Kuinka paljon lapsen käytöksestä voi pistää ulkoisten tekijöiden piikkiin?

Minulla on 6-vuotias tytär jolla on nyt puolisen vuotta ollut kaveri joka selvästi erityislapsi.
Olen epäillyt aiemmin että omallanikin olisi jotakin (autismikirjoa) mutta päiväkodista ei olla oltu huolissaan kun sieltä olen kysellyt onko huolta. Elto on pyynnöstäni seurannut lastani.
Nyt kuitenkin tämän kesän jälkeen olen siinä pisteessä että tutkimukset alkaa niin pian kuin mahdollista.

Tämä kesä on vietetty tämän kaverin kanssa ja se on huonontanut oman lapseni tilannetta? Vai olisiko se huonontunut joka tapauksessa?

Tämä kaverilapsi ei pysy hetkeäkään paikoillaan ja hänelle keksitäänkin jatkuvasti uusia virikkeitä. Tabletilla pelataan sitten siinä välissä.
Minun lapsestani sitten on tehty seuraneiti tälle lapselle kun vanhemmat tietysti aivan loppu.
Oma lapseni on viihtynyt ennen pitkiä aikoja paikoillaan piirtäen, värittäen ja esim nukeilla leikkien. On viihtynyt yksin eikä ole kaivannut ohjelmaa. Nyt kesän jälkeen hän haluaa jatkuvasti uusia virikkeitä ja enemmän ja enemmän vaan kaikkea ja haluaa pelata tabletilla. Tuntuu ettei pysty enää elämään hetkessä vaan koko ajan pitää olla jotakin.

Tilanne on hankala koska tämän lapsen kaverin äiti on ystäväni. Ei ole tuntunut luontevalta ottaa tätä asiaa puheeksi eikä tällaista oikein voi ottaakaan puheeksi loukkaamatta toista.