Mihin hoivakotiin menee köyhä vanhus jolla ei omaisia? Entä erittäin rikas?
Kauhistuneena olen seurannut lähipiirin kokemuksia hoivakodeista, jotka maksavat maltaita ihan onnettomasta hoivasta. Oma mummo oli hoivakodissa 2000-luvun alussa, ja hoiva oli hyvää, hinnat inhimilliset. Miksi homma on mennyt nykyjamaan? Ja miten voi olla, että vanhuksen omaiset joutuu maksamaan jonkun summan siitä asumisesta ja sit vielä jonkin ateriapaketin? Eikö kunta maksa mistään mitään?
Sit jos vanhuksella ei ole pätäkkää eikä omaisia tai omaiset ei suostu maksamaan, niin mihin tällainen tapaus laitetaan ja kuka maksaa?
Entä sitten erittäin rikkaat vanhukset, mitkä ovat Suomessa ne luksus-hoivakodit? Sen tiedän että Hgissä Eiran sairaalassa on joku luksus-hoivakoti.
Muistan ajan, kun kunnassa oli kunnalliskoti. Vanhukset hoidettiin säällisesti kunnan toimesta, ilmaiseksi, ei ne mitään luksuskoteja ollut mut ei kyllä tullut jatkuvalla syötöllä ongelmiakaan, vanhuksia ei makuutettu samoissa vaipoissa tai kuolleita jätetty lojumaan moneksi päiväksi kuumaan huoneeseen.
Kommentit (19)
Kunta maksaa, jos ikääntyneellä ei ole varaa.
Hyvinvointialue maksaa vanhuksen hoiva-asumisen. Hoiva-asumiseen hakeudutaan palvelutarpeenarvioinnin kautta eli kun kotiin annettavat palvelut eivät enää riitä, päästään jonottamaan hoiva-asumispaikkaa. Omavastuuosuus menee eläkkeestä sen suuruuden mukaan, mutta ihan jokaiselle löytyy hoitopaikka vaikka ei saisi kuin kansaneläkettä.
Hyvin harva maksaa Suomessa hoivapaikkansa itse, pelkkä asuminen maksaa noin 7000 e/kk, ja siihen päälle tulee lääkkeet ym.
Köyhä vanhus, jolla ei ole omaisia, jätetään kotihoidon varaan mahdollisimman pitkään. Ihmisillä ei selvästikään ole käsitystä, kuinka huonokuntoisia ja muistisairaita ihmisiä hoidetaan kotona. Käyntejä voi olla päivän aikana useampi mutta ne on erittäin lyhyitä. Vanhukset sit kuolevat vaan pois.
Aktiiviset omaiset saavat vanhuksensa hoivakotiin. Kunta maksaa suurimman osan, mutta silti maksettavaksi tulee osa kuluista. Jos vanhuksella ei ole rahaa, niin sitten kunta maksaa.
Luksushoivakodeista en tiedä. Eirassa joo, ja sitten Turussa on Hemmet. Ruotsinkielisten upea hoivakoti.
Vierailija kirjoitti:
Kunta maksaa, jos ikääntyneellä ei ole varaa.
Ei vaan hyvinvointialue.
Tekevät tk:n vuodeosastolla selvää.
Jokaisella vanhuksella on tulonsa, vähintään kansaneläke. Kansaneläke/takuueläke. Kun hän jossain palvelukodissa, niin hän maksaa hoidostaan. Jokaiselle pitäisi jäädä käyttövaraa kuukaudessa (onko se noin 160e/kk) eli kaikki muut rahat menevät hoitomaksuihin. Maksaisihan hän omassa kotonaankin asumisesta ja syömisestä. Kunnallisia paikkoja ei taida enää paljoa olla kun kunnat ja hyvinvointialueet ostavat palvelut yrityksiltä. En usko että hoitopaikka oli ilmainen menneinäkään vuosina. Muistan kun puolison mummi oli hoitokodissa viimeiset vuodet, hänellä oli vielä oma kerrostaloasunto tyhjillään. Kaikki mummin rahat menivät hoitoon ja asunnon vastikkeeseen ja vielä 30e/kk maksoivat omaiset, koska sen verran meni yli. Mummin asuntoa ei myyty hänen elinaikanaan, joka sekin olisi ollut mahdollista mutta ei ehkä kannattavaa.
