden ylöspidon faija tarjosi hänellekin.
70-luvulls tarjottiin vieraille aina, sehän on vanha venäläinen tapakin.
Jos vieraille tarjotaan, niin miten koulukaveri olisi poikkeus?
Meillä tarjottiin aina vierastaville kavereille ruokaa. Mutta minun tuli aina pysyä kaverin huoneessa, jos olin itse kylässä :D Muistan, miten ensimmäisellä kerralla jäin ihmettelemään itsekseni sängylle. Jätettiin yli puoleksi tunniksi yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsuudessa oltiin omassa kodissa syömässä.
Kyllä meillä lasten kaverit sai syödä. Ei ne kauheita annoksia mättiny. Lapsenikin söi aina silloin paremmin. Iloisin mielin lähtivät pöydästä jatkamaan leikkejään. 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sai kaikki syödä jotka oli ruoka-aikaan paikalla ja melkein kaikilla kavereilla tarjottiin myös ruokaa.
Yhdellä kaverilla ruoka-aikaan käskettiin mennä lastenhuoneeseen ja siellä sitten istuin yksikseni kun tämä perhe söi. Olisin voinut mennä kotiin syömään, mutta kun kerran käskettiin sinne lastenhuoneeseen niin en uskaltanut sanoa vastaan.
Ei tarjottu kenellekään. Itselläni oli jatkuvasti kavereita kylässä. Mahdottomuus tarjota. Kaikki kaverit asui samassa pihapiirissä.