Kun toinen ylipainoinen selittää toiselle ylipainoiselle elämänohjeita, ei niitä voi ottaa tosissaan.
Kommentit (14)
Joo. Mulla oli kerran ravitsemusterapeutti, joka oli huomattavan ylipainoinen. Ei oikein vakuuttanut tätä anorektikkoa ne ruokamäärien ohjeistukset...
Miksei? Mä oon reilusti ylipainoinen (koska rrrrakastan hyvää kotiruokaa ja suklaata) mutta liikun hyötyliikunnan kautta joka päivä 20000+ askelta. En saisi siis antaa vinkkejä, miten liikunta ei tunnu liikunnalta?
https://nypost.com/2022/11/21/plus-size-personal-trainers-are-going-vir…
yli 110kg painava PT sanoo että painovaaka on toksinen välinen :D
Elämänohjeita voi antaa monella elämänalueella. Aloittajalle voisin painoani kertomatta antaa ohjeen ottaa rennosti.
Vierailija kirjoitti:
Miksei? Mä oon reilusti ylipainoinen (koska rrrrakastan hyvää kotiruokaa ja suklaata) mutta liikun hyötyliikunnan kautta joka päivä 20000+ askelta. En saisi siis antaa vinkkejä, miten liikunta ei tunnu liikunnalta?
Selvästikään sinulta ei kannata ottaa syömisvinkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mulla oli kerran ravitsemusterapeutti, joka oli huomattavan ylipainoinen. Ei oikein vakuuttanut tätä anorektikkoa ne ruokamäärien ohjeistukset...
Niin, anorektikollahan vika on omien korvien välissä. Niin kauan kuin hän ei itse halua elää tervettä elämää, löytyy kyllä neuvojen antajasta aina jotain vikaa, vaikka sitten ravitsemusohjeet tulisivat savitauluilla suoraan taivaasta.
Pitäisi olla jotain näyttöjä että voi opastaa muita. Esim. vanha raihnainen ukko voi opastaa nuorempia pituushyppääjiä tai jääkiekkoilijoita jos itse on saman lajin viisinkertainen maailmanmestari, eli on omakohtaista kokemusta paljon enemmän kuin niillä ummikoilla joita valmentaa.
Lihava PT jolla ei ikinä ole vatsalihakset näkyneet tai ole koskaan nostanut penkistä edes 70 kiloa ei vaan ole uskottava terveys- tai ravintoneuvojen antaja. Ellei sitten tosiaan ole nuorempana ollut joku Arnold Schwarzeneggerin kunnossa ollut ammattilainen.
Mutta edelleen, kehon muokkaus on sellainen osa-alue, jossa kyllä valmentajan kroppa toimii käyntikorttina. Jos se ei ole urheilullinen ja vähärasvainen, niin valitettavasti liki kaikki mitä tämä sanoo, kärsii uskottavuudessa.
Pitää olla valmis itsekin toimeenpanemaan omat ohjeensa eikä vaan välittämään niitä muille samalla kun puputtaa suklaakakkua tuhansien kilokalorien edestä polttamatta niitä koskaan.
No ei todellakaan voi ottaa tosissaan. Sama kuin kaksi skitsofreenikkoa jauhaisi paskaa ympäri ämpäri ja jotkut vielä uskoisi niitä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla jotain näyttöjä että voi opastaa muita. Esim. vanha raihnainen ukko voi opastaa nuorempia pituushyppääjiä tai jääkiekkoilijoita jos itse on saman lajin viisinkertainen maailmanmestari, eli on omakohtaista kokemusta paljon enemmän kuin niillä ummikoilla joita valmentaa.
Lihava PT jolla ei ikinä ole vatsalihakset näkyneet tai ole koskaan nostanut penkistä edes 70 kiloa ei vaan ole uskottava terveys- tai ravintoneuvojen antaja. Ellei sitten tosiaan ole nuorempana ollut joku Arnold Schwarzeneggerin kunnossa ollut ammattilainen.
Mutta edelleen, kehon muokkaus on sellainen osa-alue, jossa kyllä valmentajan kroppa toimii käyntikorttina. Jos se ei ole urheilullinen ja vähärasvainen, niin valitettavasti liki kaikki mitä tämä sanoo, kärsii uskottavuudessa.
Pitää olla valmis itsekin toimeenpanemaan omat ohjeensa eikä vaan välittämään niitä muille samalla kun puputtaa suklaakakkua tuhansien kilokalorien edestä polttamatta niitä koskaan.
Tämä. Muutenkin jos on lihava ja lukenut jotain ravintotiedettä muttei ole ikinä laittanut omaa kroppaansa siihen rääkkiin mikä vaaditaan hyvältä näyttämiseen, niin ei vaan ymmärrä sitä uhrausten, vaivan ja kovan työn määrää mitä sellainen keho oikeasti vaatii.
Ihan sama miten paljon on teoreettista osaamista, jos on itse niin laiskanpulskea ettei jaksa, uskalla tai viitsi toteuttaa sitä osaamista itse käytännössä, ainoastaan kehottaa muita tekemään niin.
Neuvoja otetaan sellaiselta jolla on litteä vatsa siksi, koska tämän strategia todistetusti toimii, kun taas sillä lihavalla ei ole mitään fyysisiä todisteita hänen teesiensä paikkansapitävyydestä.
Jos menette sinne kuntosalille ja maksatte omilla rahoillanne sen ohjaajan, niin voitte vaatia hänelle juuri sellaisen kropan kuin teitä miellyttää, vaikka pyllyreiän silmien väliin. Tosin juuri tuolla vaatimuksella välttämättä ei löydy sopivaa henkilöä.
Sen sijaan jos olette julkisen terveydenhuollon piirissä, siellä teitä palvelevat kouluttautuneet ammattilaiset. Heillä on paperit todistuksena osaamisestaan, ja teiltä on vain junttimaista tuijottaa heidän ulkonäköään.
Meillä tuli kerran työterveyshoitaja puhumaan työpaikalle terveellisen ruokavalion merkityksestä töissä jaksamisessa.
Vähän kyllä puheen uskottavuutta vähensi se, että puhuja oli itse todella lihava ja hikoili jo siinä puhuessaankin.
Tietoa voi terveydenhuollon työntekijä antaa esimerkiksi ravinnosta ja muista terveellisistä elämäntavoista, ja myös tukea toista henkilöä näiden asioiden suhteen ilman että on itse jonkinlainen "malliesimerkki". Vastaava ilmiö toteutuu monessakin ammatissa, kun asiaa tarkemmin ajattelee. Työ on työtä, ei mikään oman elämäntavan jatke tai harrastus, jos ei kerran satu olemaan.
Ainoa, mitä Suomessa ei *saa* syödä on ihmisten ja uhanalaisten eläinten liha. Kaikkea muuta saa syödä ihan vapaasti. Vaikka akkunestettä tai syanidia.