Entä jos masennukseen ei ole auttanut mikään
Vuosien aikana
- liikuntaa (kaikenlaisia lajeja painonnostosta maratoniin)
- ns. kokonaisvaltaisia lajeja (joogaa, tietoista tanssia, chi gung yms.)
- psykoalalyyttinen terapia
- ratkaisukeskeinen terapia
- taide- ja liiketerapia, kirjoitusterapiaa ohjattuna ja omat kirjoitusharjoitukset
- monta eri life coachia
- meditaatiota ja mindfulnessia
- hengitysharjoituksia ja breathwork
- vaihtoehtoterapioita, esim. reiki, TRE
- luonnossa liikkumista
- ruokavalioita ja lisäravinteita
Kaikesta huolimatta masentaa. En jaksa enää edes yrittää. Olen yli 40.
Kaikki muut kokeiltu, paitsi lääkkeet. Niitä en periaatteesta halua eikä niitä psykiatrikaan suositellut.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Ei sulla varmaan hirveen vakavaa masennustasoa ole? Pystyt kai kutakuinkin normaalia elämää viettämään. Sitähän voi määritellä muutenkin kun työn kautta. Tai siis masennusdiagnooseissa työssäkäynti on vain yksi osa siitä. Koska diagnosoitu, kuka ja missä?
Ihanaa, että niin monipuolisesti on yritetty. Varmasti hirveästi aikaa ja vaivaa vienyt ihmisiltä, jotka mukana. Upeaa, että yrittivät kuitenkin. Varmaan olette käyneet pitkiä keskusteluja vuosien varrella aiheesta ja elämästäsi.
Onneksi sulla ei niin kuin yhdellä tutun tutulla.
Hänestä leviteltiin ties mitä mt masennus diagnooseja, ihan terveydenhuollon ammattilaisten taholta. Moni ei tajunnut todellakaan valheiksi niitä.
Totuus: ei ollut kertaakaan edes vastaanotolla kyseisistä aiheista. Ei ollut diagnooseja, ei hoitoja.
Huhuttiin jopa lääkityksestä, vaikka ei ollut mitään reseptejä mihinkään. Kummallista. Miksi tehtäisiin noin?
Mitäköhän ne ajatteli, jotka saivat selville että oli paskaa koko juttu ja varsin rikollistakin.
Väärä masennus diagnoosi ja rikollinen hoito voi saada aikaa fasi.. tisia ajatuksia.
"Tutun tutulla" eli takuuvarma tositarina.
Jos et olisi tehnyt tuota kaikkea, kuka tietää, miten paha tilanteesi voisi olla. Vakava masennus, jopa psykoottinen masennus. Olet tehnyt työtä ja se on varmasti hoitanut sinua monella tasolla.
En ymmärrä sitä, miksi et ole koittanut lääkitystä. Se ei ainoana keinona toimi, mutta osana isompaa kokonaisuutta voi hyvinkin olla avuksi..niitä on niin monenlaisiakin nykyään. Elämänlaatusi esim brintellix lääkkeellä saattaisi olla parempaa.
Et maininnut alkoholia, jos käytät, sen poisjättäminen saattaa riittää. Kokonaan pois. Alkoholi kumoaa myös mielialalääkkeiden vaikutusta, mitä moni ei ota vakavasti. Jos on valmis kaikkeen, on valmis raittiuteen.
Jos taas takana on trauma, mitä et maininnut kylläkään, niin terapiaa kannattaa vielä koittaa uudemman kerran.
Oma asenne vaikuttaa kaikkeen eniten.
On se kamalaa kun järjestetään maailmanlaajuinen rikollisia toimia sisältävä gang stalking jotta joku:
-tulisi iloiseksi
-etsisi töitä ja menisi töihin
-olisi ystävällinen ja tunteellinen ihminen
-viettäisi sosiaalista elämää
-aloittaisi liikunta harrastuksen
-ei omaisi ikäviä ajatuksia
-ei tekisi ikäviä kirjoituksia nettiin
-ajaisi pyörällä
-söisi terveemlisemmin
-ei ostaisi turhuuksia
-ei tykkäisi matkustelusta tai mistään maksullisista jutuista
Psyko hulluutta kirjoitti:
On se kamalaa kun järjestetään maailmanlaajuinen rikollisia toimia sisältävä gang stalking jotta joku:
-tulisi iloiseksi
-etsisi töitä ja menisi töihin
-olisi ystävällinen ja tunteellinen ihminen
-viettäisi sosiaalista elämää
-aloittaisi liikunta harrastuksen
-ei omaisi ikäviä ajatuksia
-ei tekisi ikäviä kirjoituksia nettiin
-ajaisi pyörällä
-söisi terveemlisemmin
-ei ostaisi turhuuksia
-ei tykkäisi matkustelusta tai mistään maksullisista jutuista
No lisätään vielä että yksi tavoite : joidenkin kriteereiden mukaan, hyvä seksielämä.
Tietenkin hassua jos tavoitteista ei keskustella edes potilaan kanssa. Voisi priorisoida jotain ja jotain jättää pois, jos potilas ei samaa mieltä tavoitteista. Ehkä hänelle ei kuitenkaan kaikki asiat niin isoja ongelmia. Ettei aleta auttamaan väärin ja hukkaamaan resursseja.
Ei auta peräruiskeet
Ei poisto amalgaamin
Ei tv-shopin tyynykään, se anatoominen
Ei auta voimajooga
Ei auta sorkkarauta
Ei auta ruoho eikä aerobic
Yritin myös nyrkkeilyä, bodausta ja pyöräilyä
Meditoin ja paastosin ja uin ja rakastuin ja
Opiskelin kieliä ja luin filosofiaa
Harrastin runoutta ja teatteria
Sänkyyn kömmin allapäin, en saa nyt unta en
Olen ystävien kesken yksinäinen
Aamulla en jaksa nousta päivään hilpeään
Olen liian hauska yrittämäänkään
Mut mä liikun kriisistä kriisiin, kuljen komein askelin
Tahdon ettei mikään ois kuin ennenkin
Kuljen kriisistä kriisiin enkä löydä apua
Onnen sirpaleet mua haavoittaa ja saa
Kriisiin
Kriisiin
Kriisiin
Ei auta bingolotto
Ei auta viinan otto
Ei auta jumalauta ei, mitä mä teen?
Teen retken meren rantaan tuulipuku suojan antaa
Ulkoiluhan rauhoittaa, sehän on hauskaa
Syön piirakan, kiroan sen makua
Vedän keuhkoihin merituulen löyhkäävän hien
Sänkyyn kömmin allapäin, en saa nyt unta en
Olen ystävien kesken yksinäinen
Aamulla en jaksa nousta päivään hilpeään
Olen liian hauska yrittämäänkään
Ja mä liikun kriisistä kriisiin, kuljen komein askelin
Tahdon että kaikki ois kuin ennenkin
Kuljen kriisistä kriisiin enkä löydä apua
Onnen sirpaleet mua haavoittaa ja saa
Kriisiin
Kriisiin
Kriisiin
Ismo Alanko: Kriisistä kriisiin
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos hetken vaan olisit yrittämättä mitään! Mulla se toimi.
Lopetin kaiken yrittämisen, rohdot yms ja kappas, olo helpotti aika nopeasti. Jos jatkuvasti tuntuu, että ei ole tai tee tarpeeksi niin kyllähän se masentaa pahasti.Siihen päälle itsetunnon parantamista ja masis on pois.
Joo tässä on perää. Sen sijaan, että ajattelen, etten tee tarpeeksi, minun pitäisi olla ylpeä ihan vain siitä, että olen selviytynyt hengissä tänne asti. Kaikki työttömien, laiskojen ym. haukkujat ovat väärässä, olet arvokas ja ihana tuollaisenaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä vain makaan sohvalla.
Onnea, olet valaistunut!
Itselleni sähköhoito toi suuren muutoksen parempaan. Ketamiinihoitoakin on kokeiltu ja vaste oli ihan ok. On sulla AP vielä kortteja katsomatta.
Hyviä uutisia ap. Sinä et edes ole masentunut. Jos olisit todella ollut masentunut, et olisi jaksanut noin valtavasti vaikka mitä apua yrittää.
Nimittäin kun oikeasti masentaa, ei jaksa välittää siitä että masentaa. Haluaa vain kuolla pois. Koska ei jaksa muutakaan.
Eli sinulla on vain luulotauti. Luulet olevasi masentunut, vaikka et olekaan.Ja olet vain luonteeltasi pessimisti. Sellaiset eivät näe elämässään mitään hyvää, vaikka sitä olisi kuinka paljon.
Luulotautiin ei voi mikään auttaakaan. Koska oikeasti ei ole sitä ko sairauttakaan mistä voisi parantua. Silloin jos mikään ei auta, niin kannattaa jo havahtua ymmärtämään, että kyseessä on luulotauti, joka on mielisairaus.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä uutisia ap. Sinä et edes ole masentunut. Jos olisit todella ollut masentunut, et olisi jaksanut noin valtavasti vaikka mitä apua yrittää.
Nimittäin kun oikeasti masentaa, ei jaksa välittää siitä että masentaa. Haluaa vain kuolla pois. Koska ei jaksa muutakaan.
Eli sinulla on vain luulotauti. Luulet olevasi masentunut, vaikka et olekaan.Ja olet vain luonteeltasi pessimisti. Sellaiset eivät näe elämässään mitään hyvää, vaikka sitä olisi kuinka paljon.
Älä jauha pskaa! Ei masennus automaattisesti ilmene niin, että makaa sängyssä koko aika.
Siihen kuuluu laaja skaala oireita. Esim. ärstyisyys, haluttomuus, ilottomuus ( miikään ei tunnu miltään ),
mikää ei tuota mielihyvää, ahdistus ym.
Osa jää sänkyyn, osa tekee asioita silti mutta ei nauti mistää ja kaikki on samantekevää.
Jaksamisessa on vaihtelua. Minua esim. väsyttää enemmän ja väsyn nopeasti, muisti on huono.
Ja sitten on nuo yllä mainitsemani asiat.
Jos olisit pahasti masentunut, et jaksaisi kokeilla noita kaikkia lajeja etkä terapioita. Veikkaan virhediagnoosia.
Itsellä helpotti vasta kun olin ollut vuosia toistaiseksi voimassa olevalla tk-eläkkeellä. Oireilu oli alkanut jo alle 10-vuotiaana. Kaikki lääkkeet ja terapiaakin (huonon terapeutin) kanssa tuli kokeiltua.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit pahasti masentunut, et jaksaisi kokeilla noita kaikkia lajeja etkä terapioita. Veikkaan virhediagnoosia.
40 vuodessa ehtii vaikka välillä olisi lamaantuneita kausia.
Tämä on oleellinen kysymys. Jos joku läheisesi koko ajan harrastaa henkistä väkivaltaa, niin totta kai masennus jatkuu niin kauan kuin elät siinä.
Mutta jos kaikki on hyvin, niin sitten löytyy varmasti keino. Oletko lukenut esim Miia Moision kirjoja? Hän oli 30 vuotta masentunut, kunnes oivalsi jotain.