Herkkis perheessä
Mitähän jumalaa rukoilemalla saisi kärsivällisyyttä tuon yhden lapsen kanssa joka on tehnyt kokopäivätyön draamailusta? Nyt hän ulisee huoneessaan kun sisarus naurahti keittiöön tullessaan että oli ensivilkaisulta katsonut että pöydällä oli nakkipaketti vaikka se olikin tämän lapsen nyrkki. Eikä tässä ole taustalla mitään että lapsen kädet olisi oudot tai ulkomuodosta pilkattu. Hän loukkaantuu kaikesta. Esim. eilen pelleillessään päristeli suulla mun käsivarteen ja vatsaan, ja kun minä tein sen samassa tilanteessa takaisin olkavarteen, lapsi suuttui. Vaikka aiemmin tuota on kyllä tehty molemmin puolin. Kaikista lempinimistä (siis ihan neutraaleista, tyyliin Samuli=Samppa, ei mitään pilkkanimiä) on jouduttu luopumaan kun ne loukkaa, ja tämän kanssa joutuu ihan skarppaamaan kun on vuosia kutsunut lasta erilaisilla lempinimillä.
Olen itse ollut lapsena se jota varsinkin isä pilkallisesti kutsui prinsessaksi ja herkkänahkaiseksi, enkä todellakaan halua omille lapsille samaa tunnekokemusta joka siitä syntyi. Mutta... En kyllä jaksaisi mennä lepyttelemään tällaisesta.
8v kyseessä. Itsetunto ottanut koulussa kolhuja (tähän on reagoitu), se voi vaikuttaa siihen että tulkitsee herkästi että "hänelle nauretaan". Mut onhan tää vähän raskasta.
Kommentit (5)
Onko suvussa masennusta? Jos on niin ehdottaisin alkavaa sellaista.
Luulen myös, että kyseessä on joku kehitysvaihe, joka toivottavasti menee ohi. Miten lapsi suhtautuu, jos draamailuun ei lähdetä yhtään mukaan, vaan peli puhalletaan yhdellä kommentilla poikki ja siihen piste?
Tuonikäisellä on varmaan jonkinlaista itsenäistymiskipuilua ja toisaalta tavallaan pelkoa, että vanhemmat ei enää välitä, eikä osaa käsitellä asioita muutoin kun ylidramaattisuuden elkein.
Mutta ymmärrän hyvin, että tuo on raskasta muille perheessä, jos koko ajan joutuu varomaan sanomisiaan ja tekemisiään, ettei yksi vedä herneitä nenään :/
Treffit koivuniemen herran kanssa niin loppuu tuo temppuilu!
Lisään saman tien että tämä on äiti-ihmisen turhautunut purkaus joka tulee tänne juuri siksi, että lapselle jaksaisi olla ymmärtäväinen ja myötätuntoinen. Koska se epävarmuus mitä tämän taustalla on taatusti hänelle itselleen rankempaa.
Ap.