Lue keskustelun säännöt.
Arkinen epätoivo ja rv 31.
26.09.2010 |
Pitikin mennä lupaamaan miehelle tuo keikkaputki. Mieheni on harrastelijamuusikko normaalin päivätyönsä ohella. He saivat pändinsä kanssa neljän keikan putken, joka tarkoitti kolmea keikkaa muualla Suomessa ja yhtä täällä pk-seudulla. Eli kolme yötä poissa kotoa. Olen raskaana rv 31 ja meillä on ennestään yksi lapsi joka täyttää pian vuoden.
Ensinnäkin eka päivä ilman miestä meni esikoisen kaivatessa isää. Mies oli ollut juuri pari aiempaa päivää varsin tiiviisti meidän kanssa, ja tyttö itki kuultuaan isänsä äänen puhelimessa, pussaili tämän valokuvaa ja aina rapusta ääniä kuullessaan hoki "is, is!"ja pettyi kun ei ollutkaan isä. Seuraavana päivänä oli jo tottuneempi.
Ja kolmantena yönä mies tuli sitten kotiin klo 4 aamulla, tarvitsi aamulla unta ja me noustiin taas tytön kanssa kahdestaan. Olin luullut, että mies olisi meidän kanssa iltapäivään/alkuiltaan jolloin lähtisi seuraavalle keikalle, mutta hänellä olikin sitten sata ja yksi asiaa tehtävänä. Ruokaa söi, sotki taloa ja lähti. Mulle ei ruokaa jäänyt, kun lapsi ja mies söi ne (mies on diabeetikko). Nyt sitten soitttaa taas tänään, tulee yöllä kotiin ja nukkuu aamulla pitkään, lähtee sitten töihin ja tulee sielt myöhään kotiin.
Ei siinä mitään, mutta olen vain niin samperin väsynyt, saan supistuksia koko ajan ja liitoskivut vaivaa. Enkä vain tajunnut kuvion menevän näin, olisi kai pitänyt.
Kommentit (12)
en jaksa tuntea nyt sääliä jos mies on KOLME yötä poissa....ja sulla paha mieli kun se nukkuu aamupäivän eikä leikikään sun kanssa. En halua olla ilkeä mutta nyt taitaa olla ongelmat aika vähissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta joskus vaan väsyttää, vähästäkin. Ei se ole noista öistä, jotenkin vaan olen nyt ihan sippi. Niin voi joskus käydä vaikkei oliskaan raskaana, mutta olen nyt sitäkin.
Tällä hetkellä iski väsymys, mutta menee se tietenkin ohi. Nyt on vaan vaikee nähdä siitä läpi, tiedätkö kolmonen tunteen?
ap
mutta kai nyt kaikille tulee joskus ihan tavallisesta arjesta väsymystiloja? Arvelin sen olevan tuttua täällä, kun täällä on äitejä. Ehkä jätän tän nyt tähän sitten. Joskus vaan helpottaa kun saa jonnekin sanoa että nyt kyllä väsyttää ja tuntuu raskaammalta kuin toivoisi.
ap
Ymmärrän ap tilanteesi, itsekin olen viikolla 31 raskaana ja olen TOSI väsynyt ja raihnainen... En todellakaan jaksaisi olla lasten kanssa yksin enää pariakaan päivää, vaikka meidän lapset on jo paljon isompiakin!
Suosittelisin ap, että koitat jutella miehesi kanssa ihan rauhassa, sillä miehet ei tosiaankaan aina ymmärrä mistä on kysymys... Minäkin sain tässä pari iltaa sitten miehelle hirveän skitsokohtauksen, kun hän ei ymmärtänyt arvostaa ponnistelujani tulevan vauvan eteen sairaslomastani huolimatta. Ja minä en oikeasti IKINÄ raivoa, tai itke miehelle! :)
Voimia ap, huomenna on toivottavasti jo parempi päivä! :)
Varmasti taas nukkuminen auttaa. Se vaan kun miehen työt on viikolla semmoiseen aikaan, ettei hänestä kauheasti ole viikolla apua. Ja nyt oli viikonlopun poissa myös. Olin jotenkin suhtautunut asiaan niin, että ainakin hänestä on sitten sunnuntaina apua, mutta en vain ollut tajunnut ettei niin ole. Eli seuraavan kerran mies on kotona lapsen hereilläoloaikaan enemmän kuin tunnin ensi lauantaina.
En edes näyttänyt miehelle harmia, koska ensinnä keikka on jo sovittu kauan sitten eikä sitä edes voisi perua, ja siksi en tahtonut hänen lähtevän sinne kuitenkaan huonolla mielellä kun ei voi sille nyt enää mitään.
Mutta juteltiin kyllä että ei enää menoja pitkään aikaan. Ei ennen lapsen syntymää eikä myöskään pian syntymän jälkeen.
Ja vitsi kun ei saa edes lohduttautua syömällä mitään hyvää kun on raskausdiabetes. :/ :D
ap, jolla varmasti parempi mieli huomenna taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että mun mies ollu koko ajan reissutöissä. Joka toisen viikon on kokonaan pois kotoa.
Ja meikä ollu neljän lapsen kanssa. On siihen raskausaikojakin siis mahtunu.
että mun mies ollu koko ajan reissutöissä. Joka toisen viikon on kokonaan pois kotoa.
Ja meikä ollu neljän lapsen kanssa. On siihen raskausaikojakin siis mahtunu.
ja mun äidillä on seitsemän lasta ja isä ollut viikkoja poissa. Varmasti raskasta. Aina on joku jolla on joku asia kurjemmin, mut kai silti saa joskus väsyä vähempäänkin?
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehení on tehnyt viimeiset 6 kk 12-16 tunnin työpäiviä seitsemänä päivänä viikossa käyden kotona nukkumassa ja syömässä. Täyttäessämme hänen tuntilistojaan hän sanoi, että eihän tähän voi laittaa näin paljon näitä tunteja, nehän alkavat ihmetellä. Minä sanoin, että minä olen jo ihmetellyt viimeiset 6 kk, tervetuloa kerhoon...
No mutta, voimia Sinulle, raskaus on rankkaa.
Raskaanahan mielialat saattavat vaihdella ihan miten sattuu muutenkin, ja sitten vielä mielipahat tuntuvat voimakkaammilta. Plus että saattaa olla tosi väsynyt ilman mitään syytä.
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei se tarvi olla kuin se hetkellinen väsy tai pahamieli, niin parempi antaa sen tulla ulos.
sanoitkin, että tilanne on lyhytkestoinen, joten vaikka se nyt korpeaa, niin helpottaa jossain vaiheessa.
Jos olisin osannut ajatella etukäteen yksin asioiden hoitamisen kestävän vähintään tiistaille, tuskin olisin hermostunut näin. Olisin vain sitten tajunnut tsempata pidempään. Mutta oli jotenkin harhaisesti kuvitellut saavani edes jutteluseuraa tänään.
Ihan taatusti iso osa tästä harmistuksesta johtuu jostain hormooneista, en ole mitään ahdistuvaa sorttia ylipäänsä elämässä.
No, kiva kun mies pääsi harrastamaan ja tuulettumaan nyt kuitenkin, kun ei sitten vauvan synnyttyä yhtälailla pääse. Mutta kyllä hänen harrastuksensa verottavat minua aika paljon.
ap, joka lähtee nyt nukkumaan.
No, tunti/puolitoista niin saa laittaa lapsen nukkumaan ja mennä itsekin.
ap.