Lue keskustelun säännöt.
Miksi minun pitää olla tällainen...
05.10.2010 |
En osaa olla ihmisten kanssa. En osaa jutella heidän kanssaan mistään. Opiskelen mutten saa kavereita, en oikein tule toimeen työharjoitteluissa koska olen hiljainen ja tuntuu että teen kaikki väärin.
En uskalla sanoa vanhempainillassa mitään vaikka ehkä haluaisin. Jos joku puhuu minulle vaikka kaupassa tms, en osaa luontevasti vastailla. Jos minun pitää jossain tilanteessa sanoa ääneen oma mielipiteeni, menen melkein paniikkiin. :/
Kommentit (10)
Ehkä meidän vaikeiden ihmisten kannattaisi vain tutustua toisiimme niin voisimme olla varmoja ettei toinen tuomitse eikä syrji eikä naureskele ujoudella. Perustaisiko joku vaikka onnettomien nyhveröiden facebook-ryhmän tms.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuuko sinusta, että mitä tahansa sanot, sinut ymmärretään väärin?
Onko tuo sinusta ujoutta enemmän vai voisiko olla jotain asperger-piirrettä?
En nyt tuputa neurologisen sairauden diagnoosia kenellekään, pois se minusta. Mutta kun omalla lapsellani on as-dg ja tiedän, että se on lievänä/"piirteisenä" varsinkin hyvin alidiagnosoitu juttu, niin mieti asiaa. Täällä on testi aikuiselle, johon vastaaminen antaa osviittaa siitä, mistä ongelma saattaa johtua. Ainakin se sulkee joitain vaihtoehtoja pois, jos ei muuta...
http://www.asperger.fi/testi.htm
Mä oon 36 ja oon samanlainen. Ei ole ikä tuonut mulle itsevarmuutta.
Tuntuuko sinusta, että mitä tahansa sanot, sinut ymmärretään väärin?
Onko tuo sinusta ujoutta enemmän vai voisiko olla jotain asperger-piirrettä?
En nyt tuputa neurologisen sairauden diagnoosia kenellekään, pois se minusta. Mutta kun omalla lapsellani on as-dg ja tiedän, että se on lievänä/"piirteisenä" varsinkin hyvin alidiagnosoitu juttu, niin mieti asiaa. Täällä on testi aikuiselle, johon vastaaminen antaa osviittaa siitä, mistä ongelma saattaa johtua. Ainakin se sulkee joitain vaihtoehtoja pois, jos ei muuta...<a href="http://www.asperger.fi/testi.htm" alt="http://www.asperger.fi/testi.htm">http://www.asperger.fi/testi.htm</a>
128 pistettä tuosta asperger-testistä :( Kaikki toivo menee että oppisin normaaliksi ihmiseksi...
Tuntuuko sinusta, että mitä tahansa sanot, sinut ymmärretään väärin? Onko tuo sinusta ujoutta enemmän vai voisiko olla jotain asperger-piirrettä? En nyt tuputa neurologisen sairauden diagnoosia kenellekään, pois se minusta. Mutta kun omalla lapsellani on as-dg ja tiedän, että se on lievänä/"piirteisenä" varsinkin hyvin alidiagnosoitu juttu, niin mieti asiaa. Täällä on testi aikuiselle, johon vastaaminen antaa osviittaa siitä, mistä ongelma saattaa johtua. Ainakin se sulkee joitain vaihtoehtoja pois, jos ei muuta... <a href="<a href="http://www.asperger.fi/testi.htm" alt="http://www.asperger.fi/testi.htm">http://www.asperger.fi/testi.htm</a>" alt="<a href="http://www.asperger.fi/testi.htm" alt="http://www.asperger.fi/testi.htm">http://www.asperger.fi/testi.htm</a>"><a href="http://www.asperger.fi/testi.htm</a>" alt="http://www.asperger.fi/testi.htm</a>">http://www.asperger.fi/testi.htm</a></a>
128 pistettä tuosta asperger-testistä :( Kaikki toivo menee että oppisin normaaliksi ihmiseksi...
Tuollaiset pisteet voi saada myös muista syistä, tuo testi on - kuten sanoin - ohjeellinen. Mutta KOSKA sentään sait noin paljonkin pisteitä, kannattaa ehkä perehtyä aiheeseen enemmän.
Äläkä nyt ihmeessä toivoa menetä, asseja on paljon ja hyvinkin menestyksekkäitä elämänuria omaavia asseja. Homma menee pikemminkin niin, että kun tietää, mistä ongelmat voivat johtua, niihin on helpompi löytää apua ja kiertoteitä!
Tsemppiä siis.
-tuo testin laittanut as-lapsen äiti-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin nuorempana lähes samanlainen, nyt hieman jo rauhoittunut ja oppinut sos.taitoja :)
Ryhmätilanteessa oon hiljaa tai vastaan punasena helottaen. Oman nimen kertominenkin ihan kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin piinavaa. Kun sitä sos. elämää on jatkuvasti. Mä kokoajan luulen et ihmiset pitää mua vastenmielisenä ja en kelpaa kellekkään. Vaikka tiedän kaikki mun omasta päästäni. Kuvittelua!! mut ei saa rauhaa.
Olo helpottaa kun on rehellinen itselleen, mitä oikeesti ajattelee. Pysähtyy. Rasittavaa vaan tuollanen et ei osaa luonnollisesti olla oma itsensä.
ja tuttua. Tosin, ihan vieraiden ihmisten kanssa mun on helpompi olla rento. Olen vain opetellut sellaisen ajattelutavan, että ne ei tunne mua eikä ne tiedä että mä olen ujo, joten mä voin ihan hyvin esittää rentoa... :D Outoa, mutta jotenkin se toimii. Esim. juuri tuollainen keskustelutilanne kaupassa. Tai jos joudun isossa (vieraassa) porukassa sanoa jotain, olen opetellut ajattelemaan, että tämä tilanne ei mene ohi ennen kuin olen sanonut sen mitä minun pitää sanoa, joten paras hoitaa se reippaasti alta pois. Mutta töissä olen hiljainen ja jos pitää tutustua uusiin ihmisiin (treffeillä tms.), olen hiljainen. Siis juuri silloin, kun se eniten palvelisi itseäni, että uskaltaisin puhua, en uskalla. Koska silloin olen oma ujo itseni. Kiusallista...