Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pois onnettomasta liitosta
46v nainen
22.08.2023 |
Kertokaas te, jotka olette uskaltaneet lähteä onnettomasta liitosta pois, kuinka te sen teitte? Mitkä oli tunteet, entä kuinka puolisonne reagoi? Omasta tilanteessani sen verran että olemme olleet yhdessä 20v, kaksi lasta, 14 ja 19v. Aioin odottaa että nuorin täyttää 18, mutta nyt rupeaa tuntumaan etten kestä enää päivääkään. Kotona olen siivoaja, terapeutti, kokki ja tyydytyskone, ja tuhlaan parhaat vuoteni kuunnellen miehen ärinää ja pahaa tuulta. Ja kyllä, monet monet kerrat olemme keskustelleet tästä mutta mikään ei muutu. Henkistä väkivaltaa saan vastaani viikottain. Hän on myös vuosia sitten ollut fyysisesti väkivaltainen mutta on vanhetessaan onneksi rauhoittunut sen suhteen, mutta unohtaa en voi.
Mies uhkaa tappavansa itsensä jos lähden.
Älkääkä pliis haukkuko minua tyhmäksi tai heikoksi; tiedän kyllä itsekkin olevani sellainen.
Kommentit (9)
No varsinkin, jos mies uhkaa tappaa itsensä, lähtisin menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli väkivaltainen ja jäit.
Ero: paperit sisään, uus kämppä ja rahat jakoon. Sillä siisti.
hanki ihan mikä vain asunto ja lähde heti
lapset tottuvat nopeasti kahteen asuinpaikkaan se ei ole mikään ongelma
näin säilyt itse täysjärkisenä muuten et, mies vastaa itse itsestään et ole missään vastuussa hänestä, vastaat vain itsestäsi ja lapsista
ja pian olet onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin...
Älä kerro kasvokkain erosta, kun mies vaikuttaa väkivaltaiselta tai vihaiselta. Kun olet lähtenyt, niin sitten kauempaa. Tee suunnitelmia ja etsi asunto itsellesi. 19v haluaa ehkä oman asunnon ellei ole jo. Ja pian 18v täyttäväkin. Asutteko lähellä toisianne vai kauempana. Lapsia voi tukea omaan asuntoon. Heitä voi kannustaa eroamaan myös äreästä isästä, joka hallitsee heitäkin liikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähdet heti omaan kämppään, avioero vireille myöhemmin. Hyvässä lykyssä mies tappaa itsensä kuten lupasi, ja avioeroakaan ei tarvitse täten ottaa.
Mietin asiaa pitkään, aivan liian pitkään. Tajusin, että mikään ei muutu kuin minun toimesta. Mies ei halunnut terapiaan, joten kävin siellä(kin) yksin. Siis pariterapiassa!!
Sitten selvitin, miten eroa haetaan. Päätin, että teen sen ennen tiettyä päivää. Näin valmistauduin henkisesti, mielikuvaharjoittelulla tavallaan. Sitten faxasin käräjäoikeuteen hakemuksen.
Seuraavalla viikolla kerroin miehelle, että käriksestä on tulossa hänelle eropaperit allekirjoitettavaksi. Niin ne tulikin ja hän allekirjoitti.
Sen ymmärtäminen, että en voi tietää, mitä erosta seuraa, mutta etten tätä ainakaan halua jatkaa enään yhtään, auttoi lopettamaan vuosien pähkäilyn ja puntaroinnin. Kannatti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo näitä vastaavia tapauksia kuulee välillä. Ehkä on hyvä tosiaan pysyä sinkkuna nykymaailmassa, kun sinkkuna on tämä vapaus. Epävarmuus vain kasvaa, joten perhepotretin pyörittäminen vaatii kyllä vakaat puitteet.
Alue: Aihe vapaa
Älä jätä jännä miestä. Moni nainen kuollut kun jättänyt tuollaisen miehen. Joudut nyt vaan olemaan sen kanssa loppuikäsi et voi tehdä mitään.