Kyläkouluverkko supistunut viimeisen 30 vuoden aikana yli 90 prosenttia!
https://www.hs.fi/paivanlehti/09082023/art-2000009760484.html
Taisteluja kyläkoulujen puolesta käydään lukuisissa kunnissa eri puolella Suomea. Suomen kylät -yhdistyksen viime vuonna julkaiseman kyläkoulujen pelastuspaketin mukaan maaseutujen lähikouluverkko on supistunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana yli 90 prosenttia.
PIENIÄ, alle viidenkymmenen oppilaan kouluja oli vuonna 2005 Suomessa vielä 1000 kappaletta, mutta viime vuonna enää alle 300.
Kaiken kaikkiaan peruskoulujen määrä on laskenut roimasti. Vuonna 2005 peruskouluja oli toiminnassa 3347 kappaletta, kun viime vuonna määrä oli enää 2039.
Koululaisten määrä laskee etenkin muuttotappioalueilla, mutta koko maassa peruskoululaisten määrä ei ole merkittävästi vähentynyt.
Suomen kylät -yhdistyksen mielestä koulujen keskittäminen voi tehdä koulutyöskentelystä rauhatonta. Monilla alueilla myös lasten koulumatkat pitenevät.
Yhdistyksen mukaan Suomessa ei ole tarpeeksi tutkittu tilastollisin menetelmin, kuinka paljon koulujen lakkautukset todella saavat aikaan säästöjä.
Kommentit (19)
Hyvä.
Jouduin kärsimään pienessä alle 30 oppilaan kyläkoulussa pari vuotta. Meidän luokka oli yhdysluokka, missä oli 1-2 lk. ja meitä oli yhteensä 8, ekaluokkalaisia viisi ja tokaluokkalaisia kolme.
Kaikki tiesi pienessä kylässä toisistaan ja toisten perheistä kaiken. Tai siis kuvitteli tietävänsä.
Niin se minunkin aikoinaan käymä kyläkoulu lakkautettiin joskus kymmenisen vuotta sitten, sijainti Pirkanmaa. Ei ole enää lapsiperheitä muuttanut niille pitäjille sen jälkeen, kun koulukyydityksiin menee helposti peräkyliltä yli tunti per suunta sellaisella viidakkolinjalla, joka kiertää likimain puolet kunnasta.
Lämmöllä muistelen pienen koulun meininkejä.
Tuotahan se on, kun ikäluokat pienenevät toisensa perään. Pitäisi kannustaa ihmisiä niihin kuuluisiin vauvantekotalkoisiin, niin pysyisi kyläkoulutkin pystyssä.
Hallitus toisensa jälkeen alas ajaa maaseutua.
Lopetetaan rahoitus bussiliikenteelle, lakkautetaan kyläkoulut, leikataan tuet pois että on pakko muuttaa kaupunkiin... surkeaa on.
Luonnollista kehitystä. Väestö hupenee maaseudulla.
Ei ole totta. Palstan mukaan kaikki pikkupaikkakunnat ovat eläviä ja kasvavia keskuksia etätyöskentelyn lisääntymisen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole totta. Palstan mukaan kaikki pikkupaikkakunnat ovat eläviä ja kasvavia keskuksia etätyöskentelyn lisääntymisen myötä.
Suurien kaupunkien lähellä, veikkaan.
Mikäs ihme se on, kun lapsia on koko ajan vähemmän ja vähemmän, varsinkin maaseudulla.
Lisäksi sanonpahan vaan, että kävin pientä kyläkoulua, enkä muista sitä lämmöllä. Ei mitään mahdollisuuksia valita kavereitaan ja maalla muutenkin oli takapajuista. Puolisoni on kaupunkilaislapsi ja ai että sillä on ollut kaikinpuolin virikkeellisempi lapsuus.
Kyläkoulut, kyläkaupat... molemmissa sama häviämisprosentti. Maaseutu tyhjenee, sille ei vaan voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Luonnollista kehitystä. Väestö hupenee maaseudulla.
Väki hupenee, koska palvelut heikkenee. Monia kyläkouluja on lakkautettu taloudellisista syistä. Ennen opetusta järjestettiin pienemmilläkin kylillä vaikka 30 oppilaalle, nykyään heidät kuskataan kirkonkylälle isoon oppilaitokseen.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs ihme se on, kun lapsia on koko ajan vähemmän ja vähemmän, varsinkin maaseudulla.
Lisäksi sanonpahan vaan, että kävin pientä kyläkoulua, enkä muista sitä lämmöllä. Ei mitään mahdollisuuksia valita kavereitaan ja maalla muutenkin oli takapajuista. Puolisoni on kaupunkilaislapsi ja ai että sillä on ollut kaikinpuolin virikkeellisempi lapsuus.
Jep. Harrastusmahdollisuuksiksi riitti kylätietä edestakaisin pyöräily tai kävely.
Kirjastoauto kävi kerran viikossa.
Me olemme muuttaneet nimenomaan kyläkoulun perässä tunnin ajonatkan päähän Helsingistä ja jatkuvasti taistelemme koulun puolesta, koulussa on vain alakoulu. On ihan mieletöntä nähdä miten vielä 5. ja 6.luokkalaisetkin leikkkvät välitunneilla! Kaikki tuntevat ja tukevat toisiaan, ei ole inkluusio-kaaosta eikä mitään muutakaan jättikoulujen ongelmia. Lapsilla aikuisen tuki ja hyvä opiskelurauha.
Kädet ristissä olen, että saisin omilleni tuolla alakoulun loppuun. Kypsemmillä aivoilla ja hyvillä perusoppimusen taidoilla kestää sitten paremmin yläkoulun kaaosta.
Good riddance.
Kävin ala-asteeni kyläkoulussa 1990-luvulla. Luokallani oli yksi toinen lapsi ja inhottiin toisiamme. Opettaajina pariskunta jotka oli epämiellyttäviä. Mies mm. nöyryytti osaa oppilaista, eivät puuttuneet kiusaamiseen mitenkään ja opetuksen tasokin oli mitä oli.
Lisäksi paineet meikkaamiseen yms. oli suuria. En tunnista tuota jutun onnelaa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs ihme se on, kun lapsia on koko ajan vähemmän ja vähemmän, varsinkin maaseudulla.
Lisäksi sanonpahan vaan, että kävin pientä kyläkoulua, enkä muista sitä lämmöllä. Ei mitään mahdollisuuksia valita kavereitaan ja maalla muutenkin oli takapajuista. Puolisoni on kaupunkilaislapsi ja ai että sillä on ollut kaikinpuolin virikkeellisempi lapsuus.
Jep. Harrastusmahdollisuuksiksi riitti kylätietä edestakaisin pyöräily tai kävely.
Kirjastoauto kävi kerran viikossa.
On ollut ihan juhlaa meno. Ei meillä käynyt kirjastoauto kun kahden viikon välein, jos silloinkaan. Toinen juhlan aihe oli iltapäivästä odottaa taksia ja bussia jos joskus pääsisi kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Me olemme muuttaneet nimenomaan kyläkoulun perässä tunnin ajonatkan päähän Helsingistä ja jatkuvasti taistelemme koulun puolesta, koulussa on vain alakoulu. On ihan mieletöntä nähdä miten vielä 5. ja 6.luokkalaisetkin leikkkvät välitunneilla! Kaikki tuntevat ja tukevat toisiaan, ei ole inkluusio-kaaosta eikä mitään muutakaan jättikoulujen ongelmia. Lapsilla aikuisen tuki ja hyvä opiskelurauha.
Kädet ristissä olen, että saisin omilleni tuolla alakoulun loppuun. Kypsemmillä aivoilla ja hyvillä perusoppimusen taidoilla kestää sitten paremmin yläkoulun kaaosta.
Sehän on vain hyvää tuuria jos ei porukassa ole yhtään häirikköä. Meidän luokassa pienessä kyläkoulussa oli alle 10 oppilasta, mutta kun yksi oli ns. erityislapsi jolla oli pahoja käytöshäiriöitä, niin kyllä se koko koulu oli sen yhden mukaan pyörivää sirkusta. Häntä ei siirretty erityiskouluun koska hänen vanhempansa oli kylällä arvostetussa asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnollista kehitystä. Väestö hupenee maaseudulla.
Väki hupenee, koska palvelut heikkenee. Monia kyläkouluja on lakkautettu taloudellisista syistä. Ennen opetusta järjestettiin pienemmilläkin kylillä vaikka 30 oppilaalle, nykyään heidät kuskataan kirkonkylälle isoon oppilaitokseen.
Juurikin ne taloudelliset syyt on aika hyvä motivaattori kyseiseen toimintaan. Oletko huomannut miten verotus on aika tapissa ja siitä huolimatta julkinen talous kuralla, rahaa ei vaan kerta kaikkiaan ole ylläpitää joka pikku pitäjässä tappiollista toimintaa vain muutamia yksittäisiä henkilöitä varten?
Vierailija kirjoitti:
Good riddance.
Kävin ala-asteeni kyläkoulussa 1990-luvulla. Luokallani oli yksi toinen lapsi ja inhottiin toisiamme. Opettaajina pariskunta jotka oli epämiellyttäviä. Mies mm. nöyryytti osaa oppilaista, eivät puuttuneet kiusaamiseen mitenkään ja opetuksen tasokin oli mitä oli.
Lisäksi paineet meikkaamiseen yms. oli suuria. En tunnista tuota jutun onnelaa ollenkaan.
Aikalailla samanlaisia kokemuksia. Meillä opettajat oli epäpäteviä sijaisia jotka vaihtui vuosittain tai kaksi kertaa vuodessa. Kahden vuoden aikana minulla ehti olla kolme eri opettajaa, kaikki epäpäteviä.
Me muutettiin Lontoosta pienelle paikkakunnalle Etelä-Suomeen, missä menin paikalliseen kyläkouluun. Oli ihan kiva kulttuurishokki 11-vuotiaalle muuttaa lähellä Lontoon keskustan aluetta sijaitsevasta 400 oppilaan koulusta 40 oppilaan kouluun pieneen maalaiskylään, missä oli katuvalotkin vaan kahdella tiellä.
Yksinäistä se ainakin olisi nykyisellä mallilla. Eihän toisiin kouluihin ole parin vuoden päästä joka vuosi sitä yhtäkään ekaluokkalaista aloittamaan.