Muistat väärin. Iät ja ajat on hoivakotipaikasta pitänyt maksaa. Vanhukselle on jätetty vain pieni suojaosuus eläkkeestä. Yksityinen hoivakoti maksaa reilut 4000€/kk, eli jos nettoeläke on sitä suurempi, siitä jää enemmän itselleen. Harva tosin saa yli 7000€/kk bruttoeläkettä.
Eläkkeestä se maksu otetaan. Ilman omaisia olevan vanhuksen suurin ongelma on päästä sinne hoivakotiin, kun kukaan ei ole vaatimassa. Ja hoivakodissa olisi hyvä löydä säännöllisesti auttelemassa ja vahtimassa.
Nyt puhut väärää tietoa. Ei omaisten lapset maksa mitään. Hoitomaksut määrääntyvät tulojen mukaan, ihan samalla tavalla kuin silloin 2000-luvun alussa.
Yhteiskunta tarjoaa perushoidon. Jos omaiset haluavat jotakin ekstraa esim. kampaajan, hieronta yms. palveluita, niin tietenkään ei veronmaksajat niitä kustanna tai naapurin Pera tai Maija.
Kysyt, mihin rikkaat vanhukset menevät? Oman havaintoni mukaan ihan samaan paikkaan, kuin köyhätkin eli julkiseen saattohoitoon ja sairaalan osastolle.
En ymmärrä tätä ainaista valitusta, kun mikään ei saisi maksaa mitään, vaikka vanhuksella varallisuutta, vaan odotetaan veronmaksajien maksavan kaiken. Lähiomsiset ei halua ostaa edes vanhukselle mitään ekstraa, vaan kuvitellaan, ihmisen lakkaavan nauttimasta ja elämästä viimeisinä elinvuosinaan, eikä enää tarvitse tai osaa nauttia ilosta, mielihyvästä tai elämyksistä, joka palveluiden tai tavaroiden ostaminen antaisi.
Milloin vanhus on hoidettu "kunnaliskodissa" ilmaiseksi?
Päinvastoin, ennen hoitomaksuissa tulojen lisäksi otettiin huomioon varallisuus. Jos oli asunto, siihen kunta/kaupunki teki hoitomaksuista kiinnityksiä oli oli yksi omistaja lisää.
Itsekin asun vanhassa talossa, jonka kaupunki myi vanhuksen hoitomaksuja kattaakseen joskus 60-luvulla.
Olen sitä mieltä että kaikissa olosuhteissa yhteiskunnan tulisi pystyä takaamaan inhimilliset olot vanhuksille. Erityisesti nykyiset vanhat ovat henkilökohtaisesti olleet rakentamassa meidän hyvinvointimme.
Ainakin Helsingissä näyttäänolevan niin että kotihoito käy jopa 3 kertaa päivään ja kun sekään ei riitä, löytyy hoitopaikka. Meidän äitimme alkoi olemaan aika dementti kotihoidossa ja kun alkoi tulemaan liikaa vaarallisia tilanteita, lääkäri määräsi että kotiin ei voi päästää. Tämän se vaati.
Isäni eläke on kohtuullinen ja kaupunki vie siitä 80%. Prosentti lienee sama kaikille. Sillä saa täyshoidon. Omaisuuteen ei ole kajottu, tosin itselle jäävä 20% eläkkeestä ei riitä vastikkeseen, asunnon voisi kai myydä tai vuokrata mutta ollaan toistaiseksi tuettu vastikkeen verran.
Hoidon tasosta kuulee aina pahaa mutta en voisi olla tyytyväisempi siihen miten mukavasti äitiä on hoidettu. Siis akuuttipuolella oli kiireistä ja Laaksokin vähän ankea, mutta sekä Suursuon sairaalassa että nykyisessä hoitokodissa hoito on ollut oli lempeää ja ystävällistä ja dementti ihminen saa edetä oman ehtimisensä mukaan. Äitini on iloinen ja puhdas ja ravittu - toisin kuin viimeisinä vuosina kotona. Hän ei aina tajua olla kiitollinen ja on jopa hoitokielteinen, mutta hoitajat osaavat työnsä ja heillä on pitkä pinna. Tästä lämmin kiitos teille alalla työskenteleville 🧡💛💚💙
Maksut menee eläkkeen mukaan prosentuaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että kaikissa olosuhteissa yhteiskunnan tulisi pystyä takaamaan inhimilliset olot vanhuksille. Erityisesti nykyiset vanhat ovat henkilökohtaisesti olleet rakentamassa meidän hyvinvointimme.
Ainakin Helsingissä näyttäänolevan niin että kotihoito käy jopa 3 kertaa päivään ja kun sekään ei riitä, löytyy hoitopaikka. Meidän äitimme alkoi olemaan aika dementti kotihoidossa ja kun alkoi tulemaan liikaa vaarallisia tilanteita, lääkäri määräsi että kotiin ei voi päästää. Tämän se vaati.
Isäni eläke on kohtuullinen ja kaupunki vie siitä 80%. Prosentti lienee sama kaikille. Sillä saa täyshoidon. Omaisuuteen ei ole kajottu, tosin itselle jäävä 20% eläkkeestä ei riitä vastikkeseen, asunnon voisi kai myydä tai vuokrata mutta ollaan toistaiseksi tuettu vastikkeen verran.
Hoidon tasosta kuulee aina pahaa mutta en voisi olla tyytyväisempi siihen miten mukavasti äitiä on hoidettu. Siis akuuttipuolella oli kiireistä ja Laaksokin vähän ankea, mutta sekä Suursuon sairaalassa että nykyisessä hoitokodissa hoito on ollut oli lempeää ja ystävällistä ja dementti ihminen saa edetä oman ehtimisensä mukaan. Äitini on iloinen ja puhdas ja ravittu - toisin kuin viimeisinä vuosina kotona. Hän ei aina tajua olla kiitollinen ja on jopa hoitokielteinen, mutta hoitajat osaavat työnsä ja heillä on pitkä pinna. Tästä lämmin kiitos teille alalla työskenteleville 🧡💛💚💙
Siis äitini eläke on kohtuullinen. Isällä, nyt jo edesmenneellä ol sama systeemi aiemmin. Olivat eri paikassa koska asuivat erillään. Sorry sekoilu.
Olet ymmärtänyt jotain väärin, sillä ei omaisten tarvitse koskaan maksaa mitään. Sitä sopii sitten kysyä, onko oikein, jos vanhus on aikanaan kovalla työllä saanut lapsensa koulutetuksi hyväpalkkaisiin ammatteihin, mutta ei pienituloisena eläkeläisenä saa heiltä mitään apua.
Sinne mihin pääsee. Jos pääsee. Kaikki eivät ole niin onnekkaita että pääsevät. Rikas voi tiettyyn pisteeseen asti hankkia haluamiaan palveluita, mutta ne erilaiset palveluasumiset tms. eivät välttämättä enää jossain vaiheessa riitä kun tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeestä se maksu otetaan. Ilman omaisia olevan vanhuksen suurin ongelma on päästä sinne hoivakotiin, kun kukaan ei ole vaatimassa. Ja hoivakodissa olisi hyvä löydä säännöllisesti auttelemassa ja vahtimassa.
Taitaa loppuviimein sittenkin olla sen vanhuksen onni, ettei sinne hoivakotiin pääse eli joudu.
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeestä se maksu otetaan. Ilman omaisia olevan vanhuksen suurin ongelma on päästä sinne hoivakotiin, kun kukaan ei ole vaatimassa. Ja hoivakodissa olisi hyvä löydä säännöllisesti auttelemassa ja vahtimassa.
Ei ihan noin. Tai ehkä silloin, jos vanhus ei tarvitse terv.hoitopalveluita eikä käy lääkärissä, vaan elää täysin erakkona ja yhteiskunnan ulkopuolella.
Jokaisen lääkärikäynnin yhteydessä lääkäri arvioi aina tilanteen, samoin hoitaja tai sosiaalityöntekijä eli kahden ihmisen arvio. Miten arki sujuu, ajaako autolla, käykö itse kaupassa jne. eli arjen sujumisesta ja terveyden lisäksi arvioidaan ulkoinen olemus ja kirjataan tietoihin ja niitä verrataan pitkällä aikavälillä, onko tapahtunut muutoksia.
Ja tämä tehdään jo turvallisuus syistä, kun monella vanhuksella on auton ajokortti tai aseluvat.
Köyhä ei mee mihinkään, pysyy kotona ja kotisairaanhoito käy kun muistaa. Apua siitä ei ole koska hoitaja ei osaa suomea eikä vanhus mitään miuta kuin suomea. Sitten aikanaan naapurit soittaa huoltomiehelle kun kärpäset pörrää ja rappukäytävä haisee
Ihan samaan hoivakotiin menevät.