Lue keskustelun säännöt.
Entä jos masennukseen ei ole auttanut mikään
05.08.2023 |
Vuosien aikana
- liikuntaa (kaikenlaisia lajeja painonnostosta maratoniin)
- ns. kokonaisvaltaisia lajeja (joogaa, tietoista tanssia, chi gung yms.)
- psykoalalyyttinen terapia
- ratkaisukeskeinen terapia
- taide- ja liiketerapia, kirjoitusterapiaa ohjattuna ja omat kirjoitusharjoitukset
- monta eri life coachia
- meditaatiota ja mindfulnessia
- hengitysharjoituksia ja breathwork
- vaihtoehtoterapioita, esim. reiki, TRE
- luonnossa liikkumista
- ruokavalioita ja lisäravinteita
Kaikesta huolimatta masentaa. En jaksa enää edes yrittää. Olen yli 40.
Kaikki muut kokeiltu, paitsi lääkkeet. Niitä en periaatteesta halua eikä niitä psykiatrikaan suositellut.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Psilosybiinit.
Mistä sais?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisi oikeasti kokeilla vielä ne lääkkeet, niin sitten sekin kortti on katsottu.
Jos ei mikään auta, sitten vaan rämmitään väkisin eteenpäin sairauden kanssa. Jos ei työnteko onnistu, jäädään eläkkeelle. Näin mullekin kävi. Aina ei asiat mene kuten haluaisi.
Asenteesta kiinni. Jos vatvot masennusta koko ajan niin sähän vain ruokit sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psilosybiinit.
Mistä sais?
Tilaat netistä laillisesta kaupasta kasvatusalustan, joka toimittaa postilla lähetyksensä. Tilaaminen on laillista, kasvattaminen ei, mutta poliisi ei pahemmin postia tarkkaile, vaan keksittyy tullin kautta kulkeviin lähetyksiin.
Esim. täältä:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitte se on yritettävä elää sen kanssa.
Oletko kokeillut ehdotonta hyväksymistä? Menee pidemmälle kuin meditaatio ja mindfulness:
https://www.adlibris.com/fi/kirja/ehdoton-hyvaksyminen-9789523840423?gc…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä sä et ole masentunut vaan sä olet kusipää? Katsos kun elämä on kärsimystä ja kärsimys tulee haluamisesta. Lopeta kaiken haluaminen niin vapaudut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sähköhoito auttaisi taatusti.
Ei sekään kaikille auta, useimmille kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äitini sai vuosikymmeniä terapiaa, söi lääkkeitä. Silti ei koskaan parantanut. Aina muutaman vuoden jälkeen masentui syvästi ja sai psykoosin. Sitten 10v viimeistä vuotta oli ihan täysi dementikko. Kuoli 78vuotiaana.
Mitäs jos hetken vaan olisit yrittämättä mitään! Mulla se toimi.
Lopetin kaiken yrittämisen, rohdot yms ja kappas, olo helpotti aika nopeasti. Jos jatkuvasti tuntuu, että ei ole tai tee tarpeeksi niin kyllähän se masentaa pahasti.
Siihen päälle itsetunnon parantamista ja masis on pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin siis mikä sua masentaa? Kai siihen joku todennäköinen syy on löydetty, kun monien kanssa olet miettinyt elämääsi. Toimintakykyä sulla ainakin on ollut, koska olet monenlaista jaksanut kokeilla.
Millaiset ihmissuhteesi ovat? Ylläpitääkö esim. myrkyllinen työilmapiiri ja/tai parisuhde tilaasi?
Monilla saattaa olla harhaluulo, että pitäisi olla koko ajan onnellinen ja elämän kunnossa ja kaikki jeesjees. Ei pidä, ei tarvitse, eikä sellaista harhaluuloa kannata ylläpitää. On OK että ei oo asiat aina reilassa. Jos päivässä huomaa edes kerran hymyilevänsä, niin nappaa siitä kiinni. Ilon aiheita on vaikkei niistä ottaisi koko ajan kuvia someen muiden tykättäväksi. Elämä on niin ainutkertaista että kannattaa ottaa ilo irti "pelkästään" siitä ilosta että aamulla herää. Kaikki kiva siitä eteenpäin on pelkkää plussaa.
Onko tutkittu nepsyasioita, kuten ADHD?
Ei sulla varmaan hirveen vakavaa masennustasoa ole? Pystyt kai kutakuinkin normaalia elämää viettämään. Sitähän voi määritellä muutenkin kun työn kautta. Tai siis masennusdiagnooseissa työssäkäynti on vain yksi osa siitä. Koska diagnosoitu, kuka ja missä?
Ihanaa, että niin monipuolisesti on yritetty. Varmasti hirveästi aikaa ja vaivaa vienyt ihmisiltä, jotka mukana. Upeaa, että yrittivät kuitenkin. Varmaan olette käyneet pitkiä keskusteluja vuosien varrella aiheesta ja elämästäsi.
Onneksi sulla ei niin kuin yhdellä tutun tutulla.
Hänestä leviteltiin ties mitä mt masennus diagnooseja, ihan terveydenhuollon ammattilaisten taholta. Moni ei tajunnut todellakaan valheiksi niitä.
Totuus: ei ollut kertaakaan edes vastaanotolla kyseisistä aiheista. Ei ollut diagnooseja, ei hoitoja.
Huhuttiin jopa lääkityksestä, vaikka ei ollut mitään reseptejä mihinkään. Kummallista. Miksi tehtäisiin noin?
Vierailija kirjoitti:
Mun äitini sai vuosikymmeniä terapiaa, söi lääkkeitä. Silti ei koskaan parantanut. Aina muutaman vuoden jälkeen masentui syvästi ja sai psykoosin. Sitten 10v viimeistä vuotta oli ihan täysi dementikko. Kuoli 78vuotiaana.
Ja mitä äitiini tulee,niin hän vissiin masentui siitä, kun muutti isosta kaupungista 2000 asukkaan kuntaan ja syrjäytyi työelämästä. Isä ei halunnut muuttaa takaisin eikä äidillä ollut rohkeutta lähteä yksin. Hänen lapsuutensa oli ihan normaali. Eli onko sulla ap joku tämänkaltainen tilanne?
Psilosybiinit.