Lue keskustelun säännöt.
Sanojen unohtelu, vaikeus kertoa mitä ajatellut sanoa. Päivittäin, lähes jatkuvasti en löydä sanoja. Mitä tehdä, mitä tämä on?
08.08.2023 |
Joudun tekemään kiertoilmaisuja koska en löydä sanoja. Joskus jätän vain lauseen kesken kun en löydä sanaa, alkaa hävettämään.
Joskus äännän väärin, en oikein muista kunnolla.
Minulla on kyllä vilkas päänsisäinen kyky hahmottaa, ajatella, olla looginen ja tuottaa asioita mutta ulostulo on vaikeaa. Joskus etenkin jos on paljon ihmisiä lähellä, minusta voi tulla todella kömpelö, aivoissa signaalit menee aivan sekaisin, tulee kuuma enkä osaa puhua. Olen oppinut kyllä rauhoittamaan hermostoani ja esittämään kylmää mutta se vaatii työtä ihan täysin.
Muutenkaan en oikein muista kunnolla. Tai koen, että unohtelen jatkuvaan jotain ja olen etenkin yksin ollessa jotenkin poissaoleva tästä elämästä. En halua oikein ketään nähdäkään vaan paeta jonnekin omaan päähäni.
Mitä tämä on? Haittaa oikeasti työelämääkin, jossa pitäisi olla sosiaalinen. Olenkin kyllä sosiaalinen ja rohkea kyllä, avoin yms mutta kyllä nuo edellämainitut asiat hävettää. Osaan peitellä parhaani mukaan niitä. Joskus vaan enää keskittyminen ei riitä ja joku muu voi huomata kongition alentuneen päivän mittaan. Puheessa ja ajatuskatkoksissa sen huomaa.
Kommentit (26)
Ikää alle 30.
Kiusallista. Huomaan kun toiset näkevät tuon, menevät hiljaiseksi, toiset ehkä auttavat jatkamaan lausetta. Mutta minusta tuntuu, että moni pitää minua tyhmänä.. :(
Joskus virkistyn eikä ongelmaa juuri ole mutta suurimmaksi osaksi sanojen tuottaminen ja löytäminen on hankalaa.
Kirjoittaminen on ok koska tässä on aikaa korjata sanoja. Vaikka hetki kestää niin kuitenkin voin jatkaa kun tulee joku sopiva kiertoilmaisu mieleen tai muistankin sanan.
On tämä kyllä perseestä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kestänyt vaihdellen 10 vuotta. Joskus 18v jälkeen alkoi, ensin meni jännityksen piikkiin mutta ei kai enää. Hypotyreoosia sairastan mutta siihen lääkitys kyllä on.
Vitamiineja, eri ruokavalioita, alkoholittomuutta jne olen kokeillut. Auttaa kyllä sinällään, että vireystaso pysyy parempana ja silloin kaikki suoritukset ja kongitio pelaa paremmin.
Ap
Täysin sama juttu. Harmittaa vietävästi, mutta olen kirjolla ja oikeastaan mitäpä muuta silloin voi odottaa kuin sosiaalista kompurointia.
Vierailija kirjoitti:
Täysin sama juttu. Harmittaa vietävästi, mutta olen kirjolla ja oikeastaan mitäpä muuta silloin voi odottaa kuin sosiaalista kompurointia.
Onko sinulla myös sellaista, että moni normaali asia ei oikein kiinnosta? Siis monet kertovat kahvipöytäkeskusteluissa sivistyksistään, kulttuurielämyksistään ja matkoistaan, muodista yms.
Itse vain kuuntelen ja kyselen mutta nuo ovat omasta elämästäni täysin etäisiä asioita mutta vain siksi koska ei ole montaa asiaa mikä minua todella kiinnostaa.
Nautin rauhasta enemmänkin ja pään sisällä olemisesta. Omassa maailmassani elämisestä.
Samalla toki yritän kuulua tähän oikeaankin elämään parhaani mukaan.
Ap
Mulle tuo joskus diagnosoitiin "puhevikana", joku hieno nimikin sille oli mutta en nyt muista.
Mua auttaa kun puhun hitaasti - tosin aika harva jaksaa kuunnella verkkaisesti puhuvaa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin sama juttu. Harmittaa vietävästi, mutta olen kirjolla ja oikeastaan mitäpä muuta silloin voi odottaa kuin sosiaalista kompurointia.
Onko sinulla myös sellaista, että moni normaali asia ei oikein kiinnosta? Siis monet kertovat kahvipöytäkeskusteluissa sivistyksistään, kulttuurielämyksistään ja matkoistaan, muodista yms.
Itse vain kuuntelen ja kyselen mutta nuo ovat omasta elämästäni täysin etäisiä asioita mutta vain siksi koska ei ole montaa asiaa mikä minua todella kiinnostaa.
Nautin rauhasta enemmänkin ja pään sisällä olemisesta. Omassa maailmassani elämisestä.
Samalla toki yritän kuulua tähän oikeaankin elämään parhaani mukaan.Ap
Oma rauha ja pään sisällä kapeiden mielenkiinnon kohteiden kanssa ajan viettäminen tosiaan tärkeää. Erityisesti silloin kun hiemankin väsyttää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että jännität liikaa.
Tämäkin voi olla. Jännitän ihmisiä. Mielellään tekisin ja menisin itsekseni vain tässä elämässä. Työtkin itsenäisesti.
Olen kyllä oikeasti sosiaalinen ja seurassani kyllä viihdytään, pidän ihmisistä mutta minulla on aivan kamala energialataus sisällä ihmisten kanssa.
Tarkkailen, varon, kuuntelen, olen siis koko ajan hälytystilassa.
Vanhemmat alkoholisteja - olen tottunut varpailla oloon ja häpeään. Olen muutenkin kokenut kaikenlaista, joten minulle on tärkeää, että olen hyvä tyyppi ja enkä halua konflikteja. Yritän mennä niin, että kaikilla olisi mahdollisimman ok olla ja itsellä myös.
Ap
Hypotyreos tekee mullekin tota samaa kun pääni on tooooodella väsynyt 😫
Tsemppiä 🍀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla jotain tuollaista myös välillä. Lisäksi välillä puheeni sammaltaa kuin olisin humalassa, tasapaino on silloin usein hieman heikko ja saatan laahata jalkoja kävellessä. Tänään viimeksi rupesi puhe sammaltamaan kun kuorin perunoita perheelle. Itse olen allerginen perunoille syötynä ja toisinaan tulee tuollainen kohtaus myös jos vain käsittelen perunoita. Jos syön niin sitten sammallan rankasti ja kävely laahaa.
Perunan lisäksi kohtauksia aiheuttaa särkylääkkeet, monet kasvikset kuten fenkoli, selleri, inkivääri, paprika jne.
Aikaisemmin kohtaukset olivat lievempiä. Ja keskittyi enemmän tuohon että en muistanut sanoja. Esim satama ja laituri olivat sellaisia sanoja että niitä en koskaan muistanut alle 5 minuutin miettimisen. Nuo oli siis vuosia ongelma ja moni muukin sana oli hukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei olisi afasia? Ei ole leikin asia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin sama juttu. Harmittaa vietävästi, mutta olen kirjolla ja oikeastaan mitäpä muuta silloin voi odottaa kuin sosiaalista kompurointia.
Onko sinulla myös sellaista, että moni normaali asia ei oikein kiinnosta? Siis monet kertovat kahvipöytäkeskusteluissa sivistyksistään, kulttuurielämyksistään ja matkoistaan, muodista yms.
Itse vain kuuntelen ja kyselen mutta nuo ovat omasta elämästäni täysin etäisiä asioita mutta vain siksi koska ei ole montaa asiaa mikä minua todella kiinnostaa.
Nautin rauhasta enemmänkin ja pään sisällä olemisesta. Omassa maailmassani elämisestä.
Samalla toki yritän kuulua tähän oikeaankin elämään parhaani mukaan. Ap
Olet siis arkikielellä sanottuna ilman mitään diagnooseja tai "kirjoja" itsekeskeinen. Vain oma maailma kiinnostaa, oma päänsisäinen maailma .
Mulla on sama ongelma, ollut niin kauan kuin muistan. Usein tämä johtuu siitä, että samaan aikaan kun puhun, mietin että ei tuota keskustelukumppania kiinnosta mitä puhun/puheeni kuulostaa oudolle/moni ihminen tuijottaa minua.
Vuosi sitten muista syistä aloin tehdä mindfulnessharjoituksia ja kirjoittaa päiväkirjaa päivittäin 15min ajan. Tuntui, että tavallaan nämä sai omat ajatukseni "irti pääni sisältä", jolloin ajattelin tavallaan kokonaisuutena, enkä sieltä pääni sisältä. Tämä sai mulle aikaan rennomman ja vapautuneemman puheentuoton, jolloin ne sanojen unohtelut yms jäivät. Itsetunto siis parantui ja jännittäminen jäi lähes kokonaan.
Nyt en ole n. 6kk tehnyt niitä harjoituksia ja olen paljon puhelimella, kuuntelen musiikkia, yms jolloin vietän suurimman osan päivästä "pääni sisällä". Näiden takia olen huomannut että alkaa taas olla aika paljon puheentuoton ongelmia, jännittämistä ihmisten seurassa yms. Eli mulla ainakin mindfulness jonkun verran auttoi tähän.
Työuupumus, stressi tai alkava muistisairaus.
Hakeudu lääkäriin pikimmiten